Kun olin teininä roolipelaaja, satuin tekemään tätä varsin epäonnekkaaseen aikaan ; Saatanapaniikki jylläsi ja monissa piireissä oli täysin poliittisesti korrektia ellei peräti moraalinen velvollisuus muistuttaa siitä, että roolipelaaminen on vaarallista. Se on joko saatananpalvontaa tai johtaa todellisuudentajun harhautumiseen. Sittemmin onneksi ryhdyin skeptikoksi, jonka jälkeen mielikuvituksen puute ja tarinallisten elementtien hylkääminen koetaan varoittelemisen aiheeksi. (Mikä on tietysti tavallaan huvittavaa.)
Roolipelien kohdalla minulla oli huono ajoitus. Itsepuolustuslajien kohdalla niillä on paikoitelle yllättävän voimakas imago. Ne nähdään portteina väkivaltaan. Perustelukenttä on suunnilleen sama, kuin mikä on tietokonepelien ja väkivaltaviihteen kohdalla. Se nähdään väkivaltaisten tunteiden lietsomisena.
Toki olen sitä mieltä, että Konrad Lorenz oli väärässä uskoessaan että viha olisi vietti, joka johtaisi tarpeeseen joka tulisi purkaa sijaistoimintaan. Toki tämä olisi mahdollinen asia ; Etologiassa tunnetaan tämänlaisia sijaistoimintoja jotka ilmenevät jos vire on kova. Mutta ihmisten aggressiivisuudessa ja vihassa ei kuitenkaan ole havaittu tämänlaista. Ihmisen aggressiivisuus ei ole "höyrykattila" josta on päästettävä paineet. Sen sijaan aggressiivisuuden harjoittaminen tekee siitä jatkossa helpompaa. "Paineen päästäminen" ja siihen liittyvä hyvä ja tilanteen purkava olo päin vastoin voi johtaa siihen, että "itse höyrykattilan koko pienenee" ; Seuraavalla kerralla aggressiiviseen aktioon ryhtyminen on helpompaa.
Sen sijaan perusongelmana onkin juuri se, että itsepuolustuslajeissa toimintaa ei tehdä vihassa. Päin vastoin, siinä yritetään rauhoittua. Tämä johtaa kieltämättä varsin erikoisiin yksityiskohtiin ; Esimerkiksi olen huvitellut sillä miten normaaleilla ihmisillä on ongelmana se, että he alkavat vihassa ja kännissä huitomaan perhettä kirveellä. Minun ongelmana on se, että kännissä ja vihassa ei teräaseeseen kosketa. Ne ikään kuin kuuluvat mielessäni eri alueille. Siksi minun kohdalla relevantimpi ongelma onkin siinä että kenties rauhallisena ja selvin päin ollessani rikon irtaimistoa vahingossa.Itsepuolustuslajeissa ytimessä on toki se, että ihmisten hakkaaminen on hauskaa. Mutta tässä on tietyt raamit, jotka eroavat olennaisesti esimerkiksi perheväkivallasta.
Koska tiedä, että miekkojen laittaminen otsikkoon ja aseposeerauskuvat ärsyttävät suunnattomasti tiettyjä tahoja, jopa siihen asti että he viitsivät asiasta minulle käydä huomauttelemassa, tarjoankin heille upouusia kuvia, jotka saattavat lietoa heissä vihan ja aggression reaktioita! Että olkaapa hyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti