On aika tavallista, että esimerkiksi evoluutioteoriaa tai jotain muuta asiaa kutsutaan uskonnoksi. Prosessi lähtee siitä että sanotaan että "eivät ne ainakaan tieteeseen perustu". Ja sitten jos tästä löytääkin viitteitä jotka nojaavat siihen mitä tieteenfilosofiassa liitetään relevantisti siihen mitä empiirinen tieto ylipäätään voi olla, niin sitten astutaan siihen että ajatus on uskontoa koska se on "tiedeuskoa".
Toisin sanoen ensin usko määritetään ei-tieteeksi. Tämä on hyvin suosittu ajatus jossa taikausko ja perusteltu uskomus erotetaan toisistaan. Mutta sitten jos vastapuoli onnistuukin menemään tiedon maailmaan, tällä ei ole väliä. Koska usko määritellään uusiksi.
Toisin sanoen prosessissa tapahtuu ekvivokaatio -päättelyvirhe. Arkisemmin voitaisiin puhua moving the goalposts -argumenttivirheestä.
Jos tieteenmukaisuus on vain tiedeuskoa, niin miksi tätä "ei perustu tieteeseen" -heittä on ylipäätään käytetty siinä moitteessa. Uskonnoksi perustellaan vain viittaamalla relevantteihin asioihin. Ja relevanssin yksi tunnusmerkki on se, että jos argumentin ydin romahtaa niin sitten mielipide muuttuu. Jos se ei muutu, pitää kysyä että miksi tämänlaista kikkailua tarvitaan. Usein syyksi paljastuu se, että uskonto -sanalla on loogisen sisältönsä sijaan mielikuvia lietsovia konnotaatioita. Ja niitä halutaan liittää johonkin mielipiteeseen tai asiaan. Halutaan enemmänkin levittää asennetta kuin perustella tai keskustella asiasta ja sen sisällöstä. Toisin sanoen argumentin sijasta tämänlainen ekvivokaatiopelleilijä tuo esiin lähinnä sen että hänellä itsellään on asennevamma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti