Monissa kansanperinteissä on jonkinlaisia naispuoleisia hirviöitä ja demoneja. Niitä on eri puolella maailmaa. Kansanperinnettä tutkineet feministit ovat usein tulkinneet että tämä kuvaa miesten naispelkoa. Succubustarinoissa voidaankin kuvitella olevan, paitsi eräänlainen myyttinen selitysyritys miesten öisille märille unille, myös näkemys jossa miehen seksuaalisuus on heikkous, joka ajaa häntä kohti syntiä. Siinä voidaan nähdä pelkoa miehisen ylivallan menettämisen pelosta.
Elizabeth Grosz on esimerkiksi tarkastellut ilmiötä psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Hän ottaa tämänlaiseen ilmiön korostetusti miesten peniksiä vaginallaan syövän "vagina dentata" -tarinoiden kautta seuraavalla tavalla "The fantasy of the vagina dentata, of the non-human status of woman as android, vampire or animal, the identification of female sexuality as voracious, insatiable, enigmatic, invisible and unknowable, cold, calculating, instrumental, castrator/decapitator of the male, dissimulatress or fake, predatory, engulfing mother, preying on male weakness, are all consequences of the ways in which male orgasm has functioned as the measure and representative of all sexualities and all modes of erotic encounter."
Siinä missä "vagina dentata" -tarinat ovat varsin suorasukaisia, psykoanalyytikko hakee vastaavia merkkejä myös symboliselta tasolta. Näin esimerkiksi Tolkienin "Taru Sormusten Herrasta" -kirjan pelottava lukitar -hämähäkki voidaan nähdä Tolkienin alitajuisena tulkintana. Sen tarinasta saa väännettyä ja käännettyä varsin pienellä vaivalla samanlaisen naisen seksuaalisuudella pelottelevan tarinan.
Kuitenkin on hieman erikoista, että samanlaista "pelon representaatio" -tulkintatapaa ei kuitenkaan käytetä aina esimerkiksi merenneitojen kohdalla ; Sadussa pienestä merenneidossa merenneito nousee maan päälle ja menettää äänensä, muuttuu mykäksi. Tätä ei nähdä naisen vaikenemisen pelkona. Itse asiassa monesti näyttää olevankin niin, että tarinat joissa on heikko ja hauras nainen, nähdään ikään kuin "miehisten toiveiden heijastumana" ja vahvat hahmot "miehisten pelkojen heijastumana". Jos pelon ja toiveen kohteet kääntäisi, tulkinta muuttuisi päinvastaiseksi.
Tulkintatapa ei ole aivan niin kaukaa haettu. Kenties joskus mies haluaisikin pois suorituspaineistetusta roolista, jossa "hänellä on tehtävä". Että ei tarvitsisi aina olla se suorittava osapuoli, joka hänelle perinteisessä kuvassa on annettu. Tällöin yhteiskunnan odotukset voivatkin olla se, joka värittää toivetilanteeseen pelon sävyjä. Pelko ei silloin olisikaan "omaa pelkoa", vaan "tabun pelkoa". Oma vallan ja dominoinnin halu ei olisikaan se, joka pelottaisi. Vaan ne odotukset joita yhteiskunta asettaa. Kun muistaa, minkä "nostin pornografisesti aiemmin esiin", succubustarinoissa ja "vagina dentata" -myyteissäkin voidaan nähdä sellainen tulkinta, jossa mies transformoituu korostetusti lävistäjästä-metsästäjästä haltuunotettu-saaliiksi.
Kuvan ideana on olla paitsi punainen, myös sellainen, että ei voi olla aivan varma, onko kuvassa etusormi vaiko keskisormi pystyssä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti