"Certainty of death, small chance of success - what are we waiting for?"(Gimli)
Sain geenimanipulointijuttuuni ihan hyvän kommentin. Tästä nousi esiin ikään kuin kimmokkeena yhteys erääseen melko yleiseen katsantotapaan. Siinä huomataan että ihmisen toiminta, esimerkiksi torjunta -aineiden käyttö, johtaa resistentteihin kantoihin ja isoihin ongelmiin. Tämän katsotaan olevan luonnon kosto siitä että sen toimintaa peukaloidaan.
Tässä on kuitenkin takana evolutiivinen ajatus, joka liittyy olennaisesti kilpavarusteluun. Siinä esimerkiksi sekä pedot että niiden saaliseläimet molemmat kehittyvät ajan mittaan nopeammiksi ja nopeammiksi. Hitaimmat kuolevat. Tästä kehittymisestä ei kuitenkaan seuraa mitään ylivaltaisuutta, vaan itse asiassa evolutiivinen kilpajuoksu johtuu siihen että populaatiot pysyvät vakaina. Nopeampien gasellejen kanssa tarvitaan nopeampia gebardeja. Hitaampien gasellien kassa pärjäsivät vähän hitaammatkin gebardit..
1: Tilannetta on joskus Lewis Carrollin "Liisa Ihmemaan" tilanteeseen jossa Liisa juoksee verenhimoista kuningatarta pakoon. Liisa joutuu juoksemaan yhä nopeammin vain pysyäkseen paikoillaan.
Kun ihminen on esimerkiksi lähtenyt myrkyttämään rottia jollain tietyillä antikoagulanteilla, ovat rottakannat muuttuneet sille resistenteiksi. Tämän jälkeen rotat leviävät eivätkä välitä myrkytetäänkö niitä tällä koagulantilla vai vedellä. Kannat leviävät. Resistentit rotat tulevat ja näyttää että "kemiallinen interventio" on johtanut rottakannan räjähdysmäiseen yleistymiseen. Siksi rotanmyrkkyjen tehoaineita itse asiassa vaihdetaankin säännöllisesti. Näin rottakannat saadaan pidettyä kurissa.
Sama tapahtuu lääketieteessä. Kun meillä on sairaus, parannamme sitä antibiooteilla. Sitten tule esimerkiksi sairaaloissa olevia sairaalabakteereita jotka kestävät antibiootteja. Niitä syntyy ajan mittaan, mutta ihminen voi tietysti nopeuttaa prosessia ylikäyttämällä pientä määrää antibiootteja ja käyttämällä vajaita kuureja. Näin evoluutio synnyttää tehostetusti resistenttejä kantoja. Oikein käytettynä kysymys on evoluutiosta ja väärinkäyttäen kyseessä on itse asiassa sama kuin bakteerien jalostaminen.
1: Jalostuksen pointtihan on tavallaan juuri siinä että evoluutiota saadaan boostattua tuotantoeläimissä.
On selvää että tässä on ihmisen toiminnan ja kehittyvien piirteiden välillä tietty suhde. Mutta se, mikä helposti jää huomaamatta, on se, että resistentin kannan syntymisen jälkeen ei synny superpetoa, vaan itse asiassa tilanne jatkuu siten kuin tätä resistenssin aiheuttajaa ei olisi laitettu. Me pääsemme tavallaan kurkistamaan siihen, mitä olisi tapahtunut jo aikaiemmin jos antibiootteja tai muita vastaavia ei oltaisi käytetty aikanaan. Resistentit bakteerit näyttävät, miten voimatonta bakteerien kanssa painiminen oli ennen antibiootteja. Tämä näyttää että antibioottien käyttö on varsin tehokas ja perusteltu lääketieteellinen toimintatapa. Se ei siis suinkaan näytä että antibioottien käyttö olisi jotain josta luonto kostaa.
Asiaa voisi katsoa vaikkapa perunoiden kautta.
"Po-Ta-Toes! Boil em', mash em', stick em' in a stew!"
(Samwise Gamgee)
Peruna oli tärkeä viljelykasvi. Esimerkiksi pienen jääkauden aikana sen erinomaisuus paljastui ja sitä kautta pelastui valtavan monta ihmistä. Irlantilaiset alkoivat viljelemään paljon perunaa. Luomuperunanviljely ilman ruiskutuksia johti monokulttuurin vuoksi siihen, että kun perunarutto tuli maahan, se iski valtaosaan sadosta. Kun viljeltiin vain perunaa, se levisi perunapellosta toiseen kuin nuhakuume lastentarhassa lapsesta toiseen. Irlannissa oli vuosina 1845-1849 valtava perunaruttoepidemia, jonka seurauksena syntyi valtava nälänhätä. Noin miljoona ihmistä kuoli nälkään ja kaksi miljoonaa lähti Amerikkoihin.
Amerikoissa perunoilla oli vitsaus nimeltä koloradonkuoriainen. Tämä oli vakava ongelma, joka aikaansai vaikeuksia - hieman kuten perunaruttokin. Tätä vastaan haluttiin tietysti taistella. Koloradonkuoriaisella on kuitenkin "mielenkiintoinen lisääntymispotentiaali", ja se onkin hyvin mukautuva otus. Koloradonkuoriainen onkin kehittänyt resistenssin ainakin 44 eri torjunta -aineelle. Kuitenkin resistenssin syntyminen näyttää aina vain sen, missä oltaisiin jos näitä torjunta -aineita ei oltaisi aikaisemmin käytetty.
Siksi sitä voisikin sanoa että ei itse asiassa ole mitään sellaista vakaata "sairaustilaa" tai "tuhohyönteistilaa" joka ei eläisi jollakin tavalla. Evoluution vaikutuksesta koko luonto ei olekaan mikään "konservatiivi", vaan kokoaikaisessa muutoksessa. Tämän vuoksi maanviljelyssä, lääketieteessä ja tuholaistorjunnassa on kysymys siitä että on osattava juosta, ja tajuttava että yksittäisten ratkaisujen perusteltavuus perustuu lyhytaikaisuuteen.
Kyseessä on kilpavarustelutilanne, ja tämän välttäminen on melko vaikeaa. Sillä oikeasti kun katsoo vaikkapa perunaa, ihmistä ja koloradonkuoriaista, kysymys on nollasummapelistä. Se mikä on plussaa koloradonkuoriaiselle on ihmiseltä pois -ja päinvastoin. Koloradonkuoriaiset, rotat, ja taudinaiheuttajat tietysti juoksevat kilpavarustelussa mukana nekin. Ne kuitenkaan tuskin esittävät ajatusketjuja joissa heidän resistentinkehittämisensä johtaisi siihen että ihmiset keksivät uusia lääkkeitä ja päättelisivät tästä että resistenssien kehittely on typerää kun se johtaa vain ihmisten vastakostoon.
1: Resistenteistä kannoista tuntuu olevan kuva kuin luonto ikään kuin "antaisi sorretuille aseet kouraan". Tosiasiassa resistenssin synty on kuitenkin sama, kuin "luonnon ihmiselle tekemä aseistariisunta". "Vastakosto" olisi se, minkä luonto tekisi jo aikaisemmin ilman että sitä vastaan oltaisiin "aseistauduttu" : Jos antibiootti olisi miekka, ei antibioottiresistenssi ole keihäs vaan enemmänkin disarmtekniikka, jolla vihollinen ottaa miekan pois.
Geenimanipuloinnillahan kasveihin usein liitetään taudinaiheuttajien kestoa tuottavia geenejä. Luontoa ei oikeasti kiinnosta, onko tämä resistenssi evoluution kehittämää "luonnollista taudinsietoa" vai siirrettyä. Kun sitä esiintyy, sille kehittyy resistenssi. Este kierretään. Evoluutioteorian kannalta este on este ja sen torjuminen on aina jonkinlaisen adaptaation paikka. Lyhyen tähtäimen kannalta koloradonkuoriaisen tuhoaminen on hyödyllistä ja pitkän matkan juoksussa tarvitaan koko ajan uusia kikkoja ja tämä vaatii tutkimusta, uusien tekniikoiden ja yksityiskohtien käyttöä. Tätä kautta erilaiset teknologiat, kuten GM ovat vain yksi tapa yrittää juosta nopeammin kuin vastapuoli. Pitkässä tähtäimessä that's the whole point in using them.
1: Tosin asiassa on toinenkin puoli. Lyhyellä tähtäimellä kuolevat ihmiset ovat vittumainen asia nekin. BigPharmaa ja maatalousteknologioita vastustavat tahot eivät ole kohdanneet tautiepidemioita ja nälänhätiä omakohtaisesti, joten ne tuntuvat kaukaisilta, abstrakteilta ja vähemmän pelottavilta kuin "tuntematon uhka" joka heidän mielissään liittyy "eiluonnolliseen tekniikkaan".
Luonnon kannalta onkin kenties hyvä huomata, että luontoäiti on paikoitellen aikamoinen narttu. Sitä kuvaa paremmin kaaoottinen ja ennalta -arvaamaton herttakuningatar joka huutaa "pää poikki", kuin se mielikuva rauhallisesta, pysyvästä ja pastoraalisesta luontoäidistä, joka koristaa esimerkiksi New Age -kuvastoja.
Kuva on blogaajan kreikkakorttipakasta, joissa on kaikenlaisia mielenkiintoisia viestejä. Pitää kuitenkin olla varovainen, sillä herttaisesta pinnasta huolimatta herttakuningattaren piilossa olevassa kädessä on luultavasti jokin teräase.
15 kommenttia:
Se sama Anonyymi tässä; olen Sini Sukka
Hyvää pohdintaa evoluutiosta ja adaptaatiosta.
Olet kai huomannut, että ihmisen peliin puuttuessa kilpajuksu muuttuu yksisuuntaiseksi. On tietysti selvää, että iso luonnonpopulaatio keksii aina keinon kiertää ihmisen vaikka viljelylajikkeeseen keksimän uuden esteen. Vaan joskus aikaisemmin ei ajateltukaan, että kaikkien pellon kasvien pitäisi olla identtisiä. Ei myöskään käutetä siemeninä oman pellon siemeniä kuten vaikka maatiaislajikkeissa. Evoluutiota ei siis voi tapahtua peltokasvien puolella, ainoastaan tautien ja tuholaisten.
On aika kiinnostavaa, että jotkut puut voivat elää tosi vanhoiksi tai vaikka haapakloonit voivat elää hyvin laajoilla alueilla. Ei ole merkillistä, että niihin ei sopeuduta samoin kun viljelykasveihin.
Kuvittelisin, että jalostuksen aikana on päästy/jouduttu eroon sellaisesta kemiallisesta puolustuksesta, jota puut käyttävät. Toki geneettisellä plastisuudellakin voi olla osansa.
"Evoluutiota ei siis voi tapahtua peltokasvien puolella, ainoastaan tautien ja tuholaisten."
Wrong! Oletko lausuntoasi sanoessasi yhtään miettinyt mitä nopeatahtinen "kehitetään lajeja ja yleistetään ne suorastaan monokulttuurisiksi" oikeastaan tarkoittaa? Jalostuksessa ihminen nopeuttaa evoluutiota. GM -tekniikassa ihminen äärinopeuttaa sitä.
Pieni muutos voi olla nopeasti maailmanlaajuinen. Mieti mikä fiksoitumisvauhti tässä on kyseessä! On ns. aikusten oikeesti mahdollista että viljelykasvien evoluutio on tätä kautta eliökunnan nopeusennätysten joukossa. Se on toki ihmisten hallitsemaa, mutta...
Ja kyllä, peli muuttuu hieman yksipuoliseksi, jos ihmiset saa etumatkaa ns. juosta.
Puissa ei liene samanlaista leviämispotentiaalia kuin viljakasveissa.
Mieti mitä tapahtuisi jos puilla olisi massatuhoava? Ruohokasvien strategia on selvästi nopeaan lisääntymiseen keskittyvää. Joten strategia suorastaan laskee että hemmetin iso osa saa kuolla. Puut sen sijaan pitkäikäisiä. Jos jokin tauti pyyhkäisisi, niin tuhoaisi helposti koko haapakloonin.
Evoluution kannalta olennainen kysymys onkin huomata, että missä tämä tuholainen/tauti sitten elelisi? Ruohokasvien kohdalla on aina jokin paikka, jossa pyöriä. On kisaamista yksi adaptaatio kerrallaan.
Jared Diamondin "Tykit, taudit ja teräs" kannattaa ehkä lukaista. Siinä on tautien leviämisen kohdalla tähän liittyviä asioita.
Ja toisaalta, palatakseni siihen GM -aiheeseen. Jos GM -setä siirtää puun kemiallisen puolustuksen elementtejä viljaan, niin ei ajatella että "palautetaan vanha luonnontila".
Sen sijaan koejärjestelmän tekemistä vastustetaan mielenosoituksin ja mahdollisesti jopa vandalismilla. (Muistelee mitä Suomessa kävi GM -koivututkimusten kanssa.)
Ja yleistä vastustusta koko jutulle. Näyttää että taustalla on enemmänkin eräänlainen "tekijänoikeusajattelu". Luonnon rassaaminen on "Jumalan leikkimistä", mutta tätä ei kehdata sanoa ääneen kun vastustetaan GM:ää.
Tietty, onhan puillakin maannousemaa ja muuta inhaa. Nekin tosin riivaa helposti pahiten "puupelloilla" Keksineet keinot kiertää. Se ei tietty tarkoita että sanomasi on väärin. Kunhan lisäilen.
Ainiin, kiitos että jonkun nimen laitoit. Siitä en välitä onko "ristinimi" vai kehitelmä. Pysyvä pseudonyymikin sisältää minulle "vastuunkantoelementin". On jokin merkkiryvelmä jota käyttää ja jonka voi häväistä omalla toiminnalla. Joten sitä sitten välttää. (Joo, mutkikas sosiaalinen selitys, jonka voisi kiertää tunnustamalla että olen vaan kauhea kyylä.)
Sinänsä nimi tuo mieleen sen, että "Sinisukka" on ollut akateemisiin/oppineisiin naisiin & naistieteilijöihin liitetty eräänlainen "vähentävä nimitys". Tätä kautta ei voi kuin sanoa että toivottavasti tämä ei ole "lempinimi jolla on tausta"
Tosin olihan Kalevalassakin että "Kullervo, Kalervon poika / sinisukka äijön lapsi / sai tuosta elelemähän / alla varjon vanhempien/ ei saanut älyämähän / miehen mieltä ottamahan, / kun oli kaltoin kasvateltu / tuhmin lasna tuuiteltu / luona kalton kasvattajan / tuon on tuhman tuuittajan."
Minusta on hienoa että evoluutioasiat jne. kiinnostaa myös naisia. Sitä kun pidetään jonakin ateistinörttimiesten "yksinoikeutena".
Yöllä Jumala tuli mieleeni ja hän antoi minulle näyn. Hän sanoi : Puilla on kaarna, heinillä korsi vain ontto. Ei kai kalliollakaan kovin nopeaan leviäviä olentoja ole. JO itse haaste on aivan eritasoinen. Hyvin pieninä kuolevat puut tavallisia. Puut tuottaa siementä pirusti.
Sini Sukkaa väsyttää ja kyllästyttää tämä asia.
Olen edelleen kannassani, ettei peltokasveilla ole evoluutiota. Ja vallankaan ne eivät muutu villin nopeasti ja aiheuta sukupuuttoa taudeille ja tuholaisille.
Lajikkeen kehittelyyn kuluu vähintään 6 vuotta. Ja tässä ei muuntogeeniset ole yhtään muita nopeampia, vaikka mitä uskoteltaisi. Suurin osa ajasta menee erilaisin kenttäkokeisiin ja lajikevertailuishin. Asia voi tiedustella esim Borealiskelta Jokioisilta.
Mieti, mitä tuosta maailmanlajuisuudesta seuraa: kuolee kaikki kasvit kerralla ja mitä sitten suuhun pannaan.
Luonnossa ei koskaan jätetä asioita yhden kortin (=geenin varaan). Puilla ja luonnonkasveilla yleensäkin on suuri määrä erilaisia menetelmiä vältää ongelmia. Ne kehittyvät moniulotteisesti eri suuntiin samanaikaisesti.
Tuholaiset ovat kiertäneet lähes kaikki ihmisen tekemät esteet ennen pitkää. Ei luonnossa ole lopullisia ratkaisuja, vaan samassa ajassa missä saadaan uusi lajike käyttöön, ovat tuholaiset jo keksineet tavan sen kiertämiseksi.
Jos välttämättä haluat, niin onhan se koevoluutiota, mutta ihnmisen ja hyönteisen välillä eikä kasvin ja hyönteisen. Tulisi aika paljon halvemmaksi antaa kasvien tehdä se eikä antaa miljardeja laboratoriolle saman homman tekemiseksi huonommin.
Jos olet sitä mieltä "ettei peltokasveilla ole evoluutiota." niin mielipiteesi is totally fucking wrong. Ne muuttuvat totaalisen villin nopeasti.
Eivät toki pellolla, mutta olisi suoraan sanoen idioottimaista olla katsomatta kokonaisuutta. Muutoksia tulee ihmisten hallinnassa. Ja fiksoitumistahti on valtaisa. Käsittääkseni evoluutionopeuksien arviointi, joka ei perustuisi ominaisuuksien yleistymisvauhtiin olisi aikasta irrationaalinen. Fiksoitumisen totaali kiinnostaa, ei se onko muutos yksi vai kaksi alleelia kerrallaan..
En kai edes väittänyt että evoluutio aikaansaisi sukupuuttoja taudeille ja tuholaisille?
Tosiasiassa tässä sinun diskurssikentässäsi GM -moite näyttää olevan MONOKULTTUURIKRITIIKKIÄ. Siinä olen samaa mieltä kanssasi. Ei pitäisi viljellä yhtä lajiketta kovin laajasti. Sukupuuttoriski ei johdu siitä että muutos olisi GM:ää, vaan on tunnettu seuraus kloonipopulaatioista. Niillä on kova riski tuhoutua.
Siksi en oikeastaan ymmärrä, miten monokulttuurinvastustus olisi suoraan GM -kriittinen argumentti. Se kun koskee kaikkea maataloutta. Argumentin konteksti näyttää siis vähintään hämärältä ellei peräti perverssiltä.
Eikä todellakaan olisi helpompaa antaa luonnon tehdä sitä asiaa. Sillä siinä tapahtuu juuri se, mikä on monesti tapahtunut. Eli tauti iskee loven sadontuotantoon. Luonnon keksimä adaptaatio (1) vaatii tuuria syntyäkseen kun GM on välitön (2) Luonto ei välitä siitä onko ominaisuus GM vai muu adaptaatio. Sen kiertäminen tapahtuu kummassakin tapauksessa. (3) Fiksoitumisnopeudet ovat luonnossa ihan eri tasolla kuin labrassa, jossa saadaan nopeasti uusi lajike.
"Luonnollisesti mutatoitunut ominaisuus" ei ole mitenkään suojaava juttu. Lääketieteessäkin synteettiset antibiootit ja luonnoneliöistä napatut ovat saaneet kiertotiet.
Se tarkoittaa samaa kuin ihmisten kuoleminen nälkään. Ja tämäkään ei ole mikään "mielipideasia".
Avainkysymys onkin se, että GM:ässä ei pitäisi myöskään jämähtää. "On juostava". Tämän huomiotta jättäminen, tämän jutun pääargumentti, iskee suoraan GM -kritiikin ydinargumenttiin. Jos ei täysin ammu pois, niin tekee siitä vähintään tosi nilkun.
Itse asiassa GM:än tehokkuus näkyy samanlaisessa asiassa, missä antikoagulanttejen käyttö rotanmyrkyssä tai antibioottien käyttö sairaudenhoidoissa : Syntyy resistenttejä kantoja.
Kun mietimme, mikä vahvistaa luonnonvalintaa, niin huomaamme, että se johtuu nimen omaan valintapaineesta. Eli siitä, että homma on tehokas este ja rajoite. Merkittävän ongelman kiertämisestä tulee tehokas adaptaatio.
Jotta viljelykasveihin saataisiin adaptaatiota luonnossa, vaaditaan luonnonvalintaa. Se tarkoittaa viljayksilöiden kuolemia. Joka väittää että tämä ei vaikuta ihmiselämiin, elää varsin erikoisessa maailmassa. Sellaisessa joka on naamioitu sellaisilla ideaaleilla että maailma näyttää paremmalta, mutta sen mukaan seuraamisesta tulee enemmän tuhoa.
I am just the asshole who do the math.
Toki tämä blogaus vähän keskitti GM -keskustelua resistenssialueelle, mutta tekisi silti mieli huomauttaa että myös satoisuusominaisuuksia ja säänsietoa (myös eri puolilla maailmaa) on tyypillisesti dumpattu GM -kasveihin.
Ilmasto ei kilpavarustele kasvien kanssa. Eikä satoisuusominaisuutta mikään ötökkä syö pois. Tässä mielessä GM -asia on vielä perustellumpi, kuin tässä voisi ajatella.
"Lajikkeen kehittelyyn kuluu vähintään 6 vuotta. Ja tässä ei muuntogeeniset ole yhtään muita nopeampia, vaikka mitä uskoteltaisi. Suurin osa ajasta menee erilaisin kenttäkokeisiin ja lajikevertailuishin. Asia voi tiedustella esim Borealiskelta Jokioisilta"
Jännä, minä kun luulin että "kokeita ei tehdä kunnolla" näissä GM -asioissa. Se 6 vuotta varmaan menee. Mutta näyttää silti että sekoitat monokulttuurin vastustamisen (jota itsekin vahvasti vastustan) GM -vastustukseen (jonka vastustamista en pidä kovin rationaalisena.)
Olisiko tässäkin se, että ei osata katsoa kokonaiskuvaa. Eli vertailun vuoksi : Kun ilmestyy antibioottia kestävä pöpö, alettaisiin valittamaan miten antibiootti on lyhytjännitteinen ratkaisu jota ilman ihmiset kuolee kun kehittelyyn "menee pirusti aikaa ja kaikkea".
Unohtuu se, että resistenssi on disarm, ei konetuliase käteen. Eli antibioottiresistentin bakteerin tekemä massatuho kertoo siitä miten hyvin se antibiootti toimi aikanaan. Tästä argumentoin tässäkin blogauksessa, mutta se näytti väliaikaisesti unohtuneen Teiltäkin.
Ja jos aivan oikeasti ruvetaan miettimään evoluutionopeuksia, ja pidät 6 vuoden tahtia hitaana. Niin mikä olikaan teidän mielestä sellainen keskimääräinen evoluutionopeus vaikkapa heinäkasveilla? Jo ajatus siitä että tulisi yleinen adaptaatio kymmenessä vuodessa vaatisi aikamoisia oloja.
Kun katsotaan tälläisiä asioita, kannattaisi miettiä nopeuksien vertailua. Toki jos sinulla on tutkimuksia joissa luomuviljatiloilla on kovempia muuttumisnopeuksia, niin ne kyllä haluaisin nähdä. (Etenkin kun ei puhuta geneettisen ajautumisen ja neutraaliteorian asioista, koska ne eivät ole adaptaatioita vaan neutraaliin ja jopa laadun huononemiseen liittyviä asioita..) Olen minä nimittäin Haldaneni lukenut...
Ja mitä jalostuslajikkeiden tuotantoon tulee, on hyvä muistaa myös rinnakkaisuus. Yhden lajikkeen kehittäminen ja testailu vie tietysti aikaaa. Mutta maailmassa on useampi paikka, eikä niitä kaikkia tarvitse sitouttaa yhden lajikkeen kehittämiseen. Tätä kautta rinnakkaisuus moninkertaistaa kyvyn tuottaa erilaisia lajikkeita.
Toisekseen on hyvä huomata että monokulttuuriin liittyvä "kloonien tuho" ei sekään tapahdu vuodessa. Viljelykierronkin ideana on aikanaan ollut se, että kun vuosia viljelee samaa samalla alueella, niin ensimmäisenä vuotena ei ongelmia ja seuraavana ongelmat minimaalisia. Sitten ongelmat vaan kasvavat korkoa korolle. Siksi on hyvä vaihtaa kasvi totaalisen erilaiseen. (Asiaa on tietysti kierretty esimerkiksi ruiskutuksilla. Useampi vuosi samaa = kasvanut ruiskutustarve. Ruiskutuksen kohdalla perusteluna on se, että tuhoa tulee muutoin. Luomupellot ei ole sama kuin tauti -immuunit pellot. Asiaa tietysti mutkistaa se, että esimerkiksi muutamat rypsin vihulaiset säilyy maaperässä helposti sen kymmenenkin vuotta.)
Se, että "kaikki kuolee" -skenaario tulee ei taas liity siihen mikä mielestäni on tämän debatin aihe. Eli GM:ään. Itse asiassa Irlanninkin perunarutto oli luomussa tapahtunut ilmiö jonka syy oli se, että kaikki viljeli perunaa. Oli oman tilan tuotteita.
Ei "antaa luonnon hoitaa" ole oikeasti toiminut. Paitsi jos halutaan nälänhätiä, jotka oli ennen itse asiassa yllättävän tavallisia. Jalostuksen koko pointti oli nimenomaan siinä, että evolutiivinen edistyminen maksimoidaan. Se meni silloin ihmisen hallintaan eikä tapahtunut "vanhaan malliin" pelloilla. GM taas lisää aivan uuden kierrosluvun tuloksiin.
Siinä missä evoluutionopeus on ominaisuuden heritabiliteetti*valintapaine/sukupolven välisellä ajalla, jossa luonnonvalinta ja jalostajien tekemä valinta ovat toisilleen verrannollisia, lisää GM siihen suoria oikoteitä. GM:än koko idea perustuu siihen että ominaisuutta ei tarvitse ensin odotella, eli että ensin luodaan ominaisuus. Ja sitten yleistetään tätä. Se on kirjaimellisesti oikotie, joka ohittaa "kehitystä vain kasviyksilöiden kuolemien kautta" -säännön. Sillä kuten sinäkin varmasti Haldanen lukeneena tiedät, evoluutionopeudessa monen ominaisuuden samanaikainen kehittäminen ei suinkaan vähennä tarvittavaa valintapaineen tehoa/kehitettävä ominaisuus. Jos halutaan kehittää useaa ominaisuutta samanaikaisesti luonnossa, ei päästä nopeammin vaan "on vaan tapettava enemmän". Geneettinen ajautuminen toki tuottaa enemmän muutosta, mutta tässä kohden ongelmana on se, että yleistyminen on satunnaista, keskimäärin neutraalia, eikä suinkaan edullista muutosta. Ja tavoitteena on tietysti mahdollisimman kova hyvien asioiden kehittyminen. GM tapahtuu kehittävien laitosten tiloissa, mutta se ei estä sitä olemasta kontrolloitua ominaisuuksien yleistymisen maksimointia. (Pikemminkin päinvastoin.)
Itse ehdottaisin että viljelyssä olisi useampia lajikkeita (ja useampia lajeja). Näin tuhoutuisi vain yksi tai muutama pelto, eikä se pääsisi yhtä helposti leviämään pellosta toiseen. Tämän lisäksi vuoroviljelyt jne. on tietysti tosi hyviä juttuja. Mutta ne eivät oikeastaan koske GM:ää, koska GM:änkin kanssa voidaan käyttää useampia lajikkeita ja vuoroviljellä jne.
Toki asiaa voisi katsoa myös maailmankuvanvapauksien kautta. Diskurssikenttä näyttää olevan se, että "luomulaiset" haluaa totaalisen bannia GM:än. GM:äläiset ei halua bannia luomua.
Keskustelukenttä on kaksijakoinen. Luomua suojellaan ja tuetaan esim EU -byrokratian kautta. GM yritetään rajoittaa ja kieltää.
Kuitenkaan tähän ei ole tieteellistä syytä. Mikään tiede ei ole näyttänyt että (1) luomu olisi taudinkestävämpää, nopeasti kehittyvää, satoisampaa, ja katoimmuunimpaa. Tai monokulttuurina viljeltynä tuholaisinvaasiotonta -senkin kanssa tarvitaan vuoroviljelyä jne. keinoja juuri tämän vuoksi. (2) Että GM olisi jokin tuomiopäivän urkupilli ja tuhon airut.
Tässä aiheessa ihmetyttää suunnilleen samat asiat kuin vaihtoehtohoitojen piirissä. Siinähän tehokas kemia ja ystävällinen kohtelu ei vaihtoehtohoitajien diskurssissa oikein kohtaa, että olisi ikään kuin valittava. En näe tässä mitään pakkovalintaa, on panostettava molempiin. Haen ystävällisen lääkärin, joka hoitaa minua kokonaisvaltaisesti ja empaattisesti ja antaa sen tutkitusti parantavan aineen reseptin.
Samoin tässä GM -aiheessa puhutaan automaattisesti siitä miten kaikki viljelee yhtä. Ja kerrotaan miten vuoroviljelyllä jne. saadaan tehoja aikaan ilman ruiskutuksia, GM:ää ja muuta. Mutta kuka oli sanomassa että kyseessä on joko-tai -jako?
Kombotteluun ei näytä olevan eväitä, joten se on kätevä jättää syrjään ainakin vaihtoehtohoitajien piirissä. Siksi oman palvelun herttaisuus ja lempeys nouseekin heillä myyntivaltiksi ja lääkärit esitetään kylminä ja kovina.
Lähetä kommentti