Seksitön pukeutuminen vs. vaatteilla mysterisoitu jännittävä seksikkyys

"On kuitenkin muistettava, että sukupuolielinten näyttämistä säätelevät kaksi lakia: "Suomen Laki" sekä "Kysynnän ja tarjonnan laki"."
(Hikipedia, "Sukupuolielimet")

Yleensä pukeutumisesta tehdään velvollisuus tai ainakin pukeutumatta jäämisestä tulee helposti ongelmia lain kanssa. Velvollisuuden takana on ajatuksia esimerkiksi suojelusta jossa ihmisen omasta itsestä huolehtimisesta tehdään velvollisuus. Kylmettymistä ei pidetä rangaistuksena rikoksesta, vaan ihmisiä suojellaan kylmettymiseltä väkisin. Tämä muistuttaa argumentaatiota jota kohdistettiin keskiajalla fransiskaanimunkkejen itsetarkoitukselliseen askeesiin ja köyhyyteen. Heidän nähtiin delegoivan vastuutaan muille.

Mutta kuitenkin pukeutumisen pääsyyksi näytetään siveys. Alasti kekkaloimista pidetään perverssinä toimintana. Näin silloinkin, kun ihminen tekee tätä kotoaan käsin, kuten opin ollessani "Kirkon ulkomaanavussa" töissä. Sitä vastapäätä olevassa talossa on nimittäin mies joka on kotonaan alasti, sellaisella julkisella tavalla ; Hän nimittäin katsoo alasti ulos ikkunasta ja on siinä pitkiä aikoja tietäen että hänet nähdään. Koska kyseessä on melko kapea tie, kattaa tämä paljas näky yllättävän ison osan ikkunassa olevasta näköalasta, joten tilanteen itse asiassa näkee lähes väkisin jossain vaiheessa. Monet katsoivat pois sellaisella aktiivisella tavalla ja kokivat tilanteen hieman kiusallisena, mikä voi tietysti kannustaa työhön keskittymiseen ikkunasta ulostuijottamisen sijasta. Tämänlaista voi tietysti vielä pitää eksentristyytenä, mutta tätä vahvemmin on ikään kuin pakko suhtautua silloin kun alasti ollaan jossakin pusikoissa ja menossa on muutakin suhinaa kuin maisemien ihailu.

Kuitenkin pukeutumisen toiseksi tärkein funktio on olla seksikästä.

Tämä muistuu mieleeni kun katson tilannetta jossa eräs vajaa parikymppinen vielä vanhempiensa luona kotona asuva neiti halusi pukeutua korsettiin ja stay-up -sukkiin. Hänen ei annettu koska se oli irstasta. Sen sijaan pukeutuminen jossa oli suhteellisen pieni T -paita ja lyhyt hame oli aivan mahdollinen vaikka napa näkyikin. Korsetin ja sukkien peittävä pinta -ala olisi kuitenkin lisännyt peitossa olevaa ihoa verrattuna tähän sallitumpaan pukeutumiseen. Pukeutuminen on siksi myös vahva seksuaalisuuden symboli.

Tämän tiettävästi tietävät myös pornokaupat, jotka myyvät myös erilaisia hameväen hepeniä. Moni onkin sanonut että itse asiassa eroottisinta ei olekaan se, että kaikki näytetään suoraan, vaan se että annetaan hieman ymmärtää. Pukeutuminen voi siksi lisätä seksikkyyttä ja eroottisuutta. Mummokalsareita kutstutaankin joskus leikkimielisesti erotiikantappajiksi. (Minä en tarvitse mummokalsareita, minulla on tähän tarkoitukseen naama.)

Ja vaikka tämä voi tuntua pelkiltä kaupallisuuden rakentamalta oikuilta, jotain jota vain nykyinen nuorisomuoti harjoittaa, mutta tosiasiassa pukeutumisella on aina ilmennetty sukupuolisuutta. Tähän ei tarvitse kuin katsoa Henrik VIII:n oman aikansa muodikkuutta. Hänellä oli esimerkiksi peniskotelo jonka tehtävänä oli korostaa tietyn miehisen substanssin ylväyttä.

Ja jopa "Raamatussa" pidetään tärkeänä että pukeutuminen kertoo sukupuolen ; "5. Moos. 22:5" kertoo "Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi." Toisin sanoen vaikka pukeutumisen kerrotaan olevan pääfunktioltaan esimerkiksi miehen himoja hillitsevä ja siksi naisen parhaaksi, on kuitenkin jostain syystä aivan väärin viedä tämä loppuun asti ja kätkeä seksuaalisuus pukeutumisella kokonaan. Kun näin tehdään pukeutuminen on siksi pakotetusti jonkinlainen seksuaalinen aktio, ainakin symbolitasolla.
1: Aktiivisimmillaan tämä voi jopa olla islamilaisissa versioissa joissa naisten burkaan pukeutumista pidetään olennaisen tärkeänä. Kun jossain vilahtaa kaapu, kaikki tietävät että sen takana on taatusti nainen. Ja ihmisen silmät ovat tunnetusti ilmeikkäät - ei ole sattumaa että sensurointipalkki laitetaan juuri silmien päälle. Islamilainen peittäminen on itse asiassa nähtävissä jonain jossa yritetään suojella siveyttä mutta se, mitä tapahtuu on koko naisen erotisoiminen halun kohteeksi - ja tätä rakennettua mielikuvaa ja siihen liittyvää halua sitten pelätään.

---

Kirjoittajasta mustiin kietoutuneet kunoichit (naisninjat) ovat seksikkäitä vaikka heistä näkyy vain silmät. Muumien mörköön hänellä ei ole samantapaista suhdetta.

"Mekko päälle" ja muita kertomuksia.

"Poika aikoi ryhtyä sivariksi. Isä intti vastaan."

Aristoteleen mukaan luonnollisuus liittyi kahteen asiaan: Luonnollinen oli hyvää ja kaunista. Toinen on innostus. Ihmisen luonto oli sellainen että hyvä tulos tulee siinä missä oma innostus kohtaa yhteiskunnan tarpeet. Näin hyvä yhteiskunta ei voi sortaa yksilöä, mutta yksilökään ei tule toimeen ilman yhteisöä. Tämä on sinällään herttaista, koska usein yksilö ja yhteiskunta esitetään vastakkaisina voimina.

Luonnollinen ihminen toteuttaa osansa, on kaunis ja hyveellinen ja yhteiskunnallisesti aikaansaapa.

Usein kuitenkin esitetään että yhteiskunta saisi päättää mitä asioita kukin voi aidosti haluta. Tästä esimerkkinä on tietysti uskonnot - ja "Astro TV", jossa päivänä muutamana kerrottiin että astrologia on keino löytää se sisäinen ääni. Eli jos ihminen ei tee asioita joita horoskoopin mukaan ovat hänen omintaan, se voi johtua siitä että henkilö esimerkiksi olettaa vanhempiensa haluavan jotain eikä osaa itse ottaa etäisyyttä tähän.
1: Tässä korostettiin että vanhemmat voivat komentaa, mutta totteleminen on yksilön vastuu. Tämä on toki totta. Pintatasolla valtapeli kiellettiin esittämällä että "sisäinen ääni" ei suinkaan tule ja määräydy tähdistä, tähdet vain kertovat sen sisällön. Näin individualistinen ajatustapa, jossa ihminen on juuri sitä mitä hän valitsee sovitetaan sen kanssa että tähdet syntymäajankohdalla määrittää sen mitä olet. Vaikka jälkimmäinen on perinteisesti liittynyt ennaltamääräämiseen ja ulkoa tulevaan rooliin, joka ihmiselle on annettu Jumalan tai yliluonnollisen henkienergian mahtikäskyllä.
___1.1: Astrologia joka tapauksessa määrittelee "sisäisen äänen" syntymäajan mukaan. Ja seuraus voi olla itseään toteuttava: Jos uskot horoskooppiin, ehkä mukautat itseäsi sen mukaiseksi jotta täyttäisit "sisäisen äänesi". Tottelemalla horoskooppia koet vapautuvasi tottelemisesta.

Usein normistoa esitetään esimerkiksi sukupuolen kautta. Sukupuoli on sentään vähemmän mielivaltainen kuin vaikkapa "syntymäajan nouseva merkki", koska siihen liittyy korrelaatioita erilaisiin biologisiin rakenteisiin. Mutta se on monin paikoin kuitenkin sellainen että "korrelaatiosta tehdään deterministinen kausaatio". Eli keskiarvoa sovelletaan joka ikiseen yksilöön "ikään kuin faktana".
1: Esimerkiksi minun lukion uskonnon opettajani (nainen) oli tyytyväinen kun "kävin armeijan enkä laittanut mekkoa päälle". Asia tuli mieleeni kun tässä eräänä päivänä huomasin internetissä ryhmän joka kannusti pukeutumaan mekkoon. Naisilla tuli olla valinnanvaraa ja näyttää tämä. Lähetin huvin vuoksi ilmoittautumisestani tiedot paikkaan, rehellisesti omana itsenäni. Suhtautuminen ei ollut sallivaa eikä edes huvittunutta. Hame kuului naiselle. En vaikka olisin lähtenyt armeijaan. Transuvitsipohjalta tekemäni koirankuje itse asiassa paljasti että oikea ryhmän tavoite oli enemmänkin se, että naiset ovat perinteisesti pitäneet mekkoa, ja mekon pitäminen pitää mukanaan myös signaalin konservatiivisista sukupuolirooleista. Naisten pukeutumisvapautta haluttiin siis itse asiassa suunnata, peräti vähentää. Miehillä on oma, erilainen rooli, eikä ole "vapautta" sotkea niitä.

Sukupuolinormeissa tuntuu kuitenkin tulevan myös yllättävä ominaisuus. Vaikka normi olisi perusteltu sukupuolieroilla, niin löytyy henkilöitä jotka rikkovat tämän. Tätä voi hämmentää muutamalla esimerkillä.
1: Huippukokit ovat usein miehiä, vaikka naiset ovatkin yleensä ruoanlaiton tekeviä ja ruokareseptien vaihtelu on leimallisesti "naisten juttu". Syynä on se, että se että naiselle ruoka on "odotettu", jopa pakkopullaa. Tai vähintään kynnys valita tämän tekeminen on alentunut. Miehet jotka ryhtyvät kokkaamaan ovat perustelleet tilanteen vahvemmin.
2: Armeijassa vastaava on selvä: Miehet ovat pakosta - koska heidän perustellaan olevan keskimäärin parempia. Mutta armeijaan menevät naiset ovat motivoituneita ja fyysisesti ja henkisesti armeijassa hyvin pärjääviä. Siksi jos arvotaan yksi sotilasmies ja yksi sotilasnainen, niin on todennäköistä että nainen päihittää sen miehen.
___2.1: Tämä muistuttaa että jos miesten armeijaa perustellaan sillä että miehet ovat vahvempia, olisi oikea vastakysymys tähän perusteluun se, miksi armeijaan ei pistetä kuntotestejen kautta, niissä hyvin pärjääviä?
3: Kari Byron "Myytinmurtajista" on minusta hyvä esimerkki juuri tähän. Hän on selvästi nainen, vaikka puuhaileekin "tarpeettomien räjähdysten" parissa. Ja aiheena sarja on "skeptikot rikkoo ja räjäyttelee" sellaisella tavalla joka muuten olisi "leimallisen äijämäistä".
___3.1: Tässä kohden voidaan jopa esittää kysymys siitä, onko itseään toteuttava ihminen seksikäs. Itse uskon että sekä ulkoinen habitus että tämänlaiset asiat vaikuttavat yhdessä tässä asiassa.

Tietenkään yllä oleva ei estä huippunaiskokkien tai taitavien miessotilaiden olemassaoloa, vaan kysymys on ikään kuin tilastosta. Otoksen ottotavat vain ovat oleellisesti erilaiset. Myytinmurtajien Hynemanin viikset viittaavat siihen että hän on äijä. (Savage tosin saattaisi pitää myyttiä siitä että Hyneman ei olekaan äijä, vaan ainoastaan mursu "mahdollisena". Ja haluaisi testata tätä jollakin joka räjähtää.)

---

Kuvassa on Henrik VIII:n kaksi haarniskaa. Toinen on mekkomainen ja toisessa sukuelimiä on suorastaan korostettu. Henrik VIII SEKÄ laittoi mekon päälle ETTÄ meni armeijaan.

Farmakeia: Noidat ja myrkynlykkääjät.

2 Moos 22:18 on 1992 Raamatussa käännetty "Noitanaisen älä salli elää". Takana on "King Jamesin Bible". Kuningas James I harjoitti elämänsä aikana noituuden vastustamista, ja hänen Raamatunkäännöksessään muutettiin yksi sana: Varhaisemmassa, kuningas Henrik VIII:n ajalta peräisin olevassa Raamatunkäännöksessä noita, "witch" oli "poisoner" , myrkyttäjä. Kreikaksi, Septuagintassa, sama kohta kuuluu "φαρμακους ου περιποιησετε" [farmakous ou peripoiesete]. Vaikeaksi tulkinnan tekee se, että lauseessa esiintyvä sana "farmakeia" voi tarkoittaa sekä noitaa että myrkynsekoittajatarta. Ehkä apua saadaan hieman hepreasta, juutalaisten alkukielestä: Siellä kohta on käännettävissä epämääräisemmin: "Pimeyden taitoja harjoittavan naisen on kuoltava". Myös romaanisten kielten myrkynsekoittajaa tarkoittava sana "venefica" alkoi myöhemmin tarkoittamaan noitaa ylipäätään.

Ero näiden kahden välillä ei ollut kovin suuri. Ennen oltiin sitä mieltä, että maailma oli kaksijakoinen, oli hyvää ja pahaa. Ajateltiin että tasapaino näiden kahden välillä saatiin aikaan vain vahvan uskon avulla. Tämän vuoksi noituus, joka yhdistettiin liittoon Saatanan kanssa, ei pidetty vain yksilön hairahtumisena, vaan se uhkasi koko yhteisöä. Siksi ei ollut ihmeellistä, että noitia haluttiin etsiä. He pelkäsivät noitia myös siksi että näillä oli repertuaarissaan myös huumaavia aineita, lemmenjuomia ja muita vastaavia asioita. Tässä kohden onkin tärkeä huomata se, että myös luostareissa oli paljon kasvien hallintaa. Näiden välillä oli kuitenkin olennainen ero: Luostarien puutarhoissa viljeltiin etupäässä lääkekasveja, jotka esiintyivät Hippokrateen ja Galenoksen teoksissa. Noidilla sen sijaan oli hallussaan myös kasveja, joista nämä varoittelivat. Tässä kohden noidat ovat hyvä muistutus siitä, että aina yhteiskunnan laitamilla on elänyt ihmisiä, jotka ovat eläneet kyseenalaisin keinoin. Sen vuoksi noitien "yksinoikeutena" olivat esimerkiksi
1: Myrkylliset kasvit: Noituuteen, muun muassa sen lentovoiteiden salaisiin resepteihin, vahvasti liitetty ukonhattu(Acotinium napellus) on vahvasti myrkyllinen. Sen myrkky, akonitiini (C₃₄H₄₇NO₁₁), on voimakas myrkky, jota Pliniuksen mukaan käytettiin rikollisten teloittamiseen. Se on siitä erikoinen, että nykylääketiede ei toistaiseksi tunne sille tehokasta vastamyrkkyä.
2: Huumausaineet. Bartholomeus de Spina, joka oli hurskas dominikaanimunkki, kirjoitti noidista ja niiden taioista kirjan "Tractatus de strigibus sive maleficis". Siinä hän kertoo kuinka hänen tuttavansa, lääkäri, oli ollut opiskelijana tilanteessa, jossa hän ei päässyt asuntolaansa. Kolkutuksiin ei vastattu. Niin de Spinan ystävä joutui kiipeämään sisään ikkunasta. Hän oli etsinyt heti käsiinsä palvelustytön. Tämä oli maannut tajuttomana huoneensa lattialla. Kun hän oli seuraavana päivänä kysellyt tältä miksi hänen koputuksiinsa ei vastattu, tyttö oli kertonut olleensa "matkoilla". Saman selityksen oli samassa kirjassa kerrotun toisen jutun mukaan notaarin vaimo. Notaari oli löytänyt vaimonsa makaamasta alasti ja tajuttomana sikalan nurkkauksesta. Kun nainen oli herännyt, ja huomannut miehensä järkytyksen, hän kertoi miehelleen olleensa "matkoilla". "Trippejä" on siis tehty jo 1400-1500 -luvun taitteessakin. Onkin luultavaa, että monet noitien "lentovoiteista" olivat itse asiassa hallusinoivia huumausaineita, jotka antovat todentuntuisia kokemuksia. Ongelmana on se, että eri reseptejä on löydetty, mutta niiden annostelusuhteista ei ole kerrottu riittävän tarkasti. Olen siis samoilla linjoilla kuin Francis Bacon, joka epäili että noitavoiteita tehtiin huumaavista aineista sen sijaan että ne olisi tehty "Malleus maleficiarium" -kirjan väitteiden mukaan. Tämä "noitavasarahan" esitti että noidat tekivät konkreettisia matkoja, joilla he juhlivat. Lentoliemi tehtiin sen mukaan ristimättöminä tapettujen lasten ruumiita keittelemällä ja tätä lientä juomalla.

Noitien reseptien sisällöistä on joskus vaikeaa saada selkoa, koska niissä ei aina sanota asioita niin kuin ne ovat, vaan ollaan oltu symbolisempia. Esimerkiksi Shakespearen näytelmästä "Macbeth" sisältää kohtauksen, jossa noidat laittavat pataansa "liskonsilmiä, rupikonnan jalkoja, lepakonvilloja ja koirankieliä, pöllönsiipiä, kyykäärmeen kieliä, sisiliskon reisiä ja vaskikäärmeen piikkejä." Voisi kuvitella että luettelo olisi joko keksitty ja/tai sen ainesosat olisivat sellaisia, että niiden saaminen on vaikeaa ja nämä antavat liemelle eksoottista glamouria samalla kun ne ovat kuitenkin sen verran groteskeja, että noitien touhut tuntuvat salamyhkäisiltä. Kuitenkin niistä ainakin kaksi tarkoittaa oikeita kasveja: (tongue of dog) koirankieli tarkoittaa rohtokoirankieltä (Cynoglossum officinale), ja (adders fork) kyykäärmeen kieli taas käärmeenkieltä (Ophioglossum vulgatum). Ei ole selvää onko ohjeen muutkin kohdat epäsuoria vihjauksia oikeisiin kasveihin vähemmän selvästi. Selvää on kuitenkin se, että Shakespeare mukaili noitien okkultistista maailmaa melko hyvin. Tämä ei tietysti tarkoita sitä että Shakespeare olisi noita, voi olla että hän oli vain tässä kohden muutoin sivistynyt mies.

Noituuden järjestelmällisyydestä on varsin hajanaisia tietoja. Esimerkiksi "Suomen terveyskasvit" esittää että noidilla olisi ollut hierarkia, ja että heidän toimintansa olisi ollut järjestelmällistä ja että se olisi sisällyttänyt perinnetietoa kasveista ja niiden vaikutuksista. Osa taas pitää noituutta epäjärjestelmällisenä toimintana, jossa oltiin individualistisempia. Tosin noituus luultavasti tässäkin tapaukessa ammentaisi sisältönsä kansanperinteiden lähteestä. Tässä kohden syntyy merkittäviä tulkintaeroja sille, miksi noidat kertoivat samanlaisia tarinoita kidutettaessa:
1: Jos noidat ovat järjestäytymättömiä, silloin syynä on se että noidat tietävät mitä heiltä odotetaan. He ovat kuulleet muiden noitien tunnustuksia, ovat kuulleet niistä. He kertovat mitä vain jotta kidutus loppuisi. Lisäksi pyövelit ja kiduttajat tietenkin tietävät myös mitä noidilta tulee odottaa, ja suuntaavat kysymyksiään.
2: Jos noidat olivat järjestäytyneitä, silloin he suojelivat tietojaan. Yksilö vei tietonsa hautaan, tai oikeastaan roviolle. Yhtenäinen tarina sovittiin noitien kesken, jotta kuulustelijat eivät pääsisi totuuden jäljille.

Tämän vuoksi noituuden kohdalla on vaikeaa sanoa, onko yöllä kasvien keräys ollut käytännön sanelemaa: Kiinni jäämisen riskit olivat suuret, joten työt oli tehtävä öisin, jolloin kiinnijääminen ja huomatuksi tuleminen oli pienempää. Paljon syytä voi olla myös siinä, että uskottiin että yöllä kasveissa oli erityisen paljon voimia. Esimerkiksi kuun vaiheilla uskottiin olevan merkitystä. Esimerkiksi ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) piti yleisen uskomuksen mukaan kerätä nimen omaan täyden kuun aikaan, jotta sillä olisi taikavoimia. Siksi se oli joka tapauksessa kerättävä öisin.