OXXXOXXXOXXOOOXOOXXOO

Apophenia on psykologinen ilmiö, jossa ihmiset illuusionomaisesti havaitsee järjestystä ja merkitystä jossakin satunnaisessa. Merkityksettömyys näyttää merkitykseltä. Tilastotieteen termeillä kyseessä on aina Tyypin 1 virhe, false positive. Liika herkkyys yhteyksille johtaa siihen että ihminen näkee liian helposti jotain jota ei ole. Ilmiön tutkinta alkoi psykoottisten ihmisten tutkimuksessa.

Klaus Conrad esitti että se on "motivoimatonta yhteyksien näkemistä". Myöhemmin huomattiin että ilmiö koskee mielenterveydeltään aivan normaalejakin ihmisiä. Ilmiötä käytetään esimerkiksi joidenkin uskonnollisten kokemusten taustaselittämisessä.

Apophenia on melko laaja ihmisen harhatulkinnan ilmiö. Sen takana on muutamia erilaisia virheentekotapoja. Mainitsemisen arvoisia ovat ainakin seuraavat:
1: Clustering illusion on harha, jossa ihminen kokee että satunnaisissa merkkijonoissa on järjestystä, järjestysklustereita. Daniel Kahneman ja Amos Tversky liittivät tämän ilmiön ajattelun prosessointiin, heuristiikkaan. Mielemme käsittelee aineistoa, ja usein tavoitteena on löytää nopeasti "kohtuu hyvin toimiva ratkaisu" sen "täysin oikean vastauksen" sijasta. Thomas Gilovich, Robert Vallone ja Amos Tversky huomasivat että tämä näkyy esimerkiksi urheilujuontajien ja urheilun ystävien puheissa. Kilpailumenestyksessä esimerkiksi nähtiin "kausia", jollain oli onnea ja toisilla oli huonon onnen kausi. Tilastollinen käsittely näytti kuitenkin sattumaa. Vastaava taikausko on tietysti tuttua myös uhkapelien maailmassa.
2: Pareidolia taas on sitä että nähdään kuvissa ja kuullaan äänissä merkityksiä, jotka tuntuvat epätodennäköiseltä. Tämän vuoksi esimerkiksi väärinpäin soitetuissa nauhoissa voidaan kuulla viestejä jotka tulkitaan backmaskingiksi, joihin liitetään tarinoita manipuloinnista. Parapsykologian ystävät taas kuulevat nauhojen kohinassa puhetta, jonka he kokevat johtuvan kummitusten viestinnästä. Kuvien puolella ihmiset näkevät helposti kasvoja ja silmiä vaikkapa lautalattiassa.
3: Confirmation bias, jossa asioiden yhteensopivuus painaa enemmän kuin niiden sopimattomuus. Tässä on takana kaksi osaa: (1) Ensimmäinen puolisko ei ole apopheniaa, koska se johtuu assimilaatiosta. Odotuksemme ja maailmankuvamme painottavat tulkintaa, ja sen kanssa sopimaton hylätään ja siihen sopivat valikoidaan helpommin kuin pitäisi. (2) Sen toinen tyyppi, illusory correlation, sen sijaan on apopheniaa, koska siinä satunnaisten asioiden välissä vain nähdään yhteys. Vahvistusharhoja on hyvin monenlaisia:
___3.1: Forer efektissä ihmiset kokevat että jokin asia on räätälöity juuri heille sopivaksi, vaikka se sopiikin yleisemmin ihmisiin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi yhtenä astrologian taustavoimana. Ihmiset kokevat satunnaiset sanajonot harvinaisen hyvin itseensä sopivina. Astrologiassa, kuten muissakin mukana on myös "muutakin vaikutusta" kuin apophenia. Odotukset, halut, toiveet ja maailmankuva vahvistavat räätälöintikokemusta : Esimerkiksi se että kuulijalle esitetään että se on juuri hänelle tehty vahvistaa tätä harhaa, samoin kuin se että arvion antajan kerrotaan olevan "asiantuntija" tai "kehittäjä" vahvistaa kokemusta siitä että arvio on osuva.
___3.2: Synchronicity on kokemus siitä että jos kaksi asiaa tapahtuvat samaan aikaan, koetaan niillä olevan yhteys toisiinsa vaikka asiat ovat tapahtuneetkin samanaikaisesti sattumalta. Sattuma saa siis ikään kuin merkityksen.

Apopheniaa vastaan käyty tärkein taisteluväline on aineiston käsittely ja itsekriittisyys. Conrad kirjoitti tästä seuraavasti "A Cognitive Approach to Situation Awareness: Theory and Applicationissa" : "While observations of relevant work environments and human behaviors in these environments is a very important first step in coming to understand any new domain, this activity is in and of its self not sufficient to constitute scientific research. It is fraught with problems of subjective bias in the observer. We (like the experts we study) often see what we expect to see, we interpret the world through our own personal lens. Thus we are extraordinarily open to the trap of apophenia."

Vaikka apophenia ilmiö itsessään ei tavoitteellista tai maailmankuvariippuvaista, nämä kuitenkin liittyvät siihen mutkan kautta. Maailmankuvaan ja sen antamiin odotuksiin sitoutuminen nimittäin tuottaa sokeita pisteitä, jotka vaikeuttavat harhautumisen huomaamista. Tehty virhe otetaan totena, eikä sitä tajuta virheeksi. Näin harha "näyttää, maistuu ja tuntuu" havainnolta.
1: Ja siksi apophenian varaan voidaan rakentaa monia ennakkokäsityksiä vahvistavia argumentteja. Esimerkiksi uhkapelimaailmassa taikauskon takana on sitäkin, että onnen vaihtelu on "kokemus" joka on pelureille "havainto". Se "selitetään" jollain asialla, kuten taikasukilla jotka on ollut jalassa "hyvän onnen kausina".

Vaikeaksi ilmiön tekee tietysti se, että hahmojen huomaaminen voi tarkoittaa sitä että henkilö näkee tavoitteita ja ideologioita jossakin, missä niitä ei ole, on sen erottaminen monista ryhmäpaineen avulla tuotetuista harhakäsityksistä hyvin vaikeaa. Niissähän jokin sääntö opetetaan, ja tästä syntyy motivoitua yhteyksien näkemistä. Tämä tarkoittaa sitä että jos salaliittoteoriajengi näkee yhteyksiä UFO:ista, se tulkitsee vaikka satunnaiset lehtiuutiset niin että niiden takana on jokin voima. Jokin toinen salaliittojengi voi nähdä samoissa jutuissa yhteyden illuminatin toimintaan. Se, että näitä yhteyksiä harjoitellaan huomaamaan kertoo että ne ovat maailmankuvan kautta rakennettuja harhoja. Tässä tulee helposti tulkinnallisia vaikeuksia. On esimerkiksi vaikeaa sanoa johtuuko jokin tietyn yksilön stereotypia (enemmän) ennakkoluuloista vai siinä että hän vahvistaa mielessään yhteyksiä väärin.

---

Otsikon nimi juontaa Thomas Gilovichin tutkimukseen. Siinä hän havaitsi, että ihmiset kokevat esimerkiksi tuon merkkijonon säännönmukaiseksi, vaikka sillä on kaikki satunnaisen merkkijonon ominaisuudet. Syynä on se, että ihmiset odottavat satunnaiselta merkkijonolta enemmän vaihduntaa kuin mitä satunnaisessa oikeasti on. Ihmisten satunnaiseksi kokemissa merkkijonoissa X jälkeen on useammin O kuin X, ja O:n jälkeen olisi useammin X kuin O. Ihmiset kokevat että jos asiat eivät ole vierekkäin, ne ovat satunnaisia. Hajallaan olo tuntuu sattumalta. Kuitenkin oikeassa satunnaisuudessa syntyy myös pieniä kohtia, klustereita, joissa asiat ovat yhdessä, rypäytyneenä.