Näytetään tekstit, joissa on tunniste Forrest. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Forrest. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. marraskuuta 2014

Intelligent Designin kannattajat viimeisten aikojen ihmisinä

"I told them I was a postmodernist and deconstructionist just like them, but aiming at a slightly different target."
(Philip Johnson)

"Nietzsche lyhyesti" -blogissa on tuore kirjoitus jossa mietitään Nietzschen ennustamia yhteiskunnan etiikkakäsitysten muutoksia. Sitä lukiessa päällimmäinen olo ainakin itselläni oli juuri se että Nietzscheä koviten kritisoivat tuntuvat ottavan siinä mainittuja asioita hyvinkin tosissaan. On jännittävää huomata miten Nietzschen mukaan ensin kristillinen moraali luo kriittisen moraalia arvioivan ilmapiirin joka tuhoaa kristillisen Jumalan. Josta seuraa kyymistymistä koska "Kärsimys on pahasta, joten maailma on paha. Seurauksena on masennusta ja yleistä kyynistymistä. Kyse ei ole kuitenkaan vielä nihilismistä, pikemminkin schopenhauerilaisesta pessimismistä, jolloin arvot rakentuvat negaation ja pettymyksen kautta. Arvoja ohjaa tällöin edelleen kristillinen maailmankatsomus." Nietzschen ihanteessa tätä seuraa syvä negatiivinen ja huono nihilismi "Kolmas ja ratkaiseva vaihe on syvän nihilismin vaihe. Kolmannessa vaiheessa ihmiset eivät enää langeta tuomiotaan maailmalle, vaan ottavat sen vastaan sellaisena kuin se on. Tässä vaiheessa ei jakseta enää reflektoida, koska reflektointi on lähinnä turhaa. Elämä yleensäkin muistuttaa lähinnä vitsiä, jolle pitää jaksaa naureskella tai jos ei naureskella, niin pitää jaksaa ainakin jotain, koska pitää vaan jaksaa. Tässä vaiheessa aidot päämäärät tuntuvat katoavan." josta yli-ihminen sitten ponnistaa yli, noustaan hyvän ja pahan tuolle puolen. "Nietzschelle tuo kolmas vaihe degeneratiivisen kehityksen päätepiste, mutta samalla eräänlainen kriittinen välivaihe, joka saavutetaan väistämättä. Tämän kehityskauden jälkeen kristillinen maailma tuhoutuu Nietzschen mukaan omaan mahdottomuuteensa ja Zarathustran viitoittama uusi aika alkaa."

Tätä kaikkea lukiessani mieleen tuli se, mitä dekonstruktio tarkoittaa filosofialle. Tässä erityisenä kimmokkeena on se, miten asioiden sisältö voidaan tuoda esiin vähemmän negatiivisen kuuloisena kun niitä kutsutaan eri nimillä. "Nietzschen kuvaaman nihilismin ilmentymiä voi peilata nykyaikaan jaottelemalla nihilismin käsitteen pienempiin osiin. Jaotellaan nihilismi siis neljään eri osioon, jotka ovat: Epistemologinen nihilismi: kieltää tiedon ja totuuden mahdollisuuden olemassaolon. Poliittinen nihilismi: kaikkien vallalla olevien poliittisten, sosiaalisten ja uskonnollisten järjestelmien tuhoaminen toimii tulevaisuuden edistyksen ehtona. Eettinen nihilismi tai moraalinen nihilismi: torjuu absoluuttisten moraalisten tai eettisten arvojen olemassaolon. Eksistentiaalinen nihilismi: elämällä ei ole tarkoitusta, merkitystä tai arvoa." Monia näitä asioita kutsutaan relativismiksi, jota taas pidetään lempeytenä. Puhutaan maailmankuvallisuudesta.

ID, dekonstruktiosta oikopolkua pitkin nihilismiin.


On tavallaan yllättävää huomata että relativismia usein moittivista kristityistä löytyy jotain jännittävää. Jos katsotaan Intelligent Designiä, voidaan suoraan sanoa että se on perustaltaan kreationismia joka on siirtynyt skientismistä dekonstruktiota ja maailmankuvallisuutta soveltavaan näkökantaan. Ennen kreationistit selittivät että luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. Nykyään taas korostetaan että evoluutio nojaa darwinismin maailmankuvaan. Ja mikä jännittävintä, tätä tehdään aivan avoimesti. Phillip Johnson, Intelligent Design -liikkeen perustaja, onkin kertonut dekonstruoineensa darwinismia. Ja siksipä hänen "Darwin on Trial" -kirjansa arvioinneissakin kehutaan myötämielisesti että "Over the course of 213 pages, Johnson systematically deconstructs the key arguments proffered in favor of the causal efficacy of natural selection and random mutation (to the exclusion of agency) while subjecting the underlying naturalist philosophy to similarly withering critique." Dekonstruktio esitetään positiivisessa sävyssä. Tämä on sinänsä yllättävää että viimeksi eilen luin ID:n kannattajan kyselevän etiikkakysymyksissä että eihän keskustelukumppani ole sentään relativisti. Sävy oli negatiivinen. Vaikka ID dekonstruoi darwinismia nimenomaan maailmankuvana joka on laajempi kuin pelkkä kysymys evoluutiosta. Mikä on hyvä esimerkki siitä miten nykyään kritisoidaan korostetusti identiteettejä eikä homoudessa tai muussakaan enää moitita itse aktia vaan tämä laajennetaan jonkinlaiseksi kokonaisemmaksi elämäntavaksi. Sitä voi kutsua ihmisten kokonaisvaltaisemmaksi kiusaamiseksi. Darwinisti ei ole vain tyhmä ja väärässä, hän on myös paha. itse asiassa ID on hyvin suurelta osin nimenomaan eettinen kannanotto. Kuten Hector Avalos korostaakin "One understands nothing about creationism unless one understands that it is meant to be a system of ethics. That is why the assault on evolution has always included a lengthy history of moral judgments against evolution. Perhaps none of these judgments has been more accusatory than the idea that Darwinism led to the Holocaust. Such an idea is trumpeted in many creationist venues, including books and blogs." Jos tätä ei tiedosta, koko argumentaatio tästä seikasta voisi näyttää turhalta ; Sehän olisi oikeassa ollessaankin vain puhdas ad hominem jossa johtopäätöksen toivottavuus määräisi lopputuloksen toivejatteluna. Ja jossa idea on väärässä koska sen kannattajilla on epämiellyttävä habitus. Vain kun käsittää että kysymys on maailmankuvista ja identiteetistä voi käsittää suunnilleen mitään siitä miksi mitäkin tapahtuu.

Tämä johtaa tietenkin siihen että evoluutiota arvioidaan juuri siksi että se on moraalisesti epämiellyttävää. Tämä ei viittaisi nihilismiin vaan siihen että oltaisiin hyvinkin vahvasti siinä aivan ensimmäisen järkytyksen vaiheessa. Siinä jota "Nietzsche lyhyesti" -blogissa on kuvattu sanomalla että "Tieteellinen omatunto sanoo, että ihminen on apinan jälkeläinen, ikuista sielua ei ole olemassa, ihminen leijuu mittaamattoman avaruuden laidalla ja kaikkeuden viimeinen piste entropia, ei ikuinen paluu. Tieteellinen omatunto on paljastanut, että totuus on ruma. Olisi kivempi kuulla olevansa maailmankaikkeuden napa, joka elää ikuisesti. Antagonismi piilee juuri tässä. Emme voi ilman varauksia ja psyykkistä prosessointia hyväksyä elämämme viimekätistä merkityksettömyyttä, mutta emme voi samaan aikaan hyväksyä kreationistisia taruja Jumalan ihmistä varten luomasta maailmasta."

But it got worse. Asia nimittäin liittyy siihen miten Barbara Forrest on analysoinut ID:n epistemologiaa. Maailmankuvan korostaminen on käytännössä väistämättä johtanut relativistiseen suuntaan, postmoderni "non-epistemology" paistaa läpi. Jonka ei pitäisi yllättää ketään sen jälkeen kun tiedostaa sen että Derridan dekonstruktioajatus on postmodernismille tyypillistä. Ja (ID)kreationistit tunnetusti osaavat varsin mallikkaasti huutaa sen heikkouksista ja nihilismistä. Kunhan kritiikin kohteena on vaikkapa liberaali ajattelutapa tai feminismi. Robert Pennock onkin kirjoittanut aiheesta otsikolla "The Postmodern Sin of Intelligent Design Creationism". Se alkaa hauskalla huomiolla siitä mitä naturalismin kritiikki yhdistettynä dekonstruktioon perimmiltään tarkoittaa "That Intelligent Design Creationism rejects the methodological naturalism of modern science in favor of a premodern supernaturalist worldview is well documented and by now well known. An irony that has not been sufficiently appreciated, however, is the way that ID Creationists try to advance their premodern view by adopting (if only tactically) a radical postmodern perspective." Myöhemmin hän kertoo että "Why a ‘‘bastard’’ child? Because IDC is the offspring of an illicit affair. Given their views about the exclusivity of religious truth, for most ID Creationists (IDCs), creationism and postmodernism were co-habitating but never truly married; this was a match that could never be made in heaven"

ID -opilta on luonnollisesti turhaa odottaa sisäistä ristiriidattomuutta. Siksi darwinismia moititaan maailmankuvalliseksi käyttäen postmodernia välineistöä. Kun taas omaa oppia kuvataan hyvinin objektiivisesti. Dekonstruoinnissa vältetään usein sitä että korostetaan tämän prosessin postmodernia puolta. Hienot termit ja informaatio -sanan ylikäyttö antavat teknis-tieteellisen kuvan. Samanaikaisesti dekonstruktio tekee sitä mitä se kreationistien itsensä tietämien mukaan tekee feminismissä ja monessa muussakin. Se tarjoaa keinoja aktivismille ja siihen liittyvälle kohkaamiselle. Ja tekee sitä sellaisella tavalla joka vaikuttaa rationaaliselta. Olenkin aikaisemmin kuvannut sitä miten ID suorittaa haukkumista piilottamalla ad hominemit sivistyssanojen taakse. Tämä on sitä osoita jota tehdään postmodernismin keinoin. Ja jos minua ärsyttää feminismissä tietyt piirteet, niin ne johtuvat siitä että niissä tehdään tätä samaa.

Asiaa voi kenties demonstroida hieman erikoista kautta.


Jos otamme William Lane Craigin "God Command Theoryn" tarkastelun alle, voidaan huomata että hän on hyvinkin jotain joka kuvaa sitä ensijärkyttyvää tunnelmaa jota Nietzsche kuvasi. Että ateismin suhde moraaliin on musertava. Hän korostaa objektiivisen moraalin tärkeyttä. Ja korostaa että jos ateistit ehkä käyttäytyvätkin moraalisesti niin heidän moraalillaan ei ole perustaa (foundation). Metaeettinen pohja naturalisteille puuttuisi. Hän sitoo tämän ajatukseen Jumalallisesta käskystä. Jumala komentaa asioita ja ihmiset tietävät tämän. Ja näin teistisellä ihmisellä on objektiivinen moraali kun taas ateisti joutuu pitämään moraalisuuttaan jonain irrationaalisena puolena elämässään ja kokemusmaailmassaan.

Tämä ajatus on ID:n kannalta melko musertava. Sillä se ensinnäkin korostaa että sen tieto ei ole empiiristä. Se on tietoa termin laajimmassa mielessä. William Dembski on arvovallallaan selittänyt että "As for your example, I’m not going to take the bait. You’re asking me to play a game: “Provide as much detail in terms of possible causal mechanisms for your ID position as I do for my Darwinian position.” ID is not a mechanistic theory, and it’s not ID’s task to match your pathetic level of detail in telling mechanistic stories. If ID is correct and an intelligence is responsible and indispensable for certain structures, then it makes no sense to try to ape your method of connecting the dots. True, there may be dots to be connected. But there may also be fundamental discontinuities, and with IC systems that is what ID is discovering." Behe taas on kuvannut Doverin oikeudenkäynnissä että tiede on hyvin laajasti määritettyä "Under my definition, a scientific theory is a proposed explanation which focuses or points to physical, observable data and logical inferences. There are many things throughout the history of science which we now think to be incorrect which nonetheless would fit that - which would fit that definition." Naturalistien vika on siis lukkiutuminen ja rajoittuneisuus. Tietoa pitää siis käyttää laajimmassa mahdollisessa merkityksessä. Joka on luonnollisesti juuri se mihin maailmankuvallisuuden korostaminen ja pluralismi -sanan ylikäyttö viittaavat. Ollaan juuri postmoderismin ytimessä.

Mutta mikä onkaan ID:n tärkein perusteesi? Niitä on kaksi. (1) Intelligent Design ei ota kantaa siihen mikä Suunnittelija on. Se voi olla jokin Jumala. Se voi olla jopa avaruusolento. (2) Designin havaitsemisessa ei tiedetä mikä on Suunnittelijan intentio. Se on pelkkä todennäköisyyteen liittyvä arvio josta ei voida sanoa yhtään mitään siitä mitä Suunnittelija on tavoitellut tai halunnut. Tämä estää tietysti naureskelut siitä miten maailma on epätäydellinen tai paha. Näihin ei oteta kantaa joten tämänlaiset ongelmat voidaan ohittaa "ei ID:n kannalta relevanteiksi". Joten nämä kysymykset eivät sitten vaivaa kreationisteja kun niitä ei tavallaan saa kysyä.

Sen seuraus God Command Theoryn kannalta on järisyttävä. Jos ID:n perusväitteet ovat tosia, se esittää että käsitys siitä mikä Jumala on kyseessä ja mitä tämä haluaa eivät ole tietokysymyksiä. Näin ollen moraali voi olla metafyysisesti objektiivista mutta ID:läisillä ei ole mitään pääsyä tähän. Se ei ole tiedon kysymys joten kaikki sortuu elämän kannalta moraalirelativismiin. Ei ole tiettyä uskontoa tai mitään moraalisuutta joka voitaisiin tietää moraaliseksi. Näin siis jos uskotaan ID:n väitteet ja toistetut kannanotot sen sijaan että heitä pidettäisiin valehtelevina koijareina. (Mikä on nähdäkseni varsin kyseenalainen premissi.)

On jännittävää miten Craig on ollut muodissa ID -kreationistien parissa. Se on tietysti tarjonnut välineen jonka avulla on voitu moittia evolutionisteja nihilisteiksi ja arvotyhjiöpaskiaisiksi jotka ovat joko moraalittomia tai sitten uskovat eiempiirisiin asioihin. Tämä kätevä lelu on innostanut niin paljon että ei ole haluttu ajatella mitä se tarkoittaa oman ideologian kannalta. (Osasyy on varmasti se, että moni ID:läinen on de facto nuoren maan kreationisti jolle dekonstruktio on vain strateginen PR -kikka. Mikä on muistutus siitä kyseenalaisesta premissistä jonka aiemmin mainitsin.)

Mutta kenties tässä on jotain.

Olen ollut noin yleensä huomaavinani sen että ihmisten ideologia painaa yllättävän vähän. Temperamentti näyttää painavan enemmän. Kusipää ateisti kääntyy kusipäiseksi kristityksi - tai toisinpäin. Ideologioita korostetaan mutta ne näyttävät olevan aika merkityksettömiltä. Tästä näyttää kuitenkin olevan kaksi poikkeusta. ID -kreationistit ja kalvinistit. Näistä ihmisryhmistä ei käytännössä koskaan tule muuta kuin kusipäisiä kakaroita. (Riippumatta heidän iästään.) Nuoren maan kreationisteista on mahdollista löytää asiallisia ja leppoisia ja jopa mukavia tyyppejä. Kaikki ID:läiset sen sijaan vaikuttavat olevan jonkinlaisia ihmislajin virhekappaleita. (Ilman ainuttakaan poikkeusta, joka minun otoksellani alkaa olemaan hämmästyttävää!)

Olen ajatellut tämän johtuvan siitä että ID olisi ytimeltään kieroiluideologia. Että sen jäsenet eivät ole nuoren maan kreationisteja. Paitsi ne jotka ovat. Kuitenkin voidaan nähdä että on aivan mahdollista että kyseessä todella on ihmisjoukko joka uskoo mitä sanoo. Että he vilpittömästi ja rehellisesti eivät pidä esimerkiksi uskoa Jeesus Kristukseen Jumaluutena tieteellisesti perusteltuna millään niissä sanan tieto ja tiede laajoissa merkitysksissä joka heillä on käytössä muutoin.

Ehkä he todella uskovat että Jumalan tahtoa ja armoa ei ole perusteltu, että ne ovat eitiedettyä sosiaalis-maailmankuvallista illuusiota. He uskovat että ihmiset ovat koneita. Ja jos darwinistit uskovat että ihmiset ovat eläimiä, he uskovat että ihmiset ovat koottavia masiinoita. Jotenkin tämä on vielä eksistentiaalisesti onttouttavampaa. Apinan kiduttamisesta tulee sääli. Mutta jos ihminen vertautuu taskukelloon tai autoon, voi mieleen tulla "Uncommon Descentiin" ID -tieteen portinvartijaksi hyväksytyn Dave "DaveScott" Springerin sanoja "Actually it makes me feel like doing some pain experiments on PZ Myers. I don’t believe he feels pain. All the blood and screaming from my fists pounding his face to a pulp would be nothing more significant than an automobile engine leaking oil and bearings making noise from lack of lubrication." Tämä on uskottavaa jos ID koostuu vilpittömistä ja rehellisistä protestiajattelijoista jotka haluvat dekonstruoida ja kyseenalaistaa vallitsevia oppeja ja pistää niiden eettiset sisällöt jyrkkään uudelleenarvioon tavalla jossa niiden ideologisuus nostetaan selkeästi esiin.

Joko näin tai sitten ID on todella noussut hyvän ja pahan tuolle puolelle. Tilaan jossa on pelkkä yli-ihmisen "der Wille zur Macht". He purkavat tätä tahtoa sitten esimerkiksi pyrkimyksissään vaikuttaa kouluopetukseen. Tämä teoria on uskottava heti jos ID on valehtelijoiden kerho. Vaihtoehtoja näille kahdelle ei oikein näytä olevan. Joka on melko kiinnostavaa jos ajatellaan että Nietzsche todella ennusteli tulevaa tilaa. Kun jopa aktiivikristityt näyttävät tälläisiä nihilismin tai yli-ihmisyyden merkkejä se vihjaa että Nietzschen ennustuksissa oli jotain oleellisesti oikeaa.

Ironisinta lienee se, että ID -läiset moittivat darwinismia. Ja myös Nietzsche moitti sitä liian apollonisena oppina. Hän näki sen liiaksi kristinuskoa korvaavana maailman ymmärrystä ylikorostavana oppina, ei kristinuskosta vapautuneena tai ideologiattomana. Myös ID korostaa että darwinismi on maailmankuva joka yrittää korvata ei-naturalistisen ihanuuden jonka nimeä he eivät suostu sanomaan ääneen Jeesus Jeesus.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Pieni huomio ; Toisten troijan hevoset ovat parempia kuin toisten

Verkkouutiset kertoivat siitä miten britanniassa ei enää saa opettaa kreationismia kouluissa. Uutisoinnissa oli erikoista, että se otsikoi siten että kreationismi laitetaan pannaan. Ja panna taas on jotain jota tehdään dogmaattisista syistä. Moni kreationisti toki ajatteleekin näin. Että puhutaan evolutionismista joka dogmaattisesti laittaa kirkonkiroukseen. Ja että tässä sitä ollaan yleisesti uskontoa ja erityisesti kristinuskoa vastaan. "Britanniassa on jo pitkään väännetty kättä siitä, sisältyykö julkisrahoitteisten niin kutsuttujen vapaiden koulujen oikeuksiin mahdollisuus opettaa uskonnollisia teorioita osana tiedeopetusta."

Koska kreationismi ja Intelligent Design ovat ikuisuusaiheita, ihmettelin lähinnä sitä mikä oli ajanut kohti tämänlaista ratkaisua. En toki halua että kreationismia erityisesti opetettaisiin missään. Mutta toisaalta olen tottunut siihen että kreationismia kuitenkin solutetaan opetukseen. Ja että tälle ei oikein haluta tehdä mitään.

Asian taustana onkin aktivismi. Mutta ei niiden tavanomaisten kristillisten tahojen. Huomiota oli syntynyt kun islamistiset tahot olivat käyttäneet hyväkseen kreationismiin liittyviä käytänteitä. "Kohu sai alkunsa, kun brittiviranomaiset saivat maaliskuussa tietoonsa vuodetun kirjeen, jossa pieni joukko ääri-islamisteja suunnitteli, kuinka Birminghamilaisia kouluja voitaisiin ottaa haltuun sisältä päin ja kääntää islamilaisiksi. Kirjeen laatija muun muassa kehuu, kuinka yksi rehtori on jo saatu korvattua uudella ja kehottaa vanhempia valittamaan koulujen johdosta ja opetuksesta, jotta koulujen nykyistä hallintoa saataisiin korvattua muslimeilla." Porsaanreikiä käytettiin jotta islamistien mielestä Oikeita Arvoja saataisiin esittää positiivisessa valossa ja tätä kautta saada oppilaat myötämieliseksi islamilaisille arvoille. Valituksin saadaan muutosta jossa omaa uskoa loukkaavat kohdat opetuksesta saadaan pois ja tilalle saadaan omalle vakaumukselle kohteliaampia kirjoja.

Käytänteet ovat tuttuja kristittyjen kreationistien toiminnasta. Tästä ei voi oikein päätellä muuta kuin että Nyt shokki onkin syntynyt siitä että kristittyjen vaivalla laadittu poliittis-uskonnollinen peli oli valjastettu islamilaisen harhaopin levittämiseen. Ja siksi lainmuutokset joita on tavoiteltu aiemmin - kuten ID:n hullujen vuosien aikana ennen Doverin oikeudenkäyntiä - ja jotka eivät ole menneet läpi ovat nyt sitten "saavuttaneet kriittisen massan". Tästä voi päätellä sen, että;
1: Jos akateemikko Barbara Forrest kirjoittaa kirjan "Creationism's Trojan Horse" jossa kristittyjen strategioita ruoditaan, niin yhteyksiä troijan hevosesta pidetään naurettavina fabrikaatioina ja evolutionistien harrastaman asiattomana pilkkaamisena. Senkin jälkeen kun Discovery Instituten "Wedge" -dokumentti oli yleistä tietoa. Dokumentti joka esitti virallisen tavoitesuunnitelman jossa esimerkiksi haluttiin että "naturalismi" ajetaan kulttuurista taiteita myöten. Sitä pidettiin irrelevanttina, koska suurimman toimijan toimintaplan jonka alla toimivat suuret nimet Dembskistä Beheen oli merkityksetön.
2: Mutta yksi eiakateeminen kohu jonka ytimessä on yksi vuotanut kirje. Niin johan alkaa tapahtumaan. Heti kun tekijät eivät olekaan kristittyjä vaan islamilaisia.

Olen hyvin hyvin eikannustunut. Selvästi kristittyjen oikeudet uskonnon ilmentämisessä ovat kautta maailman vahvemmalla sijalla kuin muiden ihmisten.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Jumalauta, nyt on pilkkapäivä

Intelligent Design on yrittänyt viime aikoina uutta nousua. Meyerin "Darwins Doubt" on tässä pääasiallisena suosionkohottajana. Sillä ei kuitenkaan ole mennyt kovin hyvin. Se ei ole riittävän uudenlaisia ajatuksia esittelevä. Kirjaa on moitittu, ja esimerkiksi Larry Moran on moittinut sitä "Sandwalk" blogissaan kritiikkisarjalla. Epäilijöillä on liiankin helppoa löytää mallivastauksia. Tämä ei näytä hyvältä. Osa kreationisteista onkin ollut pahastuneita siitä, että olen ollut huvittunut ja nostanut esille ID:n huonoa hedelmällisyyttä. Heistä on ilkeää olla iloinen siitä että toisen ideoilla ei mene hyvin. Että menestyksestä pitää iloita. Muistaakseni vuonna 2003-2004 oli hieman eri ääni kellossa. Evoluutikoiden tappio oli silloin riemuilun aihe. Silloin olikin tarjolla kunnollista myyrävuotta, jossa oli kreationisteilla valtava hype päällä.

Koska nyt on aivan selvästi ollut yritystä uudelle nousulle, nostan esille sen, miksi, vaikka toki seulonkin tätä kreationismiaihetta, en halua tehdä sitä minkäänlaisessa kommunikaatiossa ainoankaan kreationistisen, ID -läisen tai kenenkään muunkaan vastaavan tahon kanssa. Ja koska tänään on kuulemma jumalanpilkkapäivä, ajattelin kritisoida ID:n jumalaa. Eli liikkeeseen liittyvän tietyn egosentrisyyden vuoksi ID:n kannattajaa itseään. (Typerä päivä, mitä varten ne 364 muuta vuoden päivää ovat?)

Tämän tehdäkseni käyn läpi asioita. Asioita jotka nostavat taatusti ikäviä tunteita. Asioita joita toiselle puolelle tultua oltaisiin laitettu "Expelled" -elokuvaan. Mutta joiden puute on johtanut siihen että ID:n vaino näyttää melko laimealta. ID:läisten pitäisi vain löytää vastapuolelleen itsensä kaltaisia. Heidän marttyyrinkruunumainettaan haittaakin vain se, että he eivät ole tässä oikein onnistuneet. Kaikenlaisia ihmisiä elämäni varrella kohdanneena uskallan sanoa, että tämänlainen haaste on temppuna onkin varsin haasteellinen.

Pahastumisen jälkeen voi sitten miettiä sitä, miten ihmiset onnistuvat tekemään tälläisiä ja kutsumaan itseään asiallisiksi keskustelijoiksi. Itse jaan tämän muutamaan ehdotelmaan;
1: ID -läiset syyttävät "darwinisteja" nihilisteiksi ja julmiksi, mutta tämä on vain projektio jossa oma luonne nähdään toisissa.
2: ID:läiset törmäävät siihen mikä on kognitiotieteessä, uskonnontutkimuksessa ja sosiologiassa vahvasti esillä ; Teologinen korrektius ei vastaa käytöstä. Ihmisten ääneenlausutut normit eivät ole samat kuin käytännön normit. Siksi se, mitä ideologia käskee tekemään ei ole se mitä oikeasti tapahtuu. Ideologia ei siksi suojaa pahanteolta.
3: ID:läiset luottavat armoon. Kun "Mahdollisuus Muutokseen" -tyylisiin kampanjoihin säännöllisesti hankitaan murhamiehiä, jopa moninkertaisia  tappajia, niin syntyy siitä väistämättä sellainen kuva että voi olla kristitty vaikka tekisi mitä.
4: Suurin osa ID:n moraalisuuspuolustuksista ovat sitä että he eksplisiittisesti tunnustavat että ID on kristillistä kreationismia eikä mitään muuta. Korostetaan mitä kristitty voi tehdä ja ei voi tehdä. Kuitenkin he toisaalta itse korostavat että ID ei ole kristinuskoa vaan enemmänkin teismiä. Ja ei ole vaikeaa löytää uskontoja joissa tappamiseen ei suhdauduta kuten 10 käskyssä. Jos Baal oikeuttaa lapsensurmat, niin kyllä kai jokin muu uskonto tekee kaikesta allamainitusta ihan OK -juttuja.

Jos minun täytyy kuvata Intelligent Design jollain, niin sanon että se on tappouhkaa. Kaikki ID -läiset eivät kenties ehkä ole tappomielisiä. Ehkä. En ole tästä rehellisesti sanoen kovin varma. Sillä rehellisyys ja avoimuus liikkeen taholla tuntuu olevan kaiken kaikkiaan se, että sanotaan yhtä ja tehdään toista. Olen sen verran kyyninen mutta realisti, että uskon että syynä on yhteisöjen koko. ID -piirit ovat sen kokoisia että mukaan mahtuu aina se yksi uhkaaja. Ja muiden syyllisyys heidän suhteensa on verrattavissa Aisopoksen sadun rummunlyöjän syyllisyyteen. Siinähän rummuttaja tuomitaan vaikka hän ei tapa aseilla, hän kannustaa muita tarttumaan aseisiin. ID:läisten puolustelut ja vihanlietsontaa hyvinkin korkeaprofiilisesti (esimerkiksi "Expelled" -elokuvan avulla) on monelle yritys nostaa vain sääliä ja kerätä marttyyrinkruunua. Mutta aika moni käsittää että jos on vainon kohde, on syytä harrastaa itsepuolustusta. Näin jokainen "me olemme vainottu" -ID läinen on minulle vain ja ainoastaan rummunlyöjä.

Sillä ID -piirit pesevät pesäänsä eivätkä ota vastuuta. Pahuuksia ei yleensä edes tunnusteta. Virheet lakaistaan maton alle muutamalla "no anteex" -lauseella. Kiemurrellaan miten teko ei saa tuoda huonoa PR -ää ID:lle, kun aggressori on vain vähemmistöä. Ja kenties syynä ei ollutkaan ID vaan epäonnistunut huumeidenkäyttö ihmiseltä jonka huumeidenkäytöstä ei ole mitään todisteita. Kaikki nämä ovat kannusteita tekoon, sillä ne korostavat että yhteisö ei saa huonoa mainetta vaikka tälläisiä tekoja tekisikin. Minunkin on riemuisaa kulkea kaupungilla tietäen, että jos joku kreationisti minua puukottaa mahaan, niin puukottaa vaan jonkun vihaisesta luonteestaan tunnetun keravan kollin, ja uskonnollinen motiivi irrelevantisoituu. Mihinpä sitä ei sielujen pelastamiseksi...

Mutta mennään asiaan.

Asiasta on omakohtaista kokemusta. Voisin mainita myös amatööribloggari Possumomman, jonka evoluution puolustaminen johti siihen että häntä stalkattiin ja seurattiin uhkaavanoloisesti kunnes hän lopetti kirjoittelun aiheesta. Tämä on arkitasoa ID -keskustelussa siinä mielessä, että vaikka sitä ei tapahdu usein, se seuraa lieveilmiönä. Siis vähän kuin Gay prideen lentävät kananmunat. Se ei ehkä kerro keskiverrosta homoudenvastustajasta, mutta se kertoo oman kielensä kyseisestä skenestä. Tiedustelun nyrkkisääntö tässä sanoo että yksi kerta on vahinko, kaksi yhteensattuma, kolme on vihollisaktio. ; ID:tä kuvaa outo piirre. Siinä missä islamilaista ääriliikehdintää kuvaa terrorismi ja tappaminen ja uusnatsien lieveilmiönä on hakata ihmsiä niin ID on nimenomaan uhkailujen ideologia. Uhkailuja tulee paljon, mutta niissä ei ole paljoa sisältöä. Tämä mielestäni heijastelee koko ID:n asenneilmapiiriä, jossa on sanomisten maailma ja tekemisten maailma. Ja nämä eivät juuri koskaan kohtaa.

En nosta tässä esiin "Expelled" -tyyppistä materiaalia jossa opettajien ja akateemikkojen erottaminen on vainoamista. Voisin toki mainita vaikka (1) Steve Bittermanin, joka sai vuonna 2007 potkut "Southwestern Community Collegesta" Iowassa, koska hän ei opettanut biologiantunnilla Aatamista ja Eevasta. (2) Alex Bolyanatzin, joka oli antropologiassa apulaisprofessorina "Wheaton Collegessa", sai potkut vuonna 2000 ; Syy oli opetuksessa joka opetti evoluutiota ja korosti että se ei ole ristiriidassa Jumalan olemassaolon kanssa, eikä sitä pidä nähdä uskonkonfliktina. (3) Richard Collins menetti vuonna 2004 työnsä ja hänen oppikirjansa kiellettiin monin paikoin siksi, että hän kirjoitti evoluutiota puolustavan kirjan, joka ei ollut edes oppikirja ; Kirja ei ollut edes ateistinen vaan teististä evoluutiota! (4) Nancey Murphy sai potkut "Fuller Theological Seminarysta" koska hän oli antanut moitetta ja kritiikkiä sisältävän arvion Phillip Johnsonin "Darwin on Trial" -kirjasta. (5) Chris Comer menetti työnsä "Texas Education Agencyssä" koska hän oli kehunut Barbara Forrestia ja mainostanut tämän läsnäoloa tilaisuudessa jossa käsiteltiin "Creationism's Trojan Horsea" Comer pakotettiin eroon. (6) Terry Gray, biokemisti ja kristitty, joka kritisoi Johnsonin "Darwin on Trialia" sai isohkosti valittavaa painostusta joka päättyi työpaikan menettämiseen.

On hyvä aloittaa Paul Mireckiä koskevasta tilanteesta. Hän opetti "University of Kansasissa" uskontotiedettä. Yhtenä kurssina sattui olemaan "Special Topics in Religion: Intelligent Design, Creationism and other Religious Mythologies" jonka sisällön saattaa arvata otsikon muotoilusta. Kurssi kohtasi kovaa vastustusta ja sitä päätettiin siirtää. Tämä ei riittänyt kaikille riemuajille. Heillä oli älykäs suunnitelma. Kaksi miestä hakkasi hänet tämän vuoksi. Tästä huolimatta seurasi pakotettu työpaikan menetys. Asia kulminoitui kuitenkin ID:n sisäiseen asenteeseen. Itse William Dembski astui esittämään lausuntonsa. Hänestä yhteyksiä ID:seen ei ollut, ja hän ehdotti aivan toista syytä hakkaukselle. Ensin Dembski väitti etä isku oli illusionaarinen, että sitä ei edes tapahtunut. Ja sitten hän tiesi sille paremman, oikean, syyn ; "I think it’s most likely that he was beat up for some completely different reason, which would have been embarrassing, or even incriminating, for him to admit. A drug deal, perhaps." Tämä on toki mahdollista. Koska tekijät suunnittelivat iskunsa sen verran älykkäästi kuin tekivät, he eivät jääneet kiinni. En itsekään pidä Mireckiä todistetusti ID -väkivallan kohteena. (Mikä olisikin omituista, koska tämä ei käsittele ID:tä hakkaajaideologiana vaan uhkailuideologiana.) Tämä asenne sen sijaan kertoo siitä hengestä millä peliä pelataan ; Vahva viite ja vihapuhe ei riitä indikaattoriksi, vastuu pitää sysätä muualle eikä tekoa tarvitse edes paheksua. Ihastuttavaa humaania asennetta ihmiseltä joka on avoin keskustelija ja kristillisessä hyveessä ja parempi kuin darwinistiarvotyhjiössä elävät. (Dembski on Intelligend Designin ykkösnimiä. Hän ei ole mitään riviID -läistä. Voidaan sanoa jopa niin, että ilman häntä ei oikeastaan ole mitään Intelligent Design -liikettä. Tai jos olisi, niin se olisi ollut paljon heikompi ; Hän on sille erittäin merkityksellinen.)

Sitten on parasta siirtyä Tohtori Tuomioon. (Doctor Doom). Ilmiö oli ID:n piirissä hurjan suuri. Itse asiassa niin suuri, että siihen lietsottiin tuollainen lisänimi. Kohteena oli Eric Pianka. Hän piti vuonna 2006 palkintopuheen tiedegaalassa. Tämä provosoi Forrest Mimsin kirjoittamaan heti tekstin otsikolla "Dealing with Doctor Doom" "The Citizen Scientist" -lehteen (April 2). Hän väitti että Pianka uhkasi tappaa 90% ihmiskunnasta ebolaviruksella. Tämä oli sinänsä hupaisaa, että mitään tämänlaista ei puheesta löydy. William Dembski oli heti nokkavana paikalla. Dembski lietsoi onlinehysteriaa. Dembski teki myös erittäin kunnioitettavan rottatempun "Uncommon Descent":issä ; Otsikolla "Eric Pianka: The Department of Homeland Security needs to interview you" hän selitti, että hän oli kertonut puheesta USA:n bioterrorilaitokselle. "Austin American-Statesman" -lehti (2006-04-05) kertoi otsikolla "Professor's population speeches unnerve some" että asia oli käyty läpi Homeland Securityn kanssa. Tässä luonnollisesti vierähti elämänaikaa, vaikka syyttömäksi paljastuttiinkin. Tämä ei estänyt Dembskin lietsomia kreationisteja. Tappouhkauksia tulla sateli. Piankan ohessa uhkailuja saivat toki muutkin. Merkittävää on myös se, että Tapio Puolimatka kirjoitti Piankasta massamurhasyytöksen kirjaansa. Hän väitti lukeneensa itse puheen, jossa paniikin syytä ei kuitenkaan ollut. Hän ei maininnut Dembskistä, joka kuulostaa omituiselta ottaen huomioon että Puolimatka tuntee ID:n hyvin ja on Uncommon Descentissä usein vieraillut. Itse asiassa on aivan selvää että Puolimatka oli tässä liikkeellä luovuudella mallia Marimekko. Puolimatka oli rummunlyöjä, joka ei edes korjannut virhettä kun siitä hänelle ensin mainittiin. Hän korjasi asian vasta kun asiasta ... lähetettiin tietoja ... itse Piankalle, joka hoiti asiaa. (Mahdollisesti juridisen syyllisyysseikat ja tuomiot nousivat esiin. Sellaiset asiat joita Puolimatkan olisi sosiaalisesti noloa mainita julkisuuteen. Tai sitten Puolimatkan huumediilit menivät pieleen. Eihän noista tiedä koskaan.)

Lisäksi on hyvä vilkaista Doverin oikeudenkäyntiä. Tämähän oli suuri oikeudenkäynti johon ID -läisillä oli kohtuullisen suuria odotuksia. Itse muistan oikeudenkäyntiä edeltävältä ajalta, miten Tuomarina toimineen John E Jones III kerrottiin olevan itsensä Bushin valitsema. Että miten sitten evosuut pannaan kun saadaan ID kouluopetukseen. (Ei pidä ihmetellä että kyse ei ollut siitä että ID -läiset olisivat saaneet oikeudessa läpimenevän vainon läpi, tai että kysymys olisi jostain tieteeseen pääsemisestä hienojen tutkimusten kautta. ID on mitä kreationismi on.) Juttu oli ID:lle katastrofi. ; William Dembski (kolmas kerta on vihollisaktio) jonka oma panos kyseisessä tilanteessa oli se, että hän oli (a) ilmaissut wice strategy -nimellä kulkevan idean jossa darwinistit häviäisivät oikeudessa kun oikeus on reilu (b) valmistautui oikeudenkäyntiä varten, mutta syystä tai toisesta ei uskaltanut rohkeasti kohdata vastapuolta vaan pelkurimaisesti juoksi pois, vaatien toki rahaa siitä työstä mikä koostui ajasta jolloin hän valmistautui ahkerasti siihen ettei tehnyt mitään otti tappion kuten herrasmies. Hän teki videon jossa oli pieruääniä. Jones III oli niissä hahmona. Dembski antoi projektille oman äänensä. (En tiedä onko hänen äänensä myös ne pieruääänet, mutta se kyllä selittäisi miksi hänen ajatuksensa, esimerkiksi anteeksipyyntönsä, haiskahtavat miltä haiskahtavat.) Mutta koska character assassination ei ole tappouhkaus - vaan ainoastaan kuvaa sitä asennetta ja kohteliaisuutta ja keskustelevuutta joka läpitunkee ID:n käytännössä ilman ainuttakaan poikkeusta - Jones sai myös tappouhkauksia antamastaan väärästä tuomiosta ja siitä että hän oli pettänyt kristityt. ID -kritiikki onkin noin keskimäärin oikein hauskaa menoa.

Hävitty Dover repi kreationisteja niin kovasti, että Coloradossa oli tappouhkausaalto. Tämä pääkalloilla ja sääriluilla koristeltu tappouhkailu johtui moraalisesta närkästyksestä. Evoluution opetus rinnastui moraalisen ihmsien mielessä lasten raiskaamiseen, pedofiliaan. Hänen arvokäsityksensä olivat sen verran hyvät, että tappouhkailu oli aivan sallittua. Michael Korn jäi tästä kiinni. Ja hän kuvaa sitä matalimman tason kreationistia jota on jokaisessa pikkuisessa tapaamisessa. (Kornin erottaa kaikista ID;n vihanlietsojista lähinnä se, että Korn ei lyönyt rumpua.)

Nähdäkseni tämä kuvastaa paitsi tappouhkauksien runsautta, myös sitä minkälainen asenneilmapiiri ID -puolella keskusteluun on. En ymmärrä miksi sellaiseen pitäisi alistua? Miten uskaltaisinkaan? En katsos elä yksin, minulla on perhe ja sukua jotka joutuisivat tälläisessä turhalle tulilinjalle. ID on väkivaltaa ja niin kauan kuin ID -läiset kuluttavat aikansa ongelman kiistämiseen se ei poistu. Tarttukaa toimeen, siivotkaa pesänne siistiksi, potkikaa pois kaikki rummunlyöjät ilman ainuttakaan poikkeusta. Sitten voidaan palata asiaan. Ehkä. jos teillä on aivan uusia argumentteja, joita ei voida nitoa niihin roskiin joita edellisessä hypeaallossa oli.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

"Suoraan troijan hevosen suusta" ~ Eli kannattaako lahjahevosen suuhun kadota.

Soili Haverinen kirjoitti feministisen näkemyksen yhteydestä sukupuolineutraaliin avioliittoon. Hänen argumenttinsa on se, että kommunistinen aate luokkasodasta on vain siirretty sukupuoliasioihin. Sanoja on uudelleenmuokattu, ja esimerkiksi "sorrosta" on tullut "syrjintää". Ideana on se, että sukupuolineutraali avioliitto iskee koko sukupuolijärjestelmän yhteiskunnassa. Haverisen lausunnosta saa irti hyvin pienen tiivistelmän ; "Feministisen marxismin tavoitteena on poistaa sukupuolijako ja siitä johtuva sukulaisuus yhteiskunnasta ja luonnollisesti avioliittolainsäädäntö on tämän asian ytimessä. Sukupuolineutraali avioliittolaki on Troijan hevonen, jonka kautta marxilaisen feminismin tavoite toteutetaan. Jos sukupuolisuus onnistutaan poistamaan avioliitosta, se saadaan poistettua myös muualta yhteiskunnasta."

Joku voinee yllättyä, kun kerron että pidän tästä tulkintatavasta. Se on ideologinen analyysi, joka osuu monissa kohdin oikeaan.
1: Se mukailee jopa hyvin vahvasti joitain ajatusratoja, joita itselläni on ollut. Esimerkiksi sellaisia, joissa pseudotieteilijöiden harjoittama vertaisarvioinnin vastustaminen on marxilaista ideologiaa, jossa kapitalistit on korvattu tiedemiehillä ja sorto indoktrinoivalla ryhmäpaineella. Sorretun työläisen sorrettuus -gambiitti on vain vaihdettu Galileo gambiittiin. Kapitalistisen valtakoneiston sijasta vastustetaan tiedejunttaa joka vainoaa toisinajattelijoita postmodernissa maailmassa.

Haverisen käsityksessä on kuitenin joitain ongelmia. Sitä voisi aloittaa melko pienestä asiasta ; Sukupuolisuuden poistuminen avioliitosta ei tarkoita seksuaalisuuden karsiutumista tai edes roolien vaihtumista, äijäheteroa ei pakoteta neitihomoksi. Katoaminen ei siis ole niin pelottava kuin voisi luulla. ; Mitään sukupuolista käytöstä aviovuoteessa ei suoranaisesti sensuroida tai tuhota. (Toisin kuin.)

Pääongelma on kuitenkin kontekstissa ; Koko sukupuolineutraali avioliitto nähdään pelkätään tämän linjan kautta. Eli jos kannattat sukupuolineutraalia avioliittoa, on fiksua pitää sinua marxilais-feministisenä. Tämä yhdenlaisen telaketjufeminismin linja on olemassaoleva ilmiö - ja ainakin minua kuvottava voima - mutta se on kuitenkin marginaalinen. Sillä ei ole kovin laajaa tukiryhmää.

Asian ymmärtämiseksi voidaan ottaa esimerkki hyvin samantapaisesta ajattelusta. Tässä ytimessä on Barbara Forrestin esitys Intelligent Designin luonteesta. Hän korostaa sitä, miten Intelligent Design on kreationismin troijan hevonen. Hänen todistukselleen tärkeässä osassa on Intelligent Designin päämajasta vuotanut "Wedge" -dokumentti jossa ilmoitettiin suoraan että tavoitteena on poistaa darwinismi ja ateismi koko yhteiskunnasta. Tieteellinen naturalismi ja evoluutio on vain juuri, ja tämän tavoitteen ytimessä. Paha tahto yksinäään ei kuitenkaan riittäisi. Tämän lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten paljon (1) kreationisteja, koulutusohjelmaan/ateistejen/evolutionistejen olemassaoloon yhteiskunnassa pettyneitä fundamentalisteja, valtion Jumalan tahdon mukaiseksi poliittisella työllä tekemistä tärkeänä pitäviä dominionisteja ... on Amerikoissa. (Vastaus: Paljon). Tämän lisäksi täytyy tietysti tietää miten näitä tavoitteita on aiemmin yritetty ja miten ne ovat epäonnistuttu, jolloin uudelle strategialle on tarvetta.
1: Tämä ei toki kiellä että ei voisi olla yksilöitä jotka irtautuvat niistä, mutta kun vihainen support group on suuri, ei tällä ole isommin merkitystä. Ideologian vaikutus ja taustateemat seuraavat isompia linjoja, marginaalinen toimija on vain kohinaa, ja hänen itse asiassa kannattaisi miettiä sitä, mihin kelkkaan hän on itse asiassa hypähtänyt, ja että eikö tätä lievempää näkemystä saisi kannatettua ilman että valta annetaan raivopäille joillek koko järjestelmä on vain naamio jollekin muulle..

Uskallan väittää että tukiryhmän puutteen vuoksi Haverinen epäonnistuu siinä missä Barbara Forrest onnistui. Suomessa sukupuolineutraalia avioliittoa eivät leimallisesti hae mitkään "Marxilais-feministiset ideologistit" . Telaketjufeministit joutuvat pikemminkin piiloilemaan, heillä ei ole takanaan mitään "huolestuneiden kansalaisten massaa" joka kannattaa heidän ajatuksiaan sellaisenaan.
1: Tämän vakavahkon kontekstivirheen vuoksi joku minua häijympi voisi lähteä etsimään syitä Haverisen projektiosta, siitä että hän näkee oman ideologiansa intressi-tavoite-strategia -ajatusratojen kautta, jolloin hän näkisi häijyyttä samastumiskokemuksen kautta.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Voihan Perhonen ~ ikonoklasmia.

Kreationistit ja Intelligent Designin kannattajat ovat kritisoineet evoluutiota hyvin monella eri tavalla. Yllättävän usein kritiikki on perussävyltään sellaista että koko taistelutantereen paikka on vaikeasti tajuttava. - Ainakin jos perusoletuksena on se, että kritiikin idea olisi olla tieteellisesti pätevää ja aihepiiriltään keskeistä.

Yksi suosituimpia tälläisiä outoja aiheita on teollisuusmelanismi. Perhoset jotka tummenevat saasteisten aikojen aikana. Kreationistien kritiikki keskittyy yhteen tähän liittyvään asiaan. koivumittariin. Tämä yhden pienen evoluution osa -alueen yhden pienen fraktion saama kritiikki -into on hämmästyttävä. 0

Mistä on kyse?

Aihe sai alkinsa Bernard Kettlewellin tutkimuksista : "Selection Experiments on Industrial Melanism in the Lepidoptera" (1955) & "Further Selection Experiments on Industrial Melanism in the Lepidoptera" (1956). Niissä tarksteltiin sitä miten koivumittareita (Biston betularia) saalistettiin. Aihe on saanut paljon näkyvyyttä lehdissä, ja tämä on yksi tunnetuin esimerkki jolla demonstroidaan sitä että luonnonvalintaa tapahtuu luonnossa. Kettlewellin tutkimukset ovat usein lainattuja ja ovat usein luonnonvalinnan malliesimerkkeinä oppikirjoissa.

Tutkimuksen kritiikki sai näkyvyyttä kun journalisti Judith Hooper nosti vuonna 2002 esiin syytöksen siitä että että Kettlewell olisi tarkoituksellisesti muunnellut tuloksia. Hän esitti myös että tiedemaailma olisi vain täysin kritiikittömästi hyväksynyt tämän. Hooper sai vastaansa hyvin paljon vasta -argumentointia.1 Yöperhosien tutkijat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että tutkimukset ovat luotetavia.2 Kettlewellin tutkimustulokset ovat täysin yhteensopivia normaalin kokeellisen variation kanssa, ja Hooperin vihjailut ovat vailla pohjaa.

Ja tapahtui niinä päivinä.

On kuitenkin hyvä vilkaista Kettlewellin tutkimuksia vielä hieman tarkemmin. - Ettei tämä juttu jäisi pelkäksi auktoriteetteihin luottamiseksi. Hooperin syytöksen yksityiskohdat nousevat matkan varrella esiin.

1800-luvun puolivälistä, toisiaan seuraavat koivumittarisukupolvet Britanniassa tummenivat asteittain vastauksena ilmansaasteisiin maan teollistuneissa osissa. Erityisesti, geneettisesti determinen tumma, tai melaaninen, koivumittarimuoto korvasi vaaleamman muodon kun teollinen saastuminen tappoi jäkälät puiden kaarnoilta ja myös peitti kaarnan nokikerroksen alle. Tämä vaikutus tunnetaan teollisena melanismina eikä sen olemassaoloa kyseenalaisteta.3

Tälle ilmiölle haettiin selitystä. Kettlewell uskoi että tummeneminen johtui saalistuspaineesta : Tumma muoto hallitsi koska oli saalistavia lintuja. Tosin hän ei uskonut että saalistus oli ainut syy teolliselle melanismille ja itse asiassa spekuloi muiden syiden vaikutusten relatiivista vahvuutta. Kuitenkin osoittaakseen saalistuksen vaikuttavan jonkin verran, hän ´lähti tekemään kokeita. Hän tekikin niitä useita.4

Tutkimuksen vaiheet voidaan kuvata seuraavalla tavalla:
1: Kettlewell merkitsi ja vapautti sekä vaaleita että melaanisia koivumittareita aikaisin aamulla, ja vangitsi niitä seuraavana yönä. Saastuneissa metsissä hän assistentteineen vangitsi useampia melaanisia koivumittareita kuin vaaleita, kun taas saastumattomissa metsissä he vangitsivat useampia vaaleita kuin melaanisia koivumittareita.
2: Kettlewell ja muut havainnoivat lintujen syövän koivumittareita suoraan puiden rungoilta. Kettlewell visuaalisesti luokitteli koivumittareiden suojavärin tehokkuutta eri taustoilla ja vertasi tehokkuutta saalistusmääriin sekä lintuhuoneessa että kentällä. Hän ei tiennyt että linnuilla on ultraviolettinäkö, jota ei ollut hänen tarkkailijoillaan, mutta siitä huolimatta löysi suuren korrelaation suojavärin ja saalistuksen välillä. Myöhempi tutkimus on osoittanut että koivumittarit ovat suojaväritettyjä sekä näkyvässä spektrissä että ultraviolettivalossa.
3: Kettlewell huomasi että melaanisten koivumittareiden levinneisyys maassa vastasi tarkasti teollisuusalueiden sijainteja.

Hooper on huomauttanut että uudelleenvangittujen koivumittareiden lukumäärä kasvoi huomattavasti 1. heinäkuuta, samana päivänä kuin E. B. Ford lähetti kirjeen Kettlewellille. Fordin kirje otti osaa Kettlewellin alhaisiin uudelleenvangitsemismääriin mutta ehdotti että tutkimustulokset olisivat kuitenkin arvokkaita. Kirje on merkityksetön, ja kaksi faktaa puhuvat huijauksen löytämistä vastaan.
1: Kettlewell keräsi viimeiset tutkimusaineistonsa aamun varhaisina tunteina eikä siis voinut vastaanottaa kirjettä 1. heinäkuuta ennen aineistonsa keräämistä. Hän selvästi lisäsi vapauttamiensa koivumittareiden määrää 30. kesäkuuta, päivää ennen kuin kirje lähetettiin, ei 1. heinäkuuta.
2: Lisäksi, kuten Hooper myöntää, hän jatkoi suuremman koivumittarimäärän vapauttamista 30. kesäkuuta jälkeen. Ei ole mitenkään yllättävää että hän vangitsi useampia koivumittareita: mitä enemmän koivumittareita vapautettiin, sitä enemmän niitä vangittiin. Tämä suhde on lineaarinen suurella korrelaatiolla. (Kun tutkimuksessa tiedetään vapautettujen määrä ja kiinnisaatujen määrä, on hyvä muistaa miten niistä voidaan katsoa populaatioiden määriä ja suhdelukuja.)

Kettlewell vapautti enemmän koivumittareita alkaen 30. kesäkuuta, koska hän vapautti sekä kasvattamansa että vangitsemansa koivumittarit. Koska koivumittarit olivat vasta kuoriutumassa, hänellä oli rajallinen määrä joita vapauttaa tiettynä päivänä. Ei ole mitään syytä epäillä että suuremmat vapautusmäärät kuvastavat mitään muuta kuin vapautettavissa olevien koivumittareiden määrää. On epäuskottavaa että Fordin kirje ei olisi voinut vaikuttaa hänen päätökseensä vapauttaa useampia koivumittareita koska se saapui vasta ensimmäisen suuren vapautuksen jälkeen. Siispä ei ole mitään perustaa olettaa että Kettlewellin tutkimustuloksia olisi manipuloitu.

Matt Young teki aiheesta laskelmia5, jotka näyttivät selvästi, että variaatiot aineistossa eivät ole mitään muuta kuin näytteisiin ja muihin tekijöihin liittyviä epävarmuuksia. Itse asiassa koeaineistossa on vaikutuksia hyvinkin hienostuneista yksityiskohdista6 Tälläisten manipuloiminen tutkimuksen sisälle olisi varsin haastavaa. Siksi onkin varsin vastuutonta syyttää arvostettua tutkijaa väärennöksestä yhden kirjeen ja täysin epätäydellisen, pikaisen tutkimusaineiston analyysin perusteella. Näin pienellä eväällä liikkeelle lähteminen kertonee enemmän kritisoijan omista tarkoitusperistä.
1: Kettlewellin tutkimustuloksia selvittää yksinkertaisesti fakta että on mahdollista vangita enemmän koivumittareita kun niitä vapautetaan enemmän. Kun kuunvalon vaikutukset lisätään yhtälöön, laskettu käyrä täsmää vielä tarkemmin Kettlewellin tutkimustuloksiin. Näiden jälkeen muuttujat ovat normaalin tutkimuksen rajoissa.
2: Hooperin väitteet perustuvat ymmärryksen puutteeseen erityisesti Kettlewellin tutkimuksista sekä yleisesti luonnontieteistä. Hooper todistettavasti ei harkinnut todennäköisintä syytä näkemiinsä muutoksiin, altistumista kuunvalolle, puhumattakaan siitä, että olisi ymmärtänyt että muutos uudelleenvangittujen koivumittareiden lukumäärissä alkoi ennen kuin Kettlewell olisi voinut lukea kirjeen joka väitetysti aiheutti tämän muutoksen. Hooperin olisi pitänyt tehdä huolellinen analyysi ennen kuin Hooper röyhkeästi vihjaili että kyse olisi huijauksesta.

Kettlewellin johtopäätös, että saalistavat linnut olivat merkittävä tekijä teollisen melanismin etenemisessä, perustui ainakin neljään tutkimussuuntaan. Se ei nojannut ainoastaan vapautus-vangitsemis-tutkimuksiin. Sitä tukevat myös ainakin 30 eri tutkimusta eri yöperhoslajeista jotka myös kehittivät melaaniset muodot 7 Tämä tarkoittaa sitä että tutkimukset paitsi antavat saman vastauksen, antavat saman vastauksen eri lähtökohdista tarkastellen. Tämä tarkoittaa sitä että vaikka Kettlewellin vapautus-vangitsemis-tutkimus suljettaisiin kokonaan pois, olisi perhosten tummeneminen ainakin osaltaan lintujen saalistuksen aiheuttaman valintapaineesta johtuvaa.

Puutteita ja korjauksia.

Tosin Kettlewellin tutkimuksessa oli puutteita : Kaikkia tekijöitä ei oltukaan eliminoitu pois. Hän muun muassa vapautti koivumittareita suoraan puiden rungoille keskellä päivää, vaikka koivumittarit liikkuvat ja valitsevat paikkansa öisin eivätkä suinkaan aina lepää rungoilla. Lisäksi hän vapautti enemmän koivumittareita kuin alueella oli normaalisti. Tämä voi muuttaa lintujen syömiskäyttäytymistä. Tutkimuksen puutteet olivat tiededossa ; Esimerkiksi "Nature" teki vuonna 1998 arvostelun, jossa korostettiin sitä, että tutkimuksen yksityiskohdissa oli puutteita.

Majerus päätti tehdä asialle ja teki kuten piti; Puute ei tarkoita samaa kuin väärä johtopäätös. Kun koeasetelmassa oli puutteita, hän aloitti kokeen joka oli korjattu versio. Majeruksen tutkimustulokset osoittivat, että Kettlewellin johtopäätös piti silti paikkaansa. Kun Kettlewellin tekemät virheet oli oli lopputulos käytännössä sama. Linnut saalistavat koivumittareita ja sillä on korrelaatio melanismin yleistymisen kanssa. Toisin sanoen Kettlewellin koeasetelman puutteet eivät olleet "niin relevantteja" ; Majeruksen toistot korjauksin taas osoittivat että sen johtopäätökset oli syytä ottaa vakavasti.

Kreationistien moite ei jää tähän.

Ingelligent Designin ja kreationistien puolelta ei kuitenkaan ole asian parissa levätty laakereilla. Esimerkiksi Jonathan Wellsin "Icons of Evolution" määrittää ne yhdeksi evoluution ikoniksi.

Esiin on nostettava erikoinen sivujuonne, jonka kautta he silti voivat moittia teollisuusmelanismia. He syyttävät tutkijoita huijauksesta, koska aiheeseen liittyy valokuvia, joissa on koivumittareita puun rungolla. "Huijaus" sana nousee heidän suuhunsa koska perhoset olivat liimattuja rungoille. Kuvat olivat kuitenkin lähinnä selventäviä : Kun henkilö ei jaksa odottaa että saisi samalle rungolle kaksi eriväristä perhosta jotta näkyisi että toisen suojaväri on parempi, oli helpompaa vain liimata kaksi eriväristä esimerkkiperhosta rungolle. Kuvaan keskittymällä huomio siirtyy syrjään siitä että tutkimusaineisto on se, joka todistaa lintujen saalistuspaineen.

Toinen syytös on että perhoset eivät ollenkaan lepäisi puiden rungoilla. Tätä vastaan on mainittava se, että asiasta on tutkimuksia. Kun on katsottu miten perhosia havaitaan, huomattiin että Prosentit ovat: 25% rungolla, 42% rungon ja puun yhtymäkohdassa, ja 31% oksilla.8 Eugenie Scott onkin huomauttanut, että Wells korostaa ehdottomasti sitä, että koivumittarit eivät lainkaan lepää rungoilla ja käyttää tässä lähdeenä juuri sitä tutkimusta joka antaa yllä olevat prosentit. Eli hänen käyttämänsä lähde kertoo jotain aivan muuta kuin hän väittää.9 Jolloin herää kysymys siitä, kuka harhaanjohtaa tai on harhaanjohdettu. Joko Wells ei osaa lukea tai ei kykene muistamaan lukemaansa, tai sitten hän ei kykene lukemaan tekstiä jota lähtee kritisoimaan kirjoihin asti huolellisesti. Tai sitten hän valehtelee tarkoituksellisesti.
1: Tosin koko kysymys rungoilla lepäämisestä on harhaanjohtavaa. Oksat tarjoavat samanlaisen suojaa kuin rungot. Oksissa ei ole mitään taikasuojaa, joka estää lintuja syömästä ja etsimästä ravintoa oksilta. Valokuvat, joissa on koivumittareita puunrungolla, lavastettiin, mutta vain havainnollistamiseksi. Valokuvat esittävät sitä, mitä luonnosta löytyy, joko rungolta tai oksalta. Lisäksi, valokuvilla ei ollut osaa eikä arpaa tieteellisessä tutkimuksessa tai sen johtopäätöksissä.

Scottin huomauttaakin siitä, kuinka olisi typerää vaatia että valokuvaaja joutuisi odottamaan että vaalea ja tumma perhonen istuvat siististi vierekkäin, vain jotta voisivat demonstroida että datan esittämään korrelaatioon hyvänä selityksenä on suojaväri. Argumentti on tutkimuksissa ja kuvista tulee vian pointti helposti esiin. Kuvassa käytetty liimaus ei vaikeuta suojavärin vaikutuksen ymmärtämistä.

Miksi kaikki vaiva?

Kreationistit puolustautuvat kritiikin kritiikiltä muistuttamalla että perhonen on muutoksenkin jälkeen perhonen.10 Mielenkiintoista onkin se, että kukaan ei ole muuta väittänytkään. Teollisuusmelanismi on hyvä esimerkki mikroevoluutiosta, jonka jopa evoluutiosta näkemyksineen kauimpina olevat kreationistit hyväksyvät.
1: Makroevoluutiokohdassa väite on käytännössä muistutus siitä että koivumittareille ei synny uusia ominaisuuksia. Kuitenkaan kukaan ei ole väittänyt että teollisuusmelanismi tarkoittaisi uusien ominaisuuksien syntyä. Eikä koivumittareita ole käytetty makroevoluution todisteena. Esimerkiksi "evolutionistien" suosiossa olevan "Talk Originsin" erityisen suosittu "29+ Evidences for Macroevolution" ei pidä sisällään koivumittareita tai teollisuusmelanismia. Toisin sanoen "evolutionistit" eivät ole hairahtuneet tekemään tälläisiä virheitä. Makroevoluution todisteet ovat muualla kuin perhosissa ; Toisin sanoen tämä kreationistien "muistutus" on olkiukko, toisten väitetään sanoneen jotain mitä nämä eivät sano ja tätä vääristymää kritisoimalla väitetään että ollaan olennaisesti kritisoitu itse asiaa. Tässä muistutetaan kovaan ääneen sellaisesta jota kukaan ei ole väittänytkään. Ja samalla voidaan jättää väliin ne asiat jotka sitten tukevat makroevoluutiota. Tämä on paitsi virheellistä ajattelua, myös erityisen epäkunnioittavaa.

Onkin hyvä kysyä, mikä heitä innostaa hyökkäämään juuri tätä tiettyä ilmiötä kohtaan. Syynä ei ole se, että kyseinen tutkimus olisi jotenkin huonosti tehtyä. Tai että se olisi erityisen surkeaa. Itse asiassa kreationistien perustelut aiheen piirissä ovat laadultaan harvinaisen heikkoja ja lähinnä ad hominem -sävyisiä perättömiä syytöksiä huijauksesta ja vääristelystä.

Syynä ei ole laatu, vaan pikemminkin se, että koivumittariesimerkki on erittäin tunnettu. Näin siitä tulee symboli. Tai kuten Wells sanoo : ikoni. Kun puhutaan evoluutiosta, saa kaduntallaaja päähänsä usein teollisuusmelanismin. Näin on järkevää ajatella, että kyseisen testin kritisointi pyrkii vaikuttamaan pikemminkin "yleiseen käsitykseen". Keskittyminen tälläiseen yksityiskohtaan kertoo siitä että mediapeli kiinnostaa. Kadunmiehen saaminen puolelle kiinnostaa enemmän kuin oikea tieteenteko. - Tämä ei tietysti yllätä, kun muistetaan miten taustamotiivi "käännytyshalu" selvittää näkemysten muuttumisen trendien ajoittumista.

Tämä korostaa sitä, että kreationisteja ja Intelligent Designin kannattajia ei kiinnosta evoluutio tieteenä, vaan enemmänkin evolutionismi, eli kansan parissa oleva sosiaalinen liikehdintä. Tämä käsitetään kilpailevana uskontona, jonka ikoneja vastaan hyökkäämistä pidetään tärkeänä - se on kreationistien mielestä oikeutettua kerettiläisen evolutionismi -harhaopin vastustamista. Se, että huomiota keskitetään kumittaritutkimuksee innolla huolimatta siitä että oikein mitään perusteltua syytä keskittyä juuri tähän ei ole, kertoo siitä että innon takana on juuri se, joka saa Wellsin laittamaan sen "ikoniksi"..
1: Mistään "koulukirjojen tieteellisestä laadusta huolestumisesta" ei voi olla kyse, koska asiaa on puitu sen verran runsaasti, ja ydinargumentit ymmärtää suoraan sanoen lapsikin. Argumentaation laatu pakottaisi kreationistit luokitukseen "tyhmyys", mutta tältä vältytään kun huomataan että asia selittyy paremmin kreationistien "uskonnollisuuden" kautta. Kreationisteilla on vahvat intressit vastustaa ja siksi he hyväksyvät vähemmän oleellisiakin argumentteja ajaakseen asiaansa.

Näkyvyys, ja se että asia on ymmärrettävä kaduntallaajalle, on se joka on tehnyt tässäkin blogauksessa käsitellyn ilmiön tapaisesta pikkuasiasta ikoniaseman. "Julkkisasema" taas on tehnyt asiasta valtavan. Moni on joutunut kuluttamaan aikaa ja mustetta asian parissa.11 Silti samat syytökset perhosista ja niiden vääryydestä nousevat esiin toistuvasti.

Itse asiassa ikonin puolustaminen nähdään kreationistien toimesta automaattisesti valheena sellaisella tasolla, että minäkään en uskalla lausua minkään tason itsestäänselvyyksiä laittamatta niille viitteitä yhtään tässä jutussa olevaa vähemmässä määrin ; Kreationisti vastustaa "ikonia vain siksi että se on ikoni" - ja jos väärän uskonnon symbolia puolustaa on tietysti vääräuskoinen. Hyökkäys on kreationistin silmissä aina perusteltu, koska se kohdistuu "evolutionistien harhaoppiin".

Oma kannanottoni tähän on yksinkertainen ; Kun perustelut ovat yhtä huonoja kuin koivumittaritutkimusten kritiikki, ei kritiikkiä voi oikeuttaa järjellä. (ID) Kreationistit käyttävät oikeaoppisuutta tehdäkseen siitä moraalisesti oikeutettua. Kuitenkin vaihtoehtojen kuuntelua ja heidän kristinuskon vakaumuksensa kunnioittamisen vaatimuksia nostetaan heidän puoleltaan sen verran toistuvasti esiin, että muistutan että tälläisten ikonia vastaan hyökkääminen on yhtä eettisesti perusteltua kuin olisi se, että minä menisin julkisesti repimään uskovaisten nähden Raamattuja ja pyyhkisin niiden sivuilla persettäni. Ikonoklasmi uskontoa koskevan suvaitsevaisuuspuheen jälkeen ei vain yksinkertaisesti toimi kovin vakuuttavasti.
0 Mark Isaak, "Claim CB601" <-> "Claim CB601.4"
1 Jerry Coyne "Evolution under Pressure" (2002) ; Bruce Grant "Sour Grapes of Wrath" (2002) ; Arthur R. Shapiro, "Paint It Black" (2002).
2 Laurence M. Cook, "Changing Views on Melanic Moths" (2000) + "The Rise and Fall of the Carbonaria Form of the Peppered Moth" (2003), M. E. N Majerus, "Melanism: Evolution in Action." (1998) + "Moths" (2003) ; Jim Mallet, "The Peppered Moth: A Black and White Story after All" (2004).
3 Barbara Forrest + Paul R. Gross, "Creationism's Trojan Horse: The Wedge of Intelligent Design." (2004)
4 Ian Musgrave, "Paint It Black: The Peppered Moth Story" (2004) ; Bruce Grant, "Fine Tuning the Peppered Moth" (1999)
5 Matt Young,"Why the Peppered Moth Remains an Icon of Evolution" (2004)
6 Clarke, Frieda, Clarke, Dawkins & Kahtan "The Role of Moonlight in the Size of Catches of Biston betularia in West Kirby, Wirral, 1959-1988" (1990)
7 Bruce Grant, "Fine Tuning the Peppered Moth" (1999)
8 Majerus, "Melanism: Evolution in action" (1998).
9 Eugenie Scott, "Evolution vs. Creationism" [sivu 221] (2005)
10 Jehovan Todistajat,"Ihminen -kehityksen vai luomisen tulos".
11 Kenneth R. Miller,"The Peppered Moth - An Update" + "Wells on Moths: A Case Study In Misrepresentation" (2007) Juha Leinivaara, "Koivumittarit kulttuurisodassa" (2007) ; Larry Moran, "Peppered moths and confuced IDiots." (2007) + "OhMyGod, these photographs are faked." (2007)

torstai 22. huhtikuuta 2010

Kreationismipuheen sävytys : Troijan hevosen uudet vaatteet.

Intelligent Designin kriitikot ovat hyvin perinteisesti korostaneet ID:n ja kreationismin analogisuutta. Samanlaisuuksia onkin paljon. Joka ikinen Intelligent Designiä puolustava argumentti sekä voidaan soveltaa että sovelletaan kreationismissa. Ja monet Intelligent Designin argumentit ovat samoja mitä kreationistitkin käyttävät. Ja ID -henkilöt ovat käytännöllisesti katsoen aina kreationisteja. Poikkeukset ovat vähässä. Toki Intelligent Designin kannattajat itse muistuttavat että he ovat esimerkiksi tuoneet esille uusia versioita Paleyn kelloseppäargumentista. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että kreationistit eivät olisi voineet tehdä ja tavoitella ihan samanlaisia asioita, hekin olisivat mielellään hioneet näitä argumentteja.

Kenties leimaa antavin, tai ainakin paljon palstatilaa saanut, kuvaus on Barbara Forrestin lausunto siitä että Intelligent Design on troijan hevonen, jonka sisällä on kreationismi. ID hakee hänestä lupaa uskonnonjulistusmentaliteettiin.

Tätä kautta ID on itse asiassa "suppeutettua kreationismia" ; Se on epämääräisempi versio kreationismista. ID sisältää samat väitteet mitä kreationismi, mutta kreationismi tekee sen lisäksi lukuisia väitteitä esimerkiksi maan iästä, Jumaluuden luonteesta ja monesta muusta asiasta. Se siis esittää enemmän asioita, ja on tätä kautta asioita ennustavampi. Tätä kautta ID on kreationismia josta on riisuttu sisältö(ä).

Robert Pennock on tuonut tähän mielestäni tärkeän muistutuksen. Pennock korostaa sitä, miten ID käyttää postmodernistissävytteistä kieltä. Hän korostaa Phillip Johnsonin merkittävää roolia tässä. Hän ei ollut aluksi merkittävä voima - muutosprosessi alkoi ennen häntä. Mutta hänestä tuli nopeasti "johtotähti". Hän taas korosti postmodernistisen puheen käyttöä.

Kreationismissa vallalla taas on ollut enemmän luonnontieteellinen kielenkäyttö. Intelligent Design on siis enemmänkin filosofioitua kreationismia. Se ei enää elä tieteellisellä puhetavalla, vaan sen sävy on enemmän teologis-filosofinen.

Omasta mielestäni ID:n postmodernistisuus on ollut "itsestäänselvyys", samoin kuin kreationismin luonnontieteellisen terminologian käyttö. Mutta yleinen kreationismia vastustava diskurssi ei näytä sitä kovin laajasti tuntevan - tai ainakaan käyttävän. Tämä rakentaa epäanalogiaa kreationismin ja Intelligent Designin välille. Toki tässä on hyvä huomata että argumentit ovat rakenteellisesti monin paikoin identtisiä (esim. evoluutio ei voi / ei tiedetä miten luonnonlait voisi = Jumala Älykäs Suunnittelija), mutta kysymys onkin tavallaan tukirakenteista. Kreationistien tukirakenne korostaa tutkimuksen laatua. ID korostaa "eri maailmankuvien tulkinnallisuutta" ja monia muita vastaavia postmodernistissävytteisiä asioita.

Sosiologisesti asiaa lähestyen on muistettava että menestyvissä pseudotieteissä on pakotetusti käytetty vaikuttamisen menetelmiä tehokkaasti. Kun arvovaltaa saa vaikkapa tieteellisellä terminologialla, sen käyttö yleistyy. Ei välttämättä siksi että kieroilevat pseudotieteilijät tahallaan manipuloisivat, vaan enemmänkin siksi että vain iskevimmät ja vaikuttavimmat saavat seuraajia. Vain oikeanlaista kieltä käyttävät saavat rahaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Näin ja vain näin niistä tulee "yksittäistä ja naureskeltua hullua" laajempia ilmiöitä. Siksi näiden kielenkäytössä on käytännössä pakosti auktoriteettia rakentavia, populistisia ja manipulatiivisia keinoja. Pseudotieteiden menestys syntyy reseptillä "paskasta ei saa konvehtia, mutta sen saa käärittyä kuin konvehdin" Sisällön sijasta voidaan turvautua retoriikkaan panostamiseen.
1: Eli kun suosio ei tule tiedeyhteisöön kuulumalla, on tavallaan pakko käyttää muita keinoja, jotta "oltaisiin merkittäviä". (Siksi on hyvä kikka vaikkapa väittää että kuuluttaisiin tiedeyhteisöön, jos ne vain päästäisi sisään.)
__1.1: Tässä kohden argumentaatiotavan vaihto kreationistista Intelligent Designiin ajoittuu mielenkiintoisesti. On hyvä muistaa että teismissä ja deismissä on jo vuosisatoja viitattu anonyymimpään Jumalaan. Niihin viittaavaa puhetta on otettu kuitenkin käyttöön vasta tiettyinä vuosina. Klassinen esimerkki tässä on "Of Pandas and People" -kirjan eri versioihin tehdyt muutokset, jossa "kreationismi" -sana muutettiin copy -paste -menetelmällä "Intelligent Designiksi", sattumalta juuri sen jälkeen kun kreationistit hävisivät ratkaisevan oikeudenkäynnin joka esti kreationismin esittämisen kouluopetuksessa. Keksimiseen viittaaminen on tavallaan turhaa, koska aiheena on sosiologisen ilmiön yleistymisen syy. Satoja vuosia on ollut, ja juuri tietyn sosiaalisen tilanteen kohdatessa se yleistyy räjähdysmäisesti. Kun ideologiset tavoitteet on varsin helposti ymmärrettävä ja jopa lähetyskäskyn muodossa "Raamatusta" tavattavissa, tuntuu erikoiselta uskoa että kyseessä olisi jokin ihmeellinen sattuma.

Tässä erilaisuudessakin on siis tavallaan yksi samanlaisuus: Lainataan uskottavuutta lisäävää kielenkäyttöä. Lainattu kielenkäyttö on kuitenkin erilaista. Tätä kautta ID:llä on jotain omalaatuisiakin piirteitä. Se käyttää olennaisesti erilaista kielenkäyttöä. (Postmodernismin hyväksyminen tarkoittaa tietysti Intelligent Designin hyväksymistä samalla tavalla kuin luonnontieteiden hyväksyminen tarkoittaa kreationismin hyväksymistä.)

lauantai 31. lokakuuta 2009

samat ja eri ideologiat & "cdesign proponentists"

Kun puhutaan ideologioista, on tietenkin hyvä nähdä milloin kyseessä on sama ideologia ja milloin eri. Asiaa voidaan lähestyä montaa kautta:
1: Nimen kautta. Esimerkiksi kristinusko on nykyään luonteeltaan olennaisesti erilaista kuin vaikka keskiaikainen kristinusko. Siinä on alajuonteita jotka ovat erilaisia. Monet kristityt esimerkiksi helluntaiseurakunnan puolelta eivät pidä katolilaisista ja pitävät tätä jopa "porttouskontona". Kyseessä on silti kristinusko.
2: Olennaisten piirteiden kautta. Tässä ideologialla on jokin piirre, joka säilyy vaikka ideologian nimi muuttuisi sen harjoittajien alla. Vaikka ideologian uudelleennimeää ja sen sisällön pitää identtisenä, on kyseessä sama ideologia.
3: Kannattajien kautta. Eli jos sama ryhmä henkilöitä toimii yhdessä tietyllä tavalla ja muuttaa nimensä, on perusteltua sanoa että ideologia on sama. Nimenmuutos ei muuta ideologian sisältöä, ja usein ideologiat elävät ajan kanssa sisällöllisestikin.

Alustava esimerkki: Jehovan Todistajat.

Monesti asiat esiintyvät yhdessä. Tästä malliesimerkkejä saa rakennettua Jehovan Todistajien kautta. Jehovan Todistajien yksi tyypillisimmistä piirteistä on se, että he kutsuvat itseään kristityiksi. Sitä ei yleisesti pidetä kristillisenä, koska siinä kielletään kolmiyhteisyys ja monet muut näkemykset jotka nähdään "kristinuskon olennaisimmaksi ytimeksi". Tämän, melko suositun, näkemyksen voi ymmärtää sitä kautta että kristinuskolla on juutalaisien tarinoita ja Jumala on olennaisesti sama. Mutta se on kuitenkin kristinuskoa, ei juutalaisuutta. Mutta laajemmin ajatellen "desert dogmat", eli kristinusko islam ja juutalaisuus ovat sama ideologia. Kysymyksessä on siis näkökulmakysymys.

Jehovan Todistajilla on toinenkin piirre, joka tekee siitä hyvän esimerkin. Tämä on "valon kirkastuminen". Heillä on oppimuutoksia. Itse asiassa Jehovan Todistajilla on lehdissä rakenne, jossa "Vartiotornin" pääartikkeli käsittelee vakiintuneita näkemyksiä ja "kysy vastaa" -palstoilla esitetään oppimuutoksia. Niitä ei korostetusti myydä tällä nimellä, mutta asia ei ole suoranainen salaisuuskaan. Jehovan Todistajilta suoraan kysymällä saa tietää että heillä tapahtuu näitä oppimuutoksia. Tämä muutos johtuu tiedon syvenemisestä joka tulee itsekriittisen tarkastelun ja järjestön jumalasuhteen kautta. Monet muutokset voidaan tosin yhdistää myös juridisiin kamppailuihin, kun esimerkiksi jossain maassa on menetetty tiettyjen piirteiden vuoksi uskonnoille normaalisti annettu verovapaus. Valtaosa muutoksista johtuu tietenkin muista asioista, mutta nämä hävittyihin oikeusjuttuihin liittyvät muutokset kuitenkin kertovat "tiettyjä asioita". Muutosten vuoksi Jehovan Todistajat ovat nyt olennaisesti erilainen kuin mitä se oli opin alkuaikoina. – Itse asiassa Suomessakin oli jonkin aikaa sekä Jehovan Todistajia että "Russelilaisia", jotka seurasivat Jehovan Todistajien perustajan näkemyksiä.

Perustajan kautta paljastuu kätevästi myös se, että Jehovan Todistajat ovat jatkumo, joka on vaihtanut nimeä: Se oli alkujaan "Siionin Vartiotorni ja Traktaattiseura", eli "Zion's Watch Tower Tract Society". Charles Taze Russellin perustaman järjestön alun jälkeen oli J. F. Rutherfordin aika, jolloin tapahtui suuria oppimuutoksia. Rutherfordin aikana Jehovan todistajat omaksuivat nykyisen nimensä. Nimeämisen vuoksi Ruthefordia voitaisiin pitää Jehovan todistajien perustajana, mutta toisaalta Russell kuitenkin perusti Vartiotorniseuran joka on Jehovan todistajien laillinen yhdistys yhä tänäkin päivänä. Toisaalta muutos oli asteittainen, joten on järkevää puhua samasta liikkeestä.

Ja lisäksi Jehovan Todistajat yhdistää ihmiset. Rutheford piti Russellin seuraajat, organisaation, varat. Muut ihmiset pääosin mukautuivat ja jakautuivat "vanhoillisiin" Russellilaisin ja "uudistusmielisiin" Jehovan Todistajiin. Jehovan Todistajiin siirtyminen tapahtui seuraamalla, ei erityisen kääntymisen kautta. Ateisti voi kääntyä pois uskonnosta, mutta esimerkiksi lahko voi muuttua kultiksi ilman vastaavaa kääntymistä: Lahkolainen syventää uskonsa ja opiskelee syvemmän kulttiuskon.

Varsinaiseen aiheeseen, kreationismiin.

Sillä tällä kertaa ajattelin ottaa esille kreationismia. Esittely on sitä varten, että yhtenevän linjan ja ideologian tunnistaminen onnistuu. Se, että joku väittää että ei ole jotain ei vielä tarkoita mitään. Kyseessä voi olla myös PR, tai "kuollut kirjain" jota ei noudateta käytännössä. Se, että ideologian kannattaja sanoo jotain julkisuudessa ei vielä tarkoita että tämä olisi mitään muuta kuin mielikuvan myymistä.

Ytimessä on lasten indoktrinaatio, eli lasten opettaminen uskoon. Tässä on tietysti ideana lasten suojelu sekä se, että lasten käännyttäminen on helpompaa koska he eivät ole yhtä kokeneita asioiden arvioijia. Eikä heillä ole ennakkokäsityksiä eikä aikuisiin verrattavissa olevaa kykyä arvioida asioiden totuutta. (Hyvässä ja pahassa.) Tästä päästään tietenkin kouluopetukseen. Juttu tiivistyy mainiostai Worchesterin piispan vaimon kommenttiin kun tämä kuuli ensimmäistä kertaa evoluutiosta: "Descended from the apes! My dear, let's hope that it is not true, but if it is, let us pray that it will not become generally known."

Kreationismin historia pähkinänkuoressa.

"The objective [of the Wedge strategy] is to convince people that Darwinism is inherently atheistic, thus shifting the debate from creationism vs. evolution to the existence of God vs. the non-existence of God. From there people are introduced to 'the truth' of the Bible and then 'the question of sin' and finally introduced to Jesus."
(ID -kriitikko Rob Bostonin näkemys Wedgen ytimestä.)


Kreationismi (kuten fundamentalismikin) on kuitenkin aika tuore ilmiö ihmisen historian mitassa. Amerikan kansa oli kannattanut luomista aikaisemminkin, kuten eurooppalaisetkin jo pitkän ajan. Mutta vasta kilpailijan esiintuleminen nosti esiin tämän kytevät asenteet:
Aluksi evoluutiota ei kritisoitu paljoa. Pääsyynä oli se, että evoluutioteorian kannattajat eivät esittäneet yhteiskunnan muutoksia. Siksi uskonnollisen tahojen oli tärkeämpää keskittyä sellaisiin filosofioihin kuin marxismi, joiden idea kulminoitui vallankumoukseen. Uskonnollisen oikeiston tärkeimpänä tavoitteena oli yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäminen. Evoluutiokritiikki alkoi vasta siinä vaiheessa kun koulutus yleistyi: Tällöin yhä useampi sai kuulla evoluutiosta ja tätä pidettiin pahana. Evoluutiokritiikki johtui siis siitä että koulussa opetettiin jotain joka soti joidenkuiden uskonnollisia näkemyksiä vastaan. Aluksi vastustus oli epämääräisempää: Fundamentalistit esimerkiksi jakoivat 1910 lappusia joiden mukaan "Darwin's A Dodo!".

Kouluasiat tulivat kuitenkin esiin melko nopeasti.

Vuonna 1918 joukko "anti-Darwinisteja" esitti olevansa huolestuneita siitä että evoluutiota opetetaan koulussa ja että tämä haittaa luomiskertomusta ja varjostaa kristillisyyden antamia opetuksia ja että sillä on vakavia haittoja fundamentalistisille oppilaille ja heidän itsetunnolleen.
1922 William Jennings Bryan aloitti kampanjoinnin, jonka tavoitteena oli vakuuttaa laintekijät bännimään evoluutio julkisista kouluista ja luvata oppilaille vaihtoehtoisia oppikirjoja, joissa oli mm. kuvia alastomasta Eevasta ja Aatamista Eedenin puutarhassa.

1926 evoluutioteorian opettaminen kiellettiin Mississipissä ja 1928 Arkansasissa. Ensimmäinen tärkeä oikeudenkäynti olikin Scopesin oikeudenkäynti 1925, jossa protestantit pyrkivät estämään evoluution opettamisen kouluissa. Siihen aikaan Tennesseessä oli laitonta esittää evoluutiota ja luomisteoriaa opetettiin. Fundamentalistit saivat Daytonin jutusta lisää vauhtia. . Evoluution vastustus kohosi. Huomio vaihtui lakituvasta ruohonjuuritasolle, mutta bannimisen idea säilyi. : Kustantajat huomasivat tilanteen, ja evoluutioteoria alettiin esittää oppikirjoissa vähemmän jyrkässä muodossa tai se jopa poistettiin kokonaan : Kun koulukirjojen kustantajat halusivat pitää ostajat, "evoluution" korvattiin löysillä sanoilla, kuten "kehitys".

Vuoden 1959 Darwinin kirjan satavuotisjuhlat uudistivat kiinnostusta evoluutiokirjallisuuteen. Tämä tietenkin nosti vastareaktioita. Historia näyttää että evoluutiota vastustetaan vain silloin, kun se kuuluu ja näkyy yhtään missään. Kyseessä on siis vaientamiskampanjointi. Vastareaktioinnin seurauksena syntyi ensimmäinen varsinainen kunnolla organisoitunut evoluutiokielteisyys on kuitenkin vuorossa vasta hieman myöhemmin: Se rakentui käytännössä yhdestä ainoasta kirjasta, Whitcomb & Morrisin "The Flood" (1961)ista. 1963 syntyikin sitten "Creation Research Society", joka perustettiin sitä varten että voitaisiin osoittaa vääräksi teoria evoluutiosta ja todistaa Genesiksen luomiskertomus.

Vasta Neuvostoliiton sputnik muutti asioita: Luonnontieteiden opetuksen parantaminen tuli keskiöön, olihan sputnik ikävä propagandatappio. Tämän seurauksena oppikirjoissa oli taas evoluutiota, ja vuoteen 1970 mennessä monet evoluutioteoriabannit poistettiin laista. Ennen tätä kreationistit olivat kuitenkin osassa montaa oikeusjuttua, joissa menestys oli vaihtelevaa: Yksi esimerkki oli 1968 "Epperson vs. Arkansas" -oikeudenkäynti. Samoin esimerkiksi vuonna 1972 Henry Morris perusti "Institute for Creation Researchin". Kuitenkin suunta oli siihen suuntaan, että kreationismi epäonnistui liikaa. Tämän johdosta tästä tehtiin lievennetty versio. Kun räväkämmät jutut eivät menneet lakituvissa läpi, piti koululaisille saada uskonnolliselle oikeistolle sopivampaa materiaalia sitten juuri niin paljon kuin se vain oli mahdollista. "Huolestuneiden kristittyjen vanhempien" tavoitehan on olla paitsi oikeassa, saada systeemiä läpi lakituvassa, ja luonnollisesti he myös ostavat kirjoja ja tukevat toimintaa. Tämä ei sosiaalis-kulttuurillisessa ilmiössä tarkoita oikeastaan muuta kuin että kysyntää alkaa vastata tarjonta.

Kaiken tämän jatkumon pohjalta Intelligent Designin suosion nousu on ymmärrettävää, jopa ennalta arvattavaa. Toki sen perustajilla voi olla muitakin ajatuksia, mutta tosiasiassa juuri poliittinen tilanne teki sen, että se otettiin niin suurella innolla vastaan. Jos protestanttien olisi ollut mahdollista tiukan kristillinen kreationismi läpi, maallikot olisivat pitäytyneet siinä. Ja kun pääasia tästä liikehdinnästä on nimen omaan maallikkojen keskellä tapahtuvaa toimintaa, tämän merkitystä ei voi vähätellä. ID -liikkeen nahanluonti alkoi vuosina 1981-1984, tosin itse termi "intelligent design" otettiin käyttöön vasta myöhemmin. Tämä tukee näkemyksestä kouluopetuksen keskeisyydestä kreationismin suuntauksissa: Se kun ajoittuu McLeanin häviöön vuonna 1982, ja tavoitteisiin selvitä tulevasta "Edwards vs Aguillard" -oikeudenkäynnistä. Kyseisessä oikeudenkäynnissä kreationismi esitettiinkin sitten riisutussa muodossa: "Creation-science does not include as essential parts the concepts of catastrophism, a world-wide flood, a recent inception of the earth or life, from nothingness (ex nihilo), the concept of kinds, or any concepts from Genesis or other religious texts."(Dean Kenyon, "Edwards v Aguillard") Tässä kreationismi määritettiin ulos sen nuoren maan suuntauksista. Eli sanottiin suoraan että kreationismi on muutakin kuin nuorta maata. Kenyonin esitys on nykyään se, mikä on ID:n kanta siitä mikä erottaa heidät kreationismista. (Eli Kenyonin määrittelemä kreationismi ei ole sekään kreationismia?)

Muutos lakitupatilanteessa sai aikaan muun muassa sen, että "Of Pandas and People" -kirjassa muutettiin etsi - korvaa toiminnolla "creationism" -sana muotoon "Intelligent Design". Kirja on kulkenut tällä nimellä melko kauan, mutta sen asiasisällöltään tätä nimenmuutosta lukuun ottamatta melko samanlaiset varhaisemmat versiot taas olivat nimeltään "Biology and Origins" (1987), "Biology and Creation" (1986) ja "Creation Biology" (1983). Tässä kirjassa on kyseessä Älykäs Suunnittelu, koska tätä kirjaa yritettiin saada kouluihin Doverin oikeudenkäynnissä. Vaikka tässä oikeudenkäynnissä paljastuikin, että koulun johtokunta, joka pisti asian vireille ei tuntenut älykästä suunnittelua, ja oli asenteiltaan kreationistista, kirja on ID:tä, koska muutoin kuuluisa ID -ideoija Michael Behe ei olisi sitä puolustanut ja kyseisessä oikeudenkäynnissä ID -näkemyksiä esittänyt. Tosin on mainittava että Behe on itse asiassa vaikuttanut myös em. kirjan kehittämistyöhönkin. Tämän vuoksi kirjan sisällön samanlaisuus ja muutoksen jännittävät välimuodot kertovat siitä miten kreationismin aatesisältö koki muutostrendin, säilyttäen kuitenkin olennaisen osan sisällöstään. (Siitä miten Intelligent Design on olennaisesti erilaista kreationismista kertoo sekin että muutos on likimain niin dramaattinen kuin "Etsi-Korvaa" -toiminnolla Jumala sana vaihdetaan Intelligent Designeriksi...)

Tähän liittyy olennaisesti "Wedge" -dokumentti, jossa ilmoitettiin tavoitteeksi materialismin tuhoaminen ja että kristillisyys vaikuttaa kaikessa, myös taiteessa. Tämä on melko erikoista, koska ID:läiset ovat kovasti julistaneet ajavansa ajattelunvapautta ja kaikkien puolien esittelyä. Näin ei kuitenkaan ole. Dokumenttia ei suinkaan ole hylätty ID -piireissä, koska esimerkiksi Casey Luskin puolustaa sitä. Olennaisinta Wedgessä on kuitenkin se, että se ei ole niinkään kreationistien oikeistokristillisiä ja dominionistisia näkemyksiä ohjaava, kuin niitä heijasteleva dokumentti. Itse asiassa sen sisältämää mallia on toteutettu koko ajan. Wedgtessä ei ollut mitään "uutta". Se ei aloittanut. Se on vain ääneenlausuttu asiantila.

Wedgen tavoitteena kun on vähitellen voittaa sijansa. Tämä tarkoittaa käytännön tasolla esimerkiksi tavoittelemalla oikeusjuttuja jotka voidaan voittaa, ja näistä voidaan sitten jatkaa asteittain. Tämä ei ole mitään väärin tehtyä - juuri sen takia että Wedge, kuten koko ID liike, ei pyri muuttamaan teistien näkemyksiä, vaan kerätä heidät yhdistävät piirteet yhteen. ID:n sisältö heijasteleekin politiikkaa ja kreationistien näkemyksiä, ei rakenna niitä. Tämä on itse asiassa melko yleinen ilmiö. Esimerkiksi ensimmäiset evankeliumit kirjoitettiin monta kymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kukaan järkevä ihminen ei kuitenkaan sano että kristittyjä ei olisi ollut ennen tätä kirjoittamista. Sama koskee monia muitakin pyhiä kirjoituksia.

"Pandas and Peoplen" strategia on osana "Teach the Controversy" -strategiaa, josta kirjoitettiin vuonna 1999. Tässä strategiassa on keskeistä se, että kouluissa pitää lapsille opettaa molemmat vaihtoehdot. Evoluutitosta täytyy opettaa tarkemmin sen heikkouksia ja ID -liikkeen aatetta pitää muistaa opettaa siellä. Tästä esitettiin "Kitzmiller v. Dover Area School District" (2005) -oikeudenkäynnin jälkeen, jonka ID:läiset ja kreationistit hävisivät, pelkkä evoluutiota kritisoiva versio, jossa toisin sanoen pitää opettaa evoluutiota enemmän, mutta siten että evoluutiokriittisyyttä tuodaan esiin. Kun ID -oppi noudattaa pääasiassa kaavaa "ei evoluutiolla joten sen automaattisella vaihtoehdolla ja kilpailevalla koulukunnalla Älykkäällä Suunnittelulla" tämä ero on kuitenkin hädin tuskin mainitsemisen arvoinen. Borofsky onkin kommentoinut että tämä on ID:tä valepuvussa, mikä rinnastuu hauskasti siihen kun muutama vuosi sitten Barbara Forrest esitti että ID oli kreationismia valepuvussa.ID oli siis eräänlaista häivytettyä kreationismia, jossa ennusvoimaa poistettiin hämärtämällä sen kannanottoja ja evoluutiokritiikki häivytettyä ID:tä.

Kun nämä strategiat eivät tuottaneet hedelmää, on selvä että alkoi uusi "lempeämpi kausi". Barbara Forrest onkin huomauttanut että Doverissa hävityn lakijutun jälkeen strategiointa on uudistunut monellakin tavalla. Tarjolla on " multiple alternative identities: "critical analysis of evolution," "teaching the controversy," teaching the "strengths and weaknesses of evolution," "evidence for and against evolution," and, in the form of legislation in Louisiana and five other states this year, "academic freedom." These code terms are instantly recognized by DI's supporters as announcements of creationist initiatives." Näillä haetaan samaa haluttua lopputulosta.

Uusi strategia ei ole avoimesti edes ID:tä vaan ihan normaalia lasten koulutusstrategiointia. Tästä hyvän kuvan saa lukemalla suomalaista kristittyjen "sisäistä kanavaa", Apologeettawikiä Siinä kiila -strategia on mikä tahansa kaksi toisistaan erottavaa strategiaa. (Itse asiassa määritteleminen on tätä kautta aina kiilan työntämistä.) Siinä puhutaan että ID ajaisi "Suunnitteluteoreettinen kiilastrategia (t. kiila-strategia, engl. Wedge strategy) tähtää tieteen erottamiseen filosofisesta ja uskonnollisesta materialismista, nimittäin havaintoaineistoista riippumattomasta (ei-empiirisestä) ennakkositoumuksesta materiatason selitysten yksinomaiseen hyväksyttävyyteen" ... "Naturalistista tutkimusta ei pyritä kieltämään, rajoittamaan tai parjaamaan, vaan tavoitteena on ensinnäkin saada sille sosiaalisesti hyväksyttyjä vaihtoehtoja ja toiseksi osoittaa eräiden tällaisten vaihtoehtojen paremmuus naturalismiin verrattuna avoimessa väittely- ja kilpailutilanteessa." Tässä takana on tietysti kiilan uudelleenmäärittely. Ja sitten sen jälkeen on tehty ekvivokaatio jossa vanha kiila ja uusi kiila väitetään samaksi asiaksi. Sillä alkuperäinen Wedge -dokumentti, joka on luettavissa internetistä. Sen tavoite ei kuulosta samalta kuin nykyinen: "To defeat scientific materialism and its destructive moral, cultural, and political legacies" ... "To replace materialistic explanations with the theistic understanding that nature and human beings are created by God." Suunnitelmissa on siis materialismin kieltäminen. Wedgessä tämän katsotaan koskevan myös taidetta ja muuta elämää. Tavoitteena on dominionismissa tuttu ideologinen tila, jossa vastustaja on poistettu. Näin saadaan uskonnollinen valtio, jossa jopa taide on kontrollissa. Tätä ei voida unohtaa. Huvittavuutta tähän tuo puheet "ateistisesta kiilasta". On toki totta, että ateistit julistavat kuten mitkä tahansa uskonnot. Mutta vain heidän kohdallaan se on jotenkin paha asia, vain ateistit vainoavat kun yrittävät lisätä vaikutusvaltaansa. Toisekseen tämä määritelmä on keinotekoinen. Sillä ateistit eivät ole kirjoittaneet yhtään Kiila -dokumenttia. He eivät kutsu omaa suunnitelmaansa "Kiilaksi". Sana yhdistetään aina vain yhteen tiettyyn tavoitesuunnitelmaan. Eikä ainakaan minun tietääkseni ateismi yritä kieltää uskontoa yhteiskunnasta tyystin. (Joka muuta väittää, etsiköön virallisen, Wedgeen verrattavissa olevan ateistien tekemän toimintasuunnitelman.)
1: Tässä diskurssissa erikoista on tietysti se, että jos kyse on todella alkuoletuksista, ei niiden paremmuutta voitaisi vertailla. Olisi erilainen looginen asioiden ratkomissysteemi. Vertailu voi onnistua vain yhteisen alkuoletusjoukon sisällä. Kuitenkin "voittaminen" eli "vaihtoehtojen paremmuusjärjestys" on ratkottavissa samanaikaisesti. Näyttää siltä että perspektiivien pluralismi ei ole näille pluralismin nimessä itseään kauppaaville tuttu ilmiö.

Kuitenkin irtautumisessa on myös sellainen kaunis piirre, että Wedgessä kuvattu taiteisiin ja kulttuuriin vaikuttaminen nähdään pahana. Muutenhan siitä ei sanouduttaisi irti. Tämä olisi hyvä muistaa aina : On kuitenkin mielenkiintoista katsoa kuinka ID -linjassa vihataan ateisteja koska näillä on julistuskampanjoita. Tätä nähdään vakavana asiana, se on pyrkimys kiiloittaa ikävällä tavalla. Kuitenkaan uskovaisten vastaavaa julistustoimintaa ei kritisoida, sehän vain kannustaa diskursseja. Tämä kahtiajako tuntuu erityisen kiinnostavalta. Syynä on luultavasti se, että tuore "pehmeydellä itseään myyvä" ja pluralismiin ja moniarvoisuuteen kannustava linjaus on itse asiassa hyvin samanlainen kuin "Discovery Instituten" Wedge : Se tiivistyy sen omaan iskulauseeseen "Defeat darwinism by opening minds." Siinä on selvästi vanha kunnon "visio ja missio". On tavoite ja keinot. Tavoite on ajaa ateismi yhteiskunnasta. Keinoksi nähdään diskurssi. Ja siihen osallistutaan vain koska "jo valmiiksi on päätetty että voitetaan". Tällöin kyse on itse asiassa juuri samasta, mistä on kyseessä silloin kun diktatoorinen asema saavutetaan voittamalla ensin vaalit. (Mitä on tapahtunut pitkin historian muutamaan kertaan.) Silloin on kuitenkin aivan turhaa väittää että kannattaa moniarvoisuutta. Siinä menee välineet ja tavoitteet sekaisin. Tavoitehan on moniarvoisuuden sijasta yhtenäiskulttuuri. Tosin uskon että kaikki eivät tätä tavoittele : Onhan kristillisen aseman vahvistamista jo se, että mennään lähemmäs tavoitetta, eikä tämäkään riko "evon moittimista ja/tai uskonnollisuuden julistamista tieteen nimissä kouluopetukseen ennen kuin ollaan saavutettu paradigma -asema akateemisessa maailmassa."

Wedge on siis ensisijaisesti tietty kristillis-ideologinen toimintasuunnitelma, osa isompaa kristillis-fundamentalistista ja paljon tuota dokumenttia vanhempaa linjaa. Dominionismia. Pohjimmiltaan yksi asia on selvä: Wedge syntyi yhtä paljon ideologisessa tyhjiössä vapaana dominionismista, kuin ID syntyi ilman kreationismin vaikutusta.

Myös diskurssia seuraten jännittävää on se, miten ID -läiset syyttävät keskustelua hysteriaksi ja vainoksi. Tätä syyttelyä, jonka kerrotaan tapahtuvan itselle, tekevät nämä vainotut hyvin palkatut, ihmiset televisioajallaan, lehdistöissään ja useita painoksia myyneine kirjoineen. Käytännön tasolla tarkastellen vainot ovat niinkin "hurjia", kuin se että ID:läinen oli ehdolla tieteenteon johtotehtäviin ja ei saanut paikkaa. Eli johtajaksi ehdolla oleminen olisi vainoamista. Samoin se, että tutkimus tai väitöskirja ei läpäise seulaa kertoo siitä että kyseessä on automaattisesti vaino, vaikka vertaisarvioinnin tehtävä on juuri seuloa, josta automaattisena seurauksena on se, että "kaikki ei mene läpi". Mielestäni vainoamissyytteet ovat sen verran vakavia, ja rikollinen on syytön kunnes toisin todistetaan, että vaino pitäisi myös todistaa. Tämä voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on tässä kysymyksessä melko ratkaiseva. Esimerkiksi ID -myönteinen "Expelled" -elokuva rakennettiin pitkälti tällaisen vainodiskurssin varaan. Tästä vainosta kuitenkin seuraa yksi asia. Se akateeminen tutkimus, jota wedgessä on pistetty tärkeään osaan on jäänyt toteutumatta. Se on ehkä ideologisesti tärkeää, mutta jos tutkimus toimisi sujuvasti ja nousevan paradigman tyyliin yleistyisi runsaasti ja sen tutkimusaiheita löytyisi runsaasti joka paikasta, ei tarvitsisi selittää miksi tutkimusta ei ole. Vaino olisi tätä kautta totta ollessaankin vain ja ainoastaan perustelu sille että tutkimusta ei ole. Tosiasiasa keskustelukenttä on ollut "avointa" koko ajan. Kun sitä seuraa, tietää että siinä on käytetty pitkin matkaa ensisijaisesti argumentteja.

Erotteluun ID:n ja kreationismin välille on puolustettu väitteellä että ID ei käsittele maan ikää. Kuitenkin kreationismi on muutakin kuin YEC -kreationismi, jossa näin tehdään. Tässä tehdään siis samanlainen päättelyvirhe, kuin jos sanottaisiin että luterilaisuus ei ole kristinuskoa koska katolilaiset ovat kristittyjä ja luterilaiset ovat erimielisiä jossain asiassa. Toinen perustelu on näkemysten uniikkius: ID:n oma terminologia on vain sen piirissä käytettyjä. Kuitenkin on hyvä muistaa että jos kreationisti keksii uuden termin, se ei tarkoita että hänen uusi terminsä ei olisi kreationismia. Behen RC esimerkiksi muistuttaa hyvin paljon kreationisti Henry Morrisin 1975 kirjoittaman "Scientific Creationism" -kirjan argumentaatiota. "This issue can actually be attacked quantitatively, using simple principles of mathematical probability. The problem is simply whether a complex system, in which many components function unitedly together, and in which each component is uniquely necessary to the efficient functioning of the whole, could ever arise by random processes." Morris tosin puhui elimistä ja rakenteista, ja Behe keskittyy vain biokemiallisiin pieniin elementteihin. Toisaalta tama näkökulma on monista vain seurausta siitä että Behe on itse biokemisti eikä siksi ota kantaa isompiin kappaleisiin: On siis mahdollista että Morriksen isommat osaset ovat tämän määrittelyn sisällä. Myös Dembskin idea siitä että perimä on niin kompleksi sellaisella tavalla mitä luonto ei voisi tuottaa ilman älyä muistuttaa kovasti kreationistien "jumbojetti kaatopaikalla" -tyyppisiä esityksiä, joissa analogia koneisiin, rakenteiden mutkikkuus ja toimivuus ovat todiste Jumalasta. Kreationistien argumenttirakenteen "moiti evoluutiota ja tämä on automaattinen todiste omalle näkemyksellesi" on olennaisessa ytimessä. Ja jokainen ID -argumentti onkin ainakin toistaiseksi sovellettavissa kreationismiin. YEC -kannattajat lainaavatkin niitä innolla. Koska he sekä tunnistavat rakenteen omakseen. (pseudotieteet ja "lack of originality" kuuluvat yhteen: Kun argumentit eivät sooloile, oma jengi voi tunnistaa ne omakseen helposti.) Ja voivat soveltaa niitä omaan näkemykseensä koska ne sopivat siihen hyvin. Tässä kohden on hyvä huomata, että kreationismissakin on lainattu vanhoja teologisia kannanottoja tähän käyttöön. Kreationisteissakin on ollut aina mukana lievempää kantaa edustavia ja nykyäänkin löytyy tiukan kannan edustajia. Mutta kuten huomaamme esimerkiksi suomalaisessa antievoluutiotrensissä, suomessa tuotettiin kreationismia aikaisemmin ja älykäs suunnittelu sai suosiota myöhemmin. Kannattajapiiri on pysynyt suunnilleen samana: Esimerkiksi Matti Leisola on tuottanut kreationistista ja älykkään suunnittelun materiaalia ahkerasti. Ja muistakin ID -nimistä löytyy myös sellaisia, jotka nyt viime aikoina ovat nostaneet esiin YEC -henkisyyttä, luultavasti siksi että nyt on kahdenlaista pyrintöä: Sellaista joka miellyttää fundamentalisteja, ja on siksi YEC -henkinen. Että sellaista jossa yritetään muuttaa politiikkaa haluttuun suuntaan ja jossa ollaan pluralistisempia.

Toisaalta on sanottu että ID on vanhempaa perua. Että kreationismissa on samanlaisia piirteitä vain koska ID on lainannut ne vanhemmista lähteistä. Tämä on tietenkin tavallaan totta. Mutta tässä avuksi tulee evoluutioteorian historia. Evoluutioksi tulkittavia näkemyksiä on ollut kauan. Anaximander Miletolaisen mielestä elämän maapallolle kehittyneen merissä. Hänen teoriansa mukaan merissä asui valtavia suomukaloja jotka muuttivat kuivalle maalle ja ryhtyivät maa eläimiksi. Ajatus eläinten muutoksista toisiksi ei siis ollut "sinällään uusi". Kuitenkin on erittäin perusteltua sanoa että Darwin keksi luonnonvalinnan systeemin talousteorian kautta. Darwin eli ajassa eikä teoria noussut missään tyhjiössä.

Toisin sanoen ideologinen malli, jossa keskiössä on dominionistinen kristillisen yhteiskunnan tavoittelu jossa kristittyjen sananvaltaa yritetään kasvattaa nykytilaan nähden sekä ajatus siitä että lapsia tulee indoktrinoida, selittävät yleistymisen syyt ja niiden vuosiluvut ja järjestulsen. Vastustava, "eri lähtökohdan näkemys" sen sijaan joutuu väittämään että copy-pastemuutokset kirjasta toiseen "cdesignproponentists" -välimuotoja sisältäen ja muut vastaavat olisivat tapahtuneet "sattumalta". Tämä vaatii aika monta juuri tietynlaista ideaa juuri tiettyyn aikaan. On hyvä muistaa että kaiken takana on yleistymisen syy, ei syntymisen syy. Kun puhutaan ilmiöistä, on hyvä muistaa että vaikka keksimisessäkin ajan hengellä on ehkä vaikutusta, erityisen paljon se vaikuttaa yleistymiseen. Yksilö voi keksiä jotain ajan hengelle epätyypillistä, syntyy tietysti "tarjontaa" mutta jos tälle ei ole "kysyntää", se ei yleisty. "Kukaan ei osta sitä."

Kaiken kaikkiaan ei ole mikään ihme että "Unohdettu Genesis" tuotettiin tiettynä aikana, "evoluutio - kriittinen analyysi" tiettynä aikavälinä ja "Usko, tiede ja Raamattu" tiettynä aikana. Kaikki heijastelee kulttuurin muutoksia ja fundamentalistejen julistuspaineita ja pyrkimyksiä vaikuttaa keskeisesti juuri kouluopetukseen.

Samoin kuin se, että siinä missä normaalisti kouluun saadaan opetukseen sellaisia teoksia jotka ovat saavuttaneet vakaan aseman akateemisessa maailmassa. Näissähän ei mitään kirjan oppilaillemyymisongelmaa tietenkään ole. Kreationismi laajasti katsoen on määritettävissä toimintana jossa "evoluution ja ateismin moittimisen varaan perusteltua uskontoa"yritetään saada kouluun ennen kuin asiasta on debatoitu akateemisessa maailmassa. Vastustus ja kriittisyys on se, jonka jokainen paradigma joutuu läpikäymään. Siksi jos on voittajan puolella on helppoa olla ruohonjuuritason toimijana: Sen kun vain taittaa kädet selän taakse ja odottaa. Muut sen sijaan voivat vääntää akateemisesti mitä haluvat, ja tähän ei ruohonjuuritason toiminta saisi puuttua. Tiedettä ei saisi tehdä uskonnolla eikä politiikalla. (Mitä ei uusateistitkaan osaa. Heistä tiede on todistanut ateismin. En osta tätä argumenttia.)

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi sanoa? Ei sitä mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Se, että jossain on ideologiaa, kuten tässä tapauksessa dominionismia ja kreationismia, on oikeasti pieni ja irrelevantihko asia. Teen asiasta pienen kuvauksen. Mielestäni jos jokin asia ei ole laitonta, se on sallittua. Sitä ei ehkä suositella, mutta sitä saa tehdä. Siksi jos jokin tietty toimija todetaan laittomiksi joiltain piirteiltään, se voi varsin hyvin poistaa nämä osat ja sen jälkeen se on oppimuutoksen jälkeen laillinen. Kuten Jehovan Todistajat saavat verovapauden joissain maissa määrittelemällä dogmejaan uusiksi. Sillä, onko takana rahanhimo vai ei on merkityksetöntä. Siksi on ihan hyvä sanoa vaikkapa että ID on "korjailtua kreationismia". Asioita on muutettu, tietyistä asioista pyritään pitäytymään. Vaikka toki esimerkiksi Matti Leisola on esitelmöidessään ajoituskysymyksiin - eli YEC -kreationismien suosimaan näkemykseen jossa maa on nuori koska mittaukset jotka antaa vanhoja vastauksia on vääriä - vastatessaan kertonut että ei ole hänen asiantuntemusaluettaan, mutta sitten samalla kerralla intoutunut esittelemään ajoitusmenetelmien kritiikkiä. Mutta nämä voivat olla hairahduksia, joita ihminen tietysti tekee vaikka olisi miten fiksu. Ehkä lipsunta kertoikin vaikkapa siitä että Leisola oli "yhtä kahvikuppia vajaa", esitelmöinnistään väsynyt.

Samoin ideologioissa on selvää että asiat eivät synny tyhjiössä. Ei Darwinkaan ollut väärässä vain sen vuoksi että hän sai ideansa "aikansa hengessä". Jos ideologian läsnäolon tulkitsee pahana, syyllistyy geneettiseen virhepäätelmään. Se taas osoittaa että henkilöllä on sekä pahantahtoinen mieli että huono maku että kyky käyttää huonoa argumentaatiota ja uskoa siihen itsekin. Sillä juuri tätä ajattelua on takana kun evoluution historiaan yritetään kreationistien toimesta liittää natsismia. Vaikka olisi tottakin, se on irrelevanttia.

Itse asiassa minusta koko puheet kreationismin historiasta ja sen olemassaolosta siirtävät diskurssin pois olennaisesta. Uskonnon tärkeys ihmisille, näkemyksen ideologinen tausta ja kaikki muu on irrelevanttia. Jopa vaino on irrelevanttia. Ytimessä saa olla vain ja ainoastaan se, onko tutkimuksia saatu läpi. Jos ei ole, turha syyttää vainoa ellei tästä ole saatu läpi tuomioita. Sillä vainoamisesta on tuomioita saatavilla, ja näitä ei ole oikeuteen haastettu ja voitettu. Siksi koko tämän jutun ydin, jota käsittelin, on itse asiassa sivuraidetta. Vain tutkimuksilla on väliä. Niiden rinnalla filosofiointi ja koherentit ajatusrakennelmat ovat itse asiassa irrelevantteja. Sillä ilman tutkimuksia ne voivat sisältää vain ja ainoastaan systematisoituja ideologisia ennakko -oletuksia.