Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wettenhovi-Aspa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wettenhovi-Aspa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. elokuuta 2012

Paheen pursi (puheen parsi)

Maailmalla pyörii runsaasti erilaisia näkemyksiä maailmasta. Useimmat niistä pitävät sisällään osatotuuden. Mutta kokonaiskuva tuntuu monilta hukkuneen. Tämän vuoksi minun korkeimman käden yksintyöksi jääkin paljastaa Totuus. Eikä mikä tahansa totuus vaan Perimmäinen Totuus. Ja tämä pitää sisällään esimerkiksi totuuden Illuminaateista ja vapaamuurareiden tarkoitusperistä.

Lähtökohdaksi on hyvä ottaa Ior Bockin suvun kronikka. Bockin sukuhan liittyy vahvasti muinaissuomalaiseen "Kalevalan" tarinaperinteeseen, esimerkiksi Lemminkäiseen. Samoin Bock on kertonut meille Atlantiksesta. Atlantis ei hänen mukaansa ole niinkään paikka kuin tila. Tämä muistuttaa siitä että Atlantis on viittaus kulta-aikaan. Kaikkialla kansanperinteessä on syvällä viisautta, jonka pitää sisällään nostalgisia tunteita johonkin erityisen hyvään maailmaan. Tämä on sittemmin tuhoutunut ja vain sirpaleet sen tiedosta ja suuruudesta on nykyään jäljellä. Kaikki kansat kuvaavat huippukauden ja tuhon oikein. Ja sen että tämä kaikki liittyy perimmäiseen totuuteen.

Bock on suomalainen. Tämä ei ole sattumaa. Sillä myös Jukka Nieminen on suomalainen. Nieminen taas on kertonut Suomen muinaiskuninkaista palkitussa ja kiitetyssä "Muinaissuomalaisten KADONNUT Kuningaskunta" -kirjassaan, joka on esimerkiksi vuoden 2010 rajatietokirja. Tässä ytimessä on se, miten muinaissuomi näyttää olleen geometrinen täydellinen suunnitelma. Suunnitelma joka liittyy ns. Ley-linjoihin Sittemmin kadonneessa kuningaskunnassa on ollut valtaa ja mahtia. Kirjassa tosin keskittyy enemmänkin siihen että jääkautta ei tapahtunut ja että Suomessa oli sen sijaan tuho jossa oli mukana esimerkiksi tulvia. Tämä tuho tapahtui hänen mukaansa 10 000 eKr. Hiidenkirnut syntyivät valtavasta plasmapurkauksesta joka taas on ollut niin mahtava, että kaikkialla maailmassa on kuvattuna kalliomaalauksia joissa on ikään kuin tikku-ukko pääalaspäin. Tältä plasmapurkaukset näyttävät, joten tämä on kaikkialla maailmassa tutuksi tullut kuvaus maailmantuhosta.

Bockin kulta-aikaisen Atlantiksen tuhoutuminen luonnollisesti viittaa tähän Niemisen kosmiseen tuhoon. Ne kertovat samoista asioista. Yhteys ei tietenkään muutenkaan ole kummalllinen koska Wettenhovi-Aspan kielianalyysien mukaan kaikki korkeakulttuurit ovat itse asiassa Suomalaista alkuperää. Linjaa jota ansiokkaasti jatkoi Matti Simonaho kieligenetiikkamietelmineen "suomalaiset.org":issa, paikassa joka on sittemmin joutunut illuminatin hampaisiin ja kadonnut internetistä. Mikä tietysti on itsessään todiste siitä että asia ei voi olla kuin totta!

Tämä kaikki antaa tietysti hyvän syyn ja oikeutuksen vilkaista "Kalevalaa", joka tätä kautta nousee arvoon arvaamattomaan. Kalevalaa on tutkinut esimerkiksi Pauli Ojala. Hän on tarkastellut "Väinämöisen veneenveistoa" ja liittää sen globaaliin tulvaan josta esimerkiksi Raamattu kertoo. Näin ollen esimerkiksi Nooa yhdistetään Antero Vipuseen. Ajatus ei ole mitenkään erityisen kummallinen koska esimerkiksi P. Mustapää -pseydonyyminä tunnetuksi tullut Suomalainen on aivan vakvasti otettavasti liittänyt veneenveiston raamatulliseen tulvakertomukseen. Samalla esille tulee että tulvakertomukset ovat kaikkialla kansanperinteessä, joten ne viittaavat samaan tapahtumaan.

Ajatus ei ole huono sillä Väinämöinen on Suomalainen maagikko jolla on taatusti ollut paljon voimaa. Veneenveisto liittyykin siksi siihen miten Väinämöinen on ollut mukana kuvioissa katastrofin aikana. Kerronkin perimmäisen totuuden nyt. Väinämöinen räjäytti Atlantiksen eli Muinais-Suomen magialla, mahdollisesti vuonna 10 000 ekr, mutta on mahdollista että tämä tapahtui niinkin äskettäin kuin 6000 vuotta sitten joka sopii erinomaisesti YEC -kreationistiseen maailmankuvaan ; Tämä luonnollisesti palauttaisi Ussherin arvokkaat Raamatun arvovaltaan perustuvat kalenterilaskelmat jälleen ajankohtaisiksi, joka on kumottu siksi että erilaiset ajoitusmenetelmät antavat kovempia ikiä. Magiapurkaukset kuitenkin uudistavat ionisoinnit ja radioaktiiviset aineet ja tämä sotku on kenties sattumalta tapahtunut juuri siten että maailma ja esimerkiksi ihmisten esineistö vain näyttää vanhemmalta. Toki on mahdollista että maailma ja ihmiskunta on vanhempikin, kansanperinne on vuosilukujen kohdalla epämääräisempi kuin tapahtumien faktuaalisuudessaan. Tapahtumien totuus on parempi ja tarkempi kuin ajoitus. Mutta tämä kuitenkin antaa luvan ajatella vakvasti otettavina kaikenlaisia uusia suuntia kuten Ussherin ajanlaskua!

Raamatun arvoa kukaan taas ei taatusti kiistä! Raamatun tulvakertomus on kuvaus globaalista katastrofista. On hyvä huomata, että ennen tuhoa maan päällä oli "Raamatun" mukaan nefilejä. Nämä olivat erittäin karkeita, suorastaan sieluttomia ihmisiä. Ne syntyivät kun demonit raiskasivat ihmisiä. Tämä on mielenkiintoinen huomio koska nefilit kuvataan erittäin väkivaltaisina ja turmelevina. Tämä viittaa vakavaan tapainturmellukseen ennen maailmantuhoa. Nefilit kuvataan myös erityisen kookkaina. Suuri koko taas on oleellinen indikaattori. Sillä suuri koko, jätit ja muut liittävät esitulvan nefilit suoraan Niemisen Kainuulaisiin ja suomen kansanperinteen jatuleihin. Kytkös Nefileistä - sopivasti Suomen vieressä oleviin - Norjalaisiin saadaan siitä että Thorin kerrottiin taistelleen pahoja jääjättiläisiä vastaan. Nieminen kertoo heidän olleen erityisen suurikokoisia. Tämä ei ole sattumaa.

Tulvan jälkeinenkin aika "Raamatusta" on hyvä ottaa huomioon. Tulvan jälkeen ensimmäinen asia jota yritettiin oli nimittäin Baabelin tornin rakentaminen. Tämä voi tuntua omituiselta, sillä ihmiset heti kapinoivat Jumalaa vastaan joka oli juuri tuhonnut kaiken. Olennaista onkin se, että tuhon jälkeen ihmisillä oli muistoja esitulvan aikaisesta viisaudesta. Kulta -aika, aika jona esimerkiksi ihmisten elinikä oli harvinaislaatuisen pitkä, oli luonnollisesti takana. Kuitenkin heillä oli muistoja siitä mikä johti kukoistukseen. Siksi he rakensivat tornin. Perusajatuksena oli varmasti se, että he yrittivät välttää sitä väkivaltaista anarkiaa joka edelsi tuhoja. Eli ohjaus olisi moraalis-eettistä ihmisten käsittelyä. Kuitenkin tornin rakentaminen paljasti että itse torni oli olennainen ; Vaikka tornia yritettiin rakentaa periaatteessa positiivisin yhteiskuntarakentamisen ja yhteistyön merkeissä, siitä seurasi hajaannus.

Syy tähän on tietysti yksinkertainen ; Magia on yksinkertaisesti voimaa. Kaikkialla kansanperinteissä puhutaan taikuudesta ja magiasta. Ilmiö on globaali. Jopa euroopan tieteellisessä ilmapiirissä tähän on tutustuttu, ja siksi täällä on käsitelty Blondlodtin sätetä ja animaalista magnetismia. Ne kaikki liittyvät siihen mitä jotkut kutsuvat telluriaanisiksi virtauksiksi tai maasäteilyksi. Baabelin torni on ollut keino kanavoida tätä voimaa. On fiksua että tuhon jälkeen entinen suuruus yritetään korjata suuruuden aiemmin tuottaneilla keinoilla jotka ovat vielä tuoreessa muistissa, etenkin jos tuhon syyksi on nähty jokin edeltävä ilmiö kuten moraalin rappeutuminen. Syyt ja seuraukset ovat tieteenfilosofiankin mukaan joskus vaikeasti havaittavissa. Ihmiset ovat vain tulkinneet tuhon syyt väärin.

Kaikki kulttuurit pitävät kulta-aikaa hienona asiana. Ja siksi esimerkiksi New Age pitää sen tavoittelua kauniina asiana. Kuitenkin pohjimiltaan Väinämöisen tulvakatastrofi ja pienemmässä määrin Baabelin tornikin näyttävät että magia on perimmiltään hieman kuten ydinvoima. Se on voimaa josta seuraa suuria riskejä. Ihmsiet ovat usein lyhytjänteisiä ja näkevät vain magian hyvät lyhytaikaiset vaikutukset. Erilaiset loitsut ja ihmeet ottavat myös matkijoita. Näin kulttuurit helposti ryhtyvät valjastamaan magiaa, samaan tapaan kuin ydinvoimakin tuntuu houkuttelevalta jos ei muista sitä jätettä jossa ei ole mukavaa kylpeä. (Mutanttivoimat ovat muuten muistoja telluriaanisille virtauksille altistumisesta ; Ydinvoima on niin samanlaista voimana ja riskinä että sen vaarallisuus yhdistyy kansanperinteen rotumuistiin ja siksi supersankarivoimat on puolitotuutta, sekasikiö modernia ja magiaa, jota ei ole ymmärretty aivan oikein.) Siksi kaikissa kulttuureissa onkin tarinoita faustisesta tapauksista jossa liika uteliaisuus tai voimien hankinta on suututtanut Jumalat tai rikkoo jotenkin muuten luonnollisuuden sääntöjä.

Tämä kaikki on oikeastaan niin ilmiselvää että kaikkia salaliitoterorioita ja esoteerisia näkemyksiä lukiessa ei voi kuin ihmetellä sitä, että kaikki kertovat kulta-ajasta joka on tuhoutunut, ja että tänä aikana oli tunnettu syvin totuus johon palaamista he haikailevat. Miksi he eivät laske voimaa ja tuhoa yhteen? Kaikkihan on suorastaan ilmiselvää kun vähän miettii. Maagikot ja esoteerikot ja hermeetikot ovatkin magian suhteen hieman kuten skientistiset tiedeuskovat joista tiede ratkaisee kaikki ongelmat eivätkä huomaa että tiede ei vain ratkaise ongelmia vaan myös luo uusia.

Tästä päästäänkin siihen mikä on illuminaatin ja skeptisen salaliiton perimmäinen motiivi.

Heitä kuvataan usein pahana. Tämä on ymmärrettävää : Magia on voima jonka hyödyt tuntuvat mukavalta. Ihmiset haluavat niitä. Lisäksi se on taatusti tietoa todellisuudesta, joten sensuuri ei tunnu mukavalta. Illuminaatin salaisuus on se, että he eivät niinkään luo uutta maailmanjärjestystä kuin yrittävät estää vanhaa maailmanjärjestystä tuhoamasta kaikkea ; Magian parissa pelleilevät eivät tiedä mitä tekevät ja yrittävät kontrolloida jotain joka kontrolloi itse asiassa heitä. Illuminatin tehtävänä on suojella tältä magiakatastrofilta. He eivät voi kertoa magiasta koska joku manipuloiva psykopaatti käyttäisi tätä hyväkseen hallitakseen muita. On pakko sensuroida, valehdella ja manipuloida koska ihmiset menevät muuten Faustin tielle.   Magiaa voi toki ohjailla ja keskittää. Siinä onkin oikeastaan kaikki ; Oleellista on, että Ley-linjat liittyvät tähän oleellisesti. Näitä linjojahan on kaikkialla. Ley-linjoista huomataan usein se, että heilurilla mittaavat kaivonkatsojalahjakkuudet huomaavat että ne kulkevat samoista paikoista kun erilaiset kohteet. Tämä onkin totta. Mutta tässä on hyvä huomata että vain osa Ley -linjojen rakennelmista ovat sitä varten että ne merkkaavat Ley-linjan luonnollista sijaintia. Osa on sitä varten että näitä energiavirtauksia ohjataan uusiin suuntiin.

Suuntaamisessa ja ohjaamisessa erilaiset tornit ovat tärkeitä. Tornit ohjaavat pystysuuntaisia virtauksia. Nämä ovat voimakkaita kokoajia, mutta niihin liittyy vahva riski Niemisen kertomiin plasmapurkauksiin. Telluriaaniset voimat kulkevat tämälaisen "ukkosenjohdattimen" tapaan voimia erilaisiin paikkoihin. Toinen asia, joka on huomattava on se, että lisäksi on olemassa maanpinnan suuntaisia virtauksia. Rakentamalla Linjoja nämä voimat voidaan ohjastaa kulkemaan kohti tiettyjä paikkoja. Näin kaikkien Ley-linjojen onkin huomattu osoittavan joihinkin keskeisiin paikkoihin. (Niemiselläkin kuninkailla oli keskittymä. Kainuun Kuninkaat olivat Pohjanmaalla.) Keskittymät taas ovat paitsi vaurauden lähteitä, myös potentiaalisesti vaarallisia.   Koska karkeasti ottaen linjat ja tornit ovat vaarallisia, voidaan mukaan ottaa kristinusko ja vapaamuurarit. Vapaamuurarithan ovat tunnettuja siitä että he rakensivat korkeita katedraaleja. Kristinuskossa taas ollaan mielellään ylhäällä. Tätä kautta meidän maailmaamme on tullut sellaisia asenteellisia sanoja kuin "ylistää" ja "alistaa" jossa korkea on positiivista ja matala huonoa tai kontrolloivaa. Yhteys magiaan on tietysti selvä. Kristinuskon takana on esoteerista tietoa jossa voimien hyvät ominaisuudet korostuvat. Toisaalta illuminatit ovat selvästi erityisen kristinuskovastaisia ; Tähän syy on tietysti se, että kristinusko sisältää tälläisiä asenteellisia ilmauksia ja pyrkii rakentamaan korkeita torneja. Tosin illuminateihin lujasti sitoutuneen skeptikkoliikkeen taipumus vastustaa islamiakin muistuttaa siitä että minareetit ovat muutakin kuin huutotorneja. Itse asiassa islamin riskit ovat vielä suurempia koska se yrittää kanavoida paitsi rakennelmiensa, niin myös jäseniensä kautta energiaa kohti Mekkaa. Kumarrus kohti mekkaa taivuttaa ihmisten kautta kulkevaa animaanista magnetismia eli telluriaanisia virtauksia.

Itse asiassa osa kansanperinteestä muistaa Faustin tarinat ja muut riskeistä varoittamiset. Tarkkaavainen voi huomata esimerkiksi miten Dan Brownin "Da Vinci -koodi" korostaa naiseutta. Tämä on usein ymmärretty väärin, sukupuolisesti. Kuitenkin tämä sukupuolisuus on metafora. Nykyfeministien maailmaan varoitukset menevät siihen että kaikki fallinen on pahasta, joka nähdään syytöksenä miessukukuntaa kohtaan. Tässä olennaisempaa on kuitenkin muotokieli. Falliset muodot ovat todellakin pahoja, ja tätä kautta "naiseus" on kannattavaa. ; Magia liitetään usein miehiin joilla on pitkät falliset sauvat. Nämä ovat ikään kuin antenneja magiaan. (Kaivonkatsontavarvut ovat muuten nekin pieniä falloksia eikä asia taatusti ole sattumaa!)

On hyvä huomata että ideologinen sisältö ei ole tähän asti korostunut. Sillä se ei ole ratkaisevaa, vaan telluriaaniset virtaukset : Kuitenkin on olennaista muistaa että ihminen on tolppamainen olento joka seisoo kahdella jalalla. Näin jokainen ihminen todellakin kanavoi jonkin verran telluriaanista voimaa. Energioilla on myös vaikutus ihmiseen. Ihmiset aistivat magiaa - tästä todistaa useiden kyky aistia auroja ja nähdä niitä omin silmin. Voimakas aura nähdään liitoksissa moniin mahtiasioihin ja täten se on liitetty Totuuteen ja Vapauteen. Ei kuitenkaan ole mietitty että tähän liittyvät myös riskit ; Ei ole sattumaa että nefilit ja jääjättiläiset kuvataan pahoina. He olivat mahtavia ja voimakkaita kuten demonit jotka ovat enkeleitä. (Kaksoissymboli jota ei voi olla väheksymättä edellä tarjoamani tiedon valossa.) Heidän sisällään on kuitenkin vajausta. Eräässä mielessä he ovat mahdin keskittymiä mutta heillä ei enää ole sielua. Tämä hajaannus korostuu hyvin buddhalaisessa maailmassa. He pyrkivät irtautumaan maailmasta, juuri siitä johon kytkeytymistä ja yhteenkuuluvuutta New Agelaiset korostavat. Matalasti istuva meditaatio -asentokin on enemmän kuin pelkkä kätevä tapa olla paikallaan. Buddhalaisia kuvaakin askeettisuus ja rauha.

Katolisen kirkon hyvistä ideologioista huolimatta heidän korkeissa katedraaleissa olevien munkkien pedofiiliset suhteet kuoripoikiin näyttäytyvätkin uudessa valossa; Fallisen muotokielen pahuus muuttaa reagointitapaa. Useinhan sitä väärin katsotaan että ideologia ohjaa käytöstä ja että siksi ideologian moraalinormit ylläpitävät järjestystä. Kutienkin tosiasiassa hajaannuksen aikana ihmiset käyttäytyvät huonosti. Ideologia korkeintaan heijastelee telluriaanisten virtausten yleistilaa mutta ei suuremmalti ohjaa sitä. Siksi katoliset papitkin voivat toimia vakaumustaan vastaan. Toki ideologialla on joskus väliä ; Se on kuitenkin käytöksen kautta tapahtuvaa. Esimerkiksi islamin kohdalla ideologia saa ihmiset samanaikaisesti eri puolilla maailmaa keskittämään telluriaanisen virtauksen purskeita kohti Mekkaa. Aluetta jota ympäröi aavikko ja joka on tunnettu väkivallasta ja sodista ja terrorista.

Magian ja hajaannuksen ja epämoraalisuuden suhekin on selvä ; Äärimaagiset nefilit käyttäytyivät ikävästi, mahdollisesti siksi että magia tuntuu käyttäjästään hyvältä ja heistä tuli ikään kuin narkomaaneja jotka ajattelivat vain seuraavaa annostaan. Kytkeytminen magiaverkkoon yhä syvemmin nousee tällöin tavoitteeksi. Tämä syventyminen ja sen tuoma mielihyvä on tuttua jokaiselle joka on yrittänyt olla maagikko. Tämä on kuitenkin vain pintasilausta siihen himoon verrattuna jota syvä magiaan kytkeytyminen tuottaa.

Onneksi on olemassa illuminati. Se hallitsee maailmaa joten elämme "latistuneessa" maailmassa jossa riskejä on minimoitu. Siksi magianharjoittajat ovat nykyään melko vähissä. Toiminta on ollut niin tehokasta että edes Tampereen, Niemisen mukaan vapaamuurareihin liittyvän kaupungin, Näsinneula ei ole johtanut meitä tuhoon. Illuminati osaa keskittää valtaa esimerkiksi puhelinverkkojen ja internetverkon kautta. Nämä rakenteet ohjaavat luonnostaan telluriaanisia virtauksia ja levittävät ne mahdollisimman laajaksi verkoksi sen sijaan että niistä rakentuisi verkko joka osoittaa kohti tiettyä paikkaa. Samoin ajatus kaupunkirakentamisesta on ollut tärkeä oivallus ; Suurkaupunki on hieman kuten metsä ; On paljon pystysuoria suuntauksia, mutta koska ne eivät ole pistemäisiä vaan lähellä on runsaasti muita vastaavia, yhdenkään niistä kautta ei kulje riittävää energiakeskittymää jotta kriititnen vaarallinen raja keskittymässä (vrt. ydinräjähdyksen kriittinen massa) ylittyy. Siksi maailmaa suojeleekin aidantekijöiden salainen järjestö. He muistavat että aidan tai muurin tehtävä on aivan päinvastainen kuin korkean tornin ; Se paitsi pitää eläimiä sisällään, niin myös rakentaa helposti verkoston joka ei ole linjamainen eikä korkea. Tämänlainen jakaa energiaa. Toki jopa vapaamuurarit ovat tiedostaneet tämän jollakin tavalla ja siksi linnoissa ei ole pelkästään tornit, vaan myös ympäröivät muurit ja kenties jopa vetinen vallihauta joka estää ylikuumenemisen. (vrt. ydinvoimalan lauhdealtaat.)

Näin ollen illuminatit eivät ole pahoja. Eivätkä oikeastaan kukaan muukaan. Kaikilla on hyvät intentiot. Ero asenteissa johtuu vain tiedon ja viisauden määrästä. Tämän vuoksi illuminatit voivat toki kritisoida kovastikin erilaisia esoteerikkoja, mutta he tietävät totuuden ja osaavat siksi arvostaa näitä ihmisinä. Sen sijaan New Agelaisissa ja muissa vastaavissa on magian kautta vihaa ja hajaannusta (jota äksyt nettiskeptikot vain imitoivat ja näyttelevät) ja sen takia illuminatit kuvataan salaliittolaisina joiden motiivina on usein puhdas pahuus. Tämän huomioiminen selittää monta asiaa aivan uudella tavalla.

 Loppupaljastus.

En ole saanut tiiltä päähäni ja seonnut. Sen sijaan yllä oleva on demonstraatio. Demonstraatio siitä miten helppoa esoteerinen ajatteluprosessonti ja mekanismi on. Usein ajatellaan että tietellinen ajattelu on helppoa asioiden dogmaattista ulkolukua. Kuitenkin tieteessä on kriittisyyttä jossa on mukana metodi ; Ei riitä että opettelee teorian vaan on opeteltava syyt miksi se on uskottava. Yhteys ei riitä. Siksi tieteellisen yhteyden kehittäminen on vaikeampaa. Luovuus ja avomielisyys joka salaliittoteorioiohin liitetään on siis itse asiassa vain asioiden helpottamista. ; Kun ei tarvitse miettiä perusteluja vaan pelkästään etsiä sitä että joku on sanonut jotain, on helpompaa liittää asioita yhteen. Lopputuloksena on tarina joka kyllä nivoutuu jopa koherentisti erilaisiin "tosiasioihin" (tai oikeaoppisten kannattamiin dogmiin) mutta jolla ei silti ole totuusarvoa tai rationaalisen maailmanselityksen asemaa. Näin varmistuu että pelkkä nimen esittäminen ja tätä kautta jonkun läheen antaminen väitteelle on pohjimmiltaan auktoriteetin antamista eikä perustelua.

Tämän osoittaakseni tein tänään itselleni pienen haasteen. Päätin että kun pidän temppuilua helppona olisi minun syytä kyetä tekemään sellaisia itsekin. Jos asioiden yhdistäminen on pelkkää lukeneisuutta, minulla pitäisi olla hyvät edellytykset kehittelyille. Tämän ylläolevan kaikenkattavan maailmanselityksen takana onkin oikeasti vain junamatka töistä kotiin. Annoin itselleni aikaa 24 tuntia. Käytin niist 1,5 tuntia miettimiseen ja tunnin kirjoittamiseen. Tosiasiassa sisältö yhdistelee "julkista esoteerikoiden totuutta" melko klassisella tavalla, mukana on vain joitain aivan omia kehitelmäideoiita jotka tekevät kokonaisuudesta omaleimaisen. Tavalla joka on esimerkiksi Luukanen-Kildeen jutuissa selvää että NWO -teorioissa on vain iso kasa peruslementtejä joita toistetaan. Loppu perussalaliitostakin on monomaniaa, jossa on kenties yksi omaleimainen idea joka nivoo kaiken yhteen. Siksipä salaliittoteoreetikot kehuvat omaleimaisuudella, mutta  he usein toistavat itseään väsyttävissä määrin. Itse asiassa jopa antamani kulma on varmasti NWO -maailmankuvalaiselle kerettiläisyyttä, sillä vaikka perustelumetodit ovat oikeita, se kuitenkin hyökkää jotain "ilmiselvyyksiä" vastaan ja ajattelee laatikon ulkopuolelta esimerkiksi illuminatin roolista.

Koska temppu on tämänkin verran helppoa, yritelmä itse asiassa oli itselleni henkilökohtaisesti tärkeä. Vauhtiin päästyäni juttu eteni nopeasti ja se oli hauskaa eikä työlästä. Kehitteleminen oli itse asiassa vielä helpompaa kuin ennalta kuvittelin. Näin ollen jos oma tuotokseni on "halpa mekaaninen herätyskello" on ammatikseenkin asioita kyhäilevien rakennelmat vain hädin tuskin laadukkaampia. Itse asiassa omia kyhäelmiäni hieman tiiviimmin lähteistetyn (en näe eroa laadussa vaan ainoastaan lähteiden määrässä joka johtunee siitä että hän ei kirjoita kirjojaan 2 tunnissa) Niemisen kohdalla on huomattava, että hänen kehitelmänsä on hänen itsensäkin mukaan niin hyviä että perustekstejä lukiessa hänen olonsa on kuin hän olisi "rolex-etsivä" jossain idän halvassa kopionyrkkipajassa. Arvostukseni New Age/uuspakana/esoteerikko/hermeetikkojen keskimääräisestä kekseliäisyydestä ja luovuudesta rapistui tässä parin tunnin rykäisyssäni. Ja se rapistui urakalla. ~ Toki salaliittoteorioihin uskova voi lohduttautua sillä että olen illuminati-skeptikko. Tässä tapauksessa on kuitenkin mietittävä sitä vaihtoehtoa että entä jos tämä olikin vähän kuin wikileaks? Ehkä Totuus onkin oikeasti tässä!

Jos jollakulla on kaikenkattava ymmärrys todellisuudesta eli aivan toisenlainen parissa tunnissa kyhätty kattava maailmanselitys joka sisältää kaiken, kuten vaikkapa kebabkioskit, marttakerhot ja judon, niin kommentteihin vain!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Piilossaolevaa ärsyttävyyttä

"Huff Postissa" oli käsitelty kristillisiä kliseitä joita ei kannattaisi käyttää. Kirjoittaja joka on itse kristitty, on pahoillaan siitä että tietyt hokemat vain toistuvat ja toistuvat ja niitä jostain syystä pidetään ystävällisinä vaikka jos et ole jo valmiiksi kristitty, niissä on sisäänrakennettu epäsosiaalinen pommi joka herättää vastustusta eikä myötämielisyyttä. (Suosittelen jokaista kristittyä lukemaan tuon tekstin, välttämään jokaikistä mainittua klisettä. Niitä on paljon, enkä näe listauksen toistamisen olevan nyt se pääpointti tässä kohden.)

Esimerkiksi yleinen "tule meidän tilaisuuteen" ei ole hyvä strategia koska siinä rikotaan sosiaalisuuden käytänteet ja mennään kerrasta liian henkilökohtaisuuksiin. "It's not that we should never invite people to church, but too much of the time, it's the first thing we do when we encounter someone new. My wife, Amy, and I started a new church eight years ago, founded on the principle of "earning the right to invite." Invest in people first. Listen to their stories. Learn their passions, their longings and share the same about yourself. Then, after you've actually invested in each other, try suggesting something not related to church to help you connect on a spiritual level." Ja anekdoottien levittämiseen ja omasta uskosta kertomiseen on huonoa koska siinä oletetaan että itsellä on jotain jota toinen haluaa ja tarvitsee eikä sitten kysytä itse ihmiseltä oikeastaan että haluaako tämä tämänlaista ollenkaan. "Christian evangelism often is the equivalent of a randy young teenager trying to get in good with his new girlfriend. When your personal agenda is more important than the humanity of the person you're talking to, most people can sense the opportunism from a mile a way."

Tämä ei, tietysti, saanut kovin hyvää palautetta. Osa otti asian toki kauniisti. Mutta mukana oli kolmentyyppisiä vastaansanomisia:
1: Se, että kerrotaan sosiaaliset haittapuolet ja kerrotaan että tämä ei ole kristitylle rakentavaa nähtiin sensuristisena aktiona. "Now we are telling Christians what they shouldn't say???? Is this America?" Tämä on sinänsä merkittävän omituista että kirjoittaja on ollut kristitty ja hän ei suinkaan ole sensuroimassa kenenkään sanomisia vaan kehottaa noudattamaan hyviä tapoja. Arvot ja hyvät tavat taas on kristillisyydessä ja etenkin kristillisessä konservativismissa liitetty herrasmiesmäisyyteen ja niitä on tuettu. Tätä ei ole pidetty sensuurina vaan arvokkaana missiona tässä kontekstissa. Myös oman itsellisyyden puolustamista on pidetty tärkeänä ; Periamerikkalaiseen punaniskajunttiuteenkin on kuulunut ajatus itsellisyydestä, jossa henkenä on se että jos valtio, instituutiot tai jotkin muut korporaatiot tulevat kertomaan mitä pitäisi ajatella ja levittelemään näkemyksiään, on heille sanottu "Screw you, I'm going to Texas!" Tällä on korostettu sitä, että sananvapauden ja julistusvapauden kohdalla on myös oman itsellisyyden oikeus, oikeus olla kuuntelematta ja oikeus olla vapaana pakkotuputuksista. Uskovainen näkee oman oikeutensa puhua mutta kiistää muiden oikeuden rauhaan, omiin mielipiteisiin ja luvan vastakritisointiinkin. Sillä tietysti, jos tämä kliseistä varoittelu olisi sensuuria, niin tämänlaiset valittamisest ja vihjaamiset "epäamerikkalaisuudesta" ja vastavista ovat itsekin sensurismia jossa kerrotaan ihmiselle mitä nämä saavat ja eivät saa sanoa...
2: Kysymystä ei nähty sosiaalisena inhimillisyytenä vaan teologisena kysymyksenä ""Do you accept Jesus as your personal lord and savior?" I really don't know why the author has a beef with this statement. From the Bible (King James Version, Old Schofield Study Bible) [Jesus speaking to Thomas]: "I am the way, the truth, and the life; no man cometh unto the Father, but by me" (John 14:6). Accepting Jesus basically means accepting His relationship to God, his Father, and His sacrifice on the cross - i.e. that He took on the sins of the world as a sacrifice for all people. All anyone has to do is believe that He did this for them, pray for forgiveness of their sins, and try to live their lives according to His example." Kun artikkelin ydin oli siinä että tietyt tavat ovat epäsoveliaita, ja tässä kohden referoitu teologiakin viittasi siihen että Jeesusta kuvataan "Lord and savioriksi" (herra ja armahtaja), niin kirjoittaja irrottautuu siitä Herrasta ("Lord" -osasta). Teologi yrittää ohittaa sosiaalisen ärsyttävyyden ja kumota teologiapuolen vetoamalla siihen pelastukseen ("savior" -kohtaan).
3: Asia nähdään sosiaalisessa luonteessa mutta yleisö oletetaan automaattisesti kristityksi tai sellaiseksi että kristityn kanta välittyy maailmankuvasta toiseen ilman mitään ongelmia tai transformaatioita matkalla. "I am a Christian, and I have heard many of these sayings. The first, "everything happens for a reason" is usually tossed out there when someone has experienced a tragedy in their life. It is basically stating the obvious (example: so-and-so died because they sustained severe injuries in a crash, duh) and is NOT comforting. I disagree with the author's take on the second entity, "He/she is in a better place". I stayed at the bedside of a beloved family member, whose body had become weakened from pancreatic cancer, then had a horrible reaction to a new round of chemo drugs. I think he IS in a better place." Näissä kauniisti sanoen perustelija ei kykene irrottautumaan omasta navastaan ja näkemään asioita toisen kannalta. Tämäkin kulma ohittaa valtaosan siitä osuvuudesta joka alkuperäisessä tekstissä oli.

Nämä kolme luokkaa ja reagointitapaa voisivat itse asiassa toimia pienenä kusipäisyyden määrittelyn lähestymiskeinona. Sitä miten marttyyrisoimista, kaksoisstandardeja, tuohtumista, vain omaan näkökulmaan hukkumista ... voidaan käyttää strategiana kusipäisyystasoa kasvattaessa. Se opastaa yleisesti sitä että kun asia jyrää tallaten ihmisen yli, ja omat oikeudet muistetaan ja niiden oikeuksien avulla murskataan ja tallataan muiden oikeudet ja tämän jälkeen valitetaan siitä että joku pyytää kiltisti konditionaalissa että näin ei olisi hyvä tehdä, on kyseessä aina kusipäisyys, myös silloin kun se johtuu vain siitä että on niin oman maailmankuvansa lumoissa että ei kykene enää näkemään asioita muiden kannalta. Sillä tässäkin yksilö ottaa itsensä ja näkemyksensä ehdottomana muiden yli ja jotenkin vain olettaa että kaikki ovat samanlaisia tai helposti ymmärtävät tämän hänen erikoisstatuksensa. - Itse asiassa näiden kautta voisi vetää laajaakin tutkielmaa kusipäisyyden erilaisista mahdollisista ilmenemismuodoista. Mutta jätän tämän tällä kertaa tekemättä, koska olen tässä kyseisessä alueessa jo itse suurmestari ja olen osaamiseltani jo tässä kohden riittävän hyvä. En kaipaa lisäharjoittelua, joten jääköön tähän.

Tämä voidaan liittää nimittäin myös skeptismiin. Skeptikothan murskaavat vähän kuin basicina uskomuksia koska ovat niiden kanssa erimielisiä. Asia ja ihminen menevät tässä tietysti nekin helposti sekaisin. Tällöin tieteellinen totuus helposti loukkaa. Tämä on oleellista, koska esimerkiksi monissa paikoissa on erilaisia kummituskertomuksia. Niitä tykätään kertoa. Kun näitä kohtaa, on ensimmäisenä reaktiona aika helposti ajatus siitä, että "Ei siellä mitään ole." Tämä on luultavasti myös asian oikea ja todellinen laita. Kuitenkin oikeampi tapa on ensin kuunnella juttu, ja sitten mahdollisesti tutustua aiheeseen.

Kohteliaisuus on hyvä perusasetelma. Tämä on järkevää etenkin jos kummitusjuttua kerrotaan enemmänkin "lastenpelottelujuttuna" kuin jonain jolla yritetään "kerätä skepsis RY:n muhkeaa rahapalkkiota" tai "pakottaa epäuskoinen skeptikko avaamaan silmänsä". Jälkimmäisissä kertomuksen esittäjä on aivan itse kontekstoinut asetelmansa sellaiseksi että ei pidä ihmetellä jos maailmankuvallisesti joutuu yht'äkkiä valitsemaan että suojaako päätä vai munia. Skepsis RY:n palkkiota ei jaeta kohteiaisuudesta vaan tieteellisestä näytöstä, ja tausalla ei ole maailmankuvan tai tarinaperinteen jako vaan väite maailman toiminnasta. Maailman toiminta ei välitä ihmisten mielipiteistä, eikä se, että asia on mielipide muuta sitä jotenkin hyväksyttäväksi tai uskottavaksi asiantilaksi. Ja jos on julistus/käännytys/maailmankuvamurskaushengessä liikenteessä on itse avannut kesustelulle luvalliseksi sen että maailmankuvia murskataan. Silloin ei pidä itkeä vaan siksi että sattuu olemaan asiassa varsin lujasti häviöllä ja siksi kokee maailmankuvansa uhatuksi.

Itsekin ostin tässä tuoreesti itselleni "Suomen Mysteerit" -kirjan. Kun kirjasta löytyy teemoja kuten "Oliko Aleksis Kiveä olemassakaan?" tai "Keksittiinkö Aku Ankka Suomessa?" en tietysti voi ottaa näin dramaattista ja epätodennäköistä ja näin mullistavan uutta asiaa perusasetelmana kovin vakavasti, etenkään kun näin mullistavia ei ole esitetty akateemisessa vertaisarvioidussa kirjassa. Kirja jota ei myydä tiedekirjallisuutena vaan varsin marginaaliseen hengellis-uskonnolliseen maailmankuvaan erikoistuneessa kaupassa ei ole lähtökohdiltaankaan kovin vahvoilla.

Kuitenkin ostin kirjan. Enkä tehnyt tätä nauraakseni tekijän maanrakoon tai vitsaillakseni tekijälle, sillä minusta on tavallaan kunnioitettavaa että joku miettii tämänlaisiakin. Tämänlaiset tulkinnat tuovat mieleeni vahvasti Wettenhovi-Aspan luovanomituisiin sananväännöksiin perustuvat teoretisoinnit joissa Suomi oli maailmankulttuurien alkukehto. Ja tämä ei ole huono rinnastus, vaikka Wettenhobi-Aspa olikin pihalla kuin seinäkello, hän sentään oli tätä hyvällä ja arvostettavalla asenteella.
1: Yleensä vältän taikauskokirjojen ostamisia, koska niiden tekijät tienaavat huuhaallaan, enkä halua tukea tämänlaista toimintaa. Minusta on kammottavaa että skeptikko joutuu maksamaan vastustamansa maailmankuvan tukemiseksi rahaa voidakseen tehdä mitä tekee. (Itse käytän vain kirjastoja tai vaadin kommentoijaa postittamaan kirjansa minulle ilmaiseksi ns. pro bono.)

Itse asiassa juuri tämä marginaalisuus takasi että tätä ei ole tehty rahankiilto silmässä. Teosta ei ole myöskään mainostettu aggressiivisesti eikä sen tekijä ole ohittanut kohtaamaansa kommentointia sanomalla sitä mitä huuhaaveikot usein klassisesti sanovat kritiikin edessä. Eli kysymyksiä kuten "oletko lukenut mun kirjan?" tai kehotuksiin "Osta mun kirja ja lue se niin saat vastaukset". Joita tulee senkin jälkeen kun olet maksanut useita kymppejä kirjasta ja lukenut sen läpi ja ihmettelet että mitä tuubaa siellä olikaan. Luottamus asiaan ja tekijän kunnioittaminen nivoutuvat helposti yhteen. Vaikka ei saisi. - Itse kannatan enemmän sitä, että perusasetelma olisi positiivinen mutta sitten kunnon arvostus kulkisi myllyn läpi siten että kaikelle ei hymistellä, vaan epätieteellisiä asiotia debunkataan ja asennevammaisia pilkataan. Siinä kaikki saavat ansionsa mukaan.

Mustanaamio on kova koville. Kusipää on kova harhaoppisille. Kirjoittaja on kova satunnaisesti kaikille ja korostetusti kusipäille, jotka ovat hänelle kuin harhaoppisia. Hän on konsistentti koska elää myös itseinhossa.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Pieni ajatus : Kaksi siistiä asiaa

Historiassa joudutaan usein elämään epävarmuuden kanssa ; Esimerkiksi Sokrates mainitaan käytännössä vain parissa lähteessä. Häntä voisi siksi pitää jonain joka olisi "mahdollisesti sepitettä". Tähän on yleensä kaksi (väärää) reagointitapaa joihin maallikko sortuu;
1: Ensimmäisessä kiistetään historiatieteen mahdollisuus ja historia muuttuu joksikin joka on lähinnä uskonvaraista luottamusta kirkonkirjoihin. Historiaa pidetään jopa "epätieteellisenä" koska sitä "ei voi empiirisesti tarkastella itse".
2: Toisesa otetaan spekulaatio ja vapaus ytimeen ja tämän jälkeen voidaan sanoa likimain kaikenlaisia asioita.

Yleisesti ottan näissä reagointitavoissa on nyrkkisääntö ; Kent Hovind ja kreationistinen linja ajaa "were you there" -asennetta joka mitätöi historiantutkimuksen uskonkysymysasioiden ja kirkonkirjojen ulkopuolella. Ja sitten on "pakanalinja" joka tykkää tehdä hyvinkin korkealentoisia ja mielikuvituksellisia tulkintoja.

Kuitenkin historiassa on usein kysymys enemmänkin "kriittisisti spekulaatioista". Ja on sitä kuultu sellaisia nyrkkisääntöjä kuin että ristiintarkistamattomaton lähde ei ole uskottava lähde. Ja joka muistuttaa että mitä vanhempaa teksti on, sitä epäluotettavampaa se on, ja sitä enemmän se on tarua ja vähemmän kirjoitettua historiaa. Tässä kulmassa ajan kertyminen ja epävarmuus ei tarkoita lupaa heittää hanskat tiskiin (jommalla kummalla yllämainitulla tavalla) vaan tarkoittaa enemmänkin huolellisuutta. ~ Näin esimerkiksi kun John Silver kuvailee erästä kaksintaistelua jossa sword+bucklermies päihittää estocilla varustautuneen miehen, on asia hyvä tulkita "with the pinch of salt" ; Silver kun oli legendaarisen asennevammainen italialaisia kohtaan ja halusi aina korostaa brittien erinomaisuutta.

Olen viime päivinä lueskellut "pakanoiden" materiaalia. Niissä näyttää hallitsevana teemana olevan se, että ajattelua tehdään "fennomaanisesti" ja "suurpiirteisesti" ikään kuin Wettenhovi-Aspan jalanjäljissä. Suomen kulttuuri ennen ruotsista tullutta kristillisyyttä halutaan nähdä hyvin rikkaana.

Tämä kulma on itse asiassa hyvin järkeväkin. Sillä Suomessa on selvästi ihmisten tekemiä muinaisia asioita. Esimerkiksi jätinkirkot ovat varsin vaikuttavia rakennelmia. Tämänlaisten asioiden muistuttaminen on tärkeää, koska jostain syystä suomessa on vallitsevana "alkuperäiskansoja", eli suomalaisia, väheksyvä kulma jossa ajatellaan että suomi oli barbaria ennen kuin tänne tuli kristinusko ja kulttuuri. Että sitä ennen elettiin "kädestä suuhun - nuijasta päähän". ~ Tämänlaista suomalaisuutta väheksyvää kulmaa näkyy jopa maahanmuuttokeskusteluissa. Ulkomainen eksoottinen nähdään jotenkin olennaisesti parempana. Monikulttuurisuuden ja muodikkaan kulttuurirelativismin sijasta (marginaalinen osa) arvostaakin selkeästi nimenomaan sitä että Suomen kulttuuria parannellaan laadukkaammilla aineksilla.

On kuitenkin selvää, että Suomessa on ollut kulttuuria. Ja selvää on myös se, että yksi syy muinaisen suomalaisuuden halveksuntaan on ideologista ; Tiedetään että esimerkiksi muinaisia paikkoja on turmeltu ja tuhottu jotta pakanalliset tavat saataisiin kitketyksi. Ja onpa moderninakin aikana esimerkiksi jätinkirkkoihin kohdistettu vandalismia koska tiettyjen ihmisten uskonnollinen vakaumus ons ellainen, että jos paikassa on riski siihen että joku ehkä kenties voisi kokea sen erityiseksi, henkiseksi ja pyhäksi, on näitä "väärästä pyhittyviä ihmisiä" suojeltava epäjumalanpalvelukselta sitten vaikkapa ainutlaatuista muinaista kulttuurijäämistöä tuhoamalla (siitä huolimatta että tämä muinainen uskonto ei ole nykyään elinvoimainen eli relevantti riski).

Kuitenkin pakanoiden kohdalla näyttää myös siltä että likimain jokainen isompi kivipaasi halutaan nähdä ihmisten pystyyn nostamana. Heillä on selvästi huomio keskittynyt siihen, että he selittävät miten paasi oltaisiin voitu nostaa pystyyn. Tässä kohden etenkin vertaus pääsiäissaarien patsaidennosteluun on hyvin toistuva teema ; Kun alkuasukkaiden voi olla vaikeaa kuvitella voivan nostaa pystyyn kiviä joita nämä selvästi ovat nostaneet, olisi arvostettava kivikauden ihmisten kykyjä. Tämä on toki siitä positiivinen kulma, että kivien pystyynlaittamiskyky on sinänsä mahdollinen. Ongelmana on kuitenkin se, että vaihtoehtoa käytetään kreationisteille tyypillisellä "argument from personal incredulity" -asenteella jossa selitetään että kun ei voi kuvitella miten kivi voisi olla pystyasennossa eikä lappeellaan maassa, ei se voisi sellaista tehdä ollenkaan.

Valitettavasti kivipaadet tuntevat kuitenkin yleisesti ottaen fysiikan pystyssäpysymislait ; Paasi pysyy pystyssä jos sen painopiste on tukipinnan kannattamalla alalla. Koska jäätikössä kivipaadet ovat ties miten päin, on selvää että kiviä asettuu eri tavoin. Suuri osa niistä toki on lappeellaan. Mutta tilastojen valossa pieni määrä kivistä on pystyasennossa. Koska kivipaadet valtaosin ovat lappeellaan eikä mitään erityisiä työkalujen jättämiä merkkejä ja pystyynnostamiseen liittyviä pohjanmuokkauksia tai jalustoja ja muita selkeästi inhimillisiä rakennelmia ei näy, ei joka ikistä pystyssä olevaa paatta voi vain tulkita ihmisen pystyynnostamaksi.

Sillä Suomessa olemme siitä onnellisessa asemassa, että meillä on kaksi siistiä ilmiötä. Suomalainen vanha kulttuuri. Ja jääkausi. Olisi kenties syytä nauttia molemmista ja arvostaa molempia.
Kuvassa Pihlajamäessä sijaitsevan ison hiidenkirnun seinämää. Hiidenkirnujen synnylle on tavattu antaa antropomorfistisia selityksiä, vaikka sen oikeasti tuottaa jääkausi. Ilmiö joka, toisin kuin ihmiset, eivät ole tällä hetkellä paikalla ja siihen liittyvät ilmiöt ovat kauempana arkikokemuksesta. Ja tuntuu ihmeelliseltä miten muka voisi tuollainenkin ihme luonnollisesti syntyä.

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Kielileikkien tuomat yhteydet.

"E. N. Setälä, joka vapaussodan jälkeen enimmäkseen on harrastanut poliittista nappipeliä, ei ole koskaan joutanut syventymään Egyptologiaan, kuitenkin on hän jo monta vuotta sitten sanonut minun vanhalle ystävälleni professori Jean Sibeliuks'elle: "Voihan olla mahdollista, että Aspa on sikäli oikeassa, että muinaisegyptiläiset ovat olleet kosketuksissa jonkun suomalais-ugrilaisen kansan kanssa." Mutta kuten tästä kirjasta selvenee ovat molempien kansojen kielet, maailman katsantokannat ja jumaltarustot niin syvästi juurtuneet toisiinsa, että tämä yhteenkuuluvaisuus ei millään tavoin voi olla jonkun satunnaisen kosketuksen tulos."
(Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa, "Kalevala ja Egypti")

Sain ilon ja riemun sattuman kautta käsiini vähäksi aikaa elämäntapataiteilija Georg Sigurd Wettenhovi-Aspan eli Wettenhof-Aspin kirjallista tuotantoa. Tarkasti sanoen kirjan "Kalevala ja Egypti" Se oli yhtä ylenpalttinen kuin mainitun elämäntapataiteiljan puuhat muutenkin. Kirjat ovat omintakeisia ja niistä ei rohkeutta puutu. Uskottavuutta tosin puuttuu sitäkin enemmän, mutta se ei reissua haittaa.

Hänen omalaatuinen historian tulkintatapansa on siitä erikoinen, että vaikka hän ei osannut suomen kieltä kovin hyvin, hän oli innokas fennomaani. Hän kehitti omia kielitieteellisiä teorioita, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Siksi hän kehitti esimerkiksi fennoegyptologian, jossa etsittiin yhteyksiä egyptin ja suomen välille. Näillä yhteyksillä hän koki osoittavansa sen että suomi on vanhin korkeakulttuuri. Kirjoissaan hän etsii yhteyksiä muihin kulttuureihin suomen kielestä ja kulttuuriilmiöistä, ja kun yhteyksiä löytyy paljon, se ei tarkoita vain kauppasuhteiden kautta levinneitä satunnaisia juttuja, vaan juuri siitä miten asiat ovat peräisin toisistaan. Tärkein työväline hänelle on kielen analysointi hänen omakehittämällään menetelmällä, jossa kieltä muokattiin. Näitä hän kutsui intuitiivisiksi permutaatioksi1. Esimerkkinä tämän toiminnasta käytännössä toimii esimerkiksi "Kalevala ja Egypti" -kirjan sivulla 101 esittämä sääntö joka todistaa että Herkules on aivan sama hahmo kuin Kullervo. Siksi kreikkalaiset ovat velkaa tämän tarinansa suomalaisille. Sääntö menee seuraavasti: "Herkules" muutetaan muotoon "Herkul". Kun tästä vaihdetaan tavut saadaan "Kul-her", joka tietysti kuulostaa ääneen lausuttuna tosi paljon "Kullervolta". Valtaosa kirjan sisällöstä koostuu käytännössä juuri tämänkaltaisten yhteyksien löytämiselle. Opimme muun muassa että Egyptissä maailmanluomistarussa leijui SU vetten päällä. Suomessa se viittaa sumuun ja sumiaan. Egyptin vettenhenki SU-MI on tietysti suomalainen sumuhaltija ja samaan viittaa myös japanilaisten tuulen jumala susano. Tai että muumio = muu mies, seepra = seurahepo, Ratas-mies = Rada'més, faaraon ajuri ... Wettenhovi-Aspa rakentaa näkemyksen puhtaasti määrään. Kun tämänkaltaisia ideoita koostetaan paljon yhteen, ne tuntuvat vakuuttavammilta.

Eihän ne kaikki voisi olla sattumaa, kun niitä on määrällisesti niin paljon.

Se, mihin tämä sanojen sekoittaminen perustuu, on itse asiassa melko paljon käytetty. Ja se on todellakin temppu, joka saa uskottavuutensa metodin sijasta siitä että ihminen sekä hakee automaattisesti yhteyksiä että näkee niitä siellä missä niitä ei ole ja lisäksi vakuuttuu määrästä laadun sijasta. Sanamuutosten kautta syntyvät muutokset johtuvat siitä että kun sanojen kirjaimia muuttaa, saadaan uusia merkkiyhdistelmiä, joista osa voi olla sanoja. Tämän jälkeen tarvitaan vain paljon vääntämistä ja kun vain löydetyt yhteydet lasketaan saadaan työllä esiin vaikka miten paljon yhteyksiä.*

Intuitiivisuus prosessissa on hyödyllinen, koska se auttaa läpikäymään vähemmän "huonoja arvauksia"; Kun muutamme sanoja satunnaisesti ei välttämättä saada niitä joissa on järkeä. Näin se pieni osa muutoksista, jotka tuottavat järkeviä yhdistelmiä löytyvät. Samalla yritykset jäävät vähemmiksi kun "sellaisia juttuja joista tuskin löytyy sanalta kuulostavia juttuja ei kokeilla". Tämä johtaa siihen että aineiston otos vääristyy: Vain osumat lasketaan ja epäonnistumisia ei huomata, tai niistä ei välitetä. Lisäksi kullervoesimerkistä nostetut "kuulostaa" -kohdat lisäävät joustavuutta, kun monet järjettömät yhdistelmät on "lähellä jotain joka kuulostaa fiksulta". Tuskin kukaan väittää että "kun muokkasin sanoja satunnaisesti ei tullut fiksua sanaa" ei tarkoita että yhteyksiä ei voitaisi löytää muunlaisella muutoksella.

Osittain kirjansekoittelun tehokkuuden ja järjettömyyden ideaa voi valottuu siististi raamattukoodin kautta: Michael Drosnin julkaisi vuonna 1997 kirjan "The Bible Code", johon törmäsin tuoreeltaan internetissä. Hän esitti että raamatun teksti sisälsi piiloviestejä, jotka löytyvät etsimällä tekstistä tasavälisiä kirjainsarjoja ja etsimällä niiden joukosta sanoja. Tästä konstista huvittuneena Lee Graham - jonka kanssa minulla on ollut onni olla jopa sähköpostiyhteydessä - on tuottanut "Origins Coden", jossa raamattukoodin kaltaisia ennusteita löydetään Darwinin "Lajien synnystä". Toki jo ihmettely siitä, miten raamattukoodi toimii vaikka Raamattu on vaihtanut kieltäkin, eli miten kääntäjä on onnistunut kääntämään kielen lisäksi nämä piilosanat, olisi riittänyt lisäämään ihmettelyn melko kovalle tasolle. Mutta ihminen ei ymmärrä tilastomatematiikkaa vaan he päin vastoin pyrkivät näkemään yhteyden. Lajien synty toimii yhtä hyvin, mutta joku voisi tietysti ajatella että "molemmat ovat hengen kyllästämiä". Tämä ei kuitenkaan ole kovin tarpeellinen oletus koska:
1: Ideana on tietysti se, että tasavälisiä kirjainsarjoja on useita ja tilastollisesti niiden joukosta löytyy uusia sanoja. Tyypillisesti jos sanat väritetään, läheskään koko sivu ei ole "löydettyjen sanojen kirjomaa". Mutta vain osumat lasketaan, ja ne lukemattomat epäsanat vain jätetään huomiotta koska ne "eivät ole kiinnostavia".
2: Lisäksi vaikka joku tasavälisysteemi tuottaisikin joltain sivulta harvinaisen paljon osumia, se ei riitä koska tasavälisiä kirjainsarjojakin voidaan tehdä todella monella tavalla. Jos otetaan joka kolmas, joka toinen, joka viidestoista... jokainen synnyttää kasan yrityksiä, ja tilastollisesti niistä joka toinen tuottaa sanoja keskimääräistä useammin ja joka tuhannes sisältää jo 1 promillen epätodennäköisen täynnä tekstiä olevan sivun.
3: Tätä tietenkin tehostaa se, että kun jossain kielessä on paljon jotain kirjaimia (suomessa vaikka "a") ja vähän toisia (suomessa vaikka "q"), ne painottuvat kätevästi juuri oikein ja sanoja syntyy paljon useammin kuin jos kirjaimia arvottaisiin: Niitä joita sanoissa on paljon on paljon tarjolla ja niitä joita tarvitaan vähän, ei ole mukana "häiritsemässä".
3: Lisäksi kun huomiotta jätetään "eikieltä olevat sanat" ja huomioidaan vaan "osumat" saadaan tietysti kasattua osumia.

Tämän vuoksi suuri osa pseudotieteistä rakentaa hommansa analogioiden varaan. Samankaltaisuus muuttuu todisteeksi, etenkin kun niitä kasataan vain "osumat" huomioiden ja muiden siirtäminen "merkityksettömien" joukkoon.
1 Itse asiassa systeemi muistuttaa erittäin paljon joitakin elämäntapataiteilija Matti Eevert Simonahon kieligenetiikaksi kutsumiaa hengentuotoksia "suomalaiset.org":issa. Itse asiassa temppuilu on identtistä, ja ideakin on miltei sama. Simonaho tosin on negatiivisempi joitain tahoja kohtaan, eli esittää mukana myös yhteiskuntakritiikkiä..
* On hyvä huomata että Wettenhovi-Aspa selittää myös kansojen ulkonäköä ja viittaa siinä analogioihin tavalla joka ei "ihan tieteen määritelmiä täytä". Sivulla 140 hän nimittäin kirjoittaa: "Erittäin mielenkiintoinen kysymys, jota antropologit eivät tietääkseni liene vielä riittävässä määrässä ottaneet huomioon, on ravintoaineiden vaikutus ihmisten ulkomuotoon ja rotukehitykseen vuosituhansien aikana. Esitettäköön tässä vain eräitä esimerkkejä. Eikö eskimo, joka yli tuhat vuotta on käyttänyt ravintonaan raakaa hylkeenihraa ja -lihaa, ole lopulta saanut päätä ja kasvonilmeitä, jotka muistuttavat hyljettä? Eivätkö kalmukit ja kaukaasialaiset, jotka useita tuhansia vuosia ovat juoneet tammanmaitoa ja syöneet hevosenlihaa, ole saaneet hevosmaisen pitkää kaulaa ja pitkiä kasvoja? Eikö villava tukka ja juutalainen nenä ole uskollinen jäljennös villavanaamaisesta uhrilampaasta, jota juutalaiset ovat teurastaneet kolmen vuosituhannen ajan?" Ja suomalaisten monipuolinen ravinto on tietysti tehnyt meistä hienoja ihmisiä. Valitettavasti ruoka ei tiettävästi vaikuta genetiikkaamme tällä esitetyllä tavalla. Mutta se kertoo täydellisen hyvin miten vapaamielisesti ja avoimin mielin Wettenhovi-Aspa etsi yhteyksiä kaikkialta. Tämä näyttää sen, miten analogia ja nähdyt yhteydet eivät sinällään ole kovin vakuuttavia todistusaineistossa, vaikka esitetyt yhteydet olisivat lukumäärältään musertavia.