Paljaan pinnan omistamisesta

Rakel Liekki on varmasti tutuin pornonäyttelijänä. Tämänlaiset teot varmasti vaikuttavat imagoon. Imago on mielikuva joka ihmisestä tulee. Ja moni sekoittaa tämän ihmisen identiteettiin. Tämä on tietenkin tekona suunnilleen yhtä järkevää kuin se, että vihaisi Esko Koveroa sen vuoksi että hän näyttelee "Salatuissa Elämissä" Ismo Laitelaa joka on vastenmielinen hahmo. (On toki ymmärrettävää jos ei pidä näyttelijästä siksi että hän näyttelee jossain tämänlaisessa sarjassa mutta ei häntä pidä roolihahmoonsa sekoittaa.)

Wallin lienee yksi näistä. Näin voidaan ainakin päätellä hänen Rakel Liekille antamistaan lausunnoista.

Kysymys on jännittävä koska selvästi pornonäyttelijän työ Wallinille näyttäytyy jonain joka ikään kuin valtaa koko ihmisen. Ja tekee sen tavoilla joka ei sovi mihinkään muuhun siihen miten alastomuus tai työnteko menevät.

Voidaan nähdä, että ihmisen elämään näkyy paljon alastomuutta. Minä olen nähnyt eräitä naisia alastomina. Voisinko siis lähteä esimerkiksi entisille tyttöystävilleni selittämään että koska olen aikaisemmin nähnyt heidät alasti niin saisin sitten nyt vähän tarkastella heidän sulojaan? Vastaus on mitä ilmeisemmin ei. Paljastaminen on tehtävä joka ikinen kerta erikseen. Tämä on toki ymmärrettävää sillä alastomuuteen, seksuaalisuuteen, seksiin ja muuhun sellaiseen jota arjessa rajoitetaan häveellisyys-siveellisyydellä liittyy vapaaehtoisuus joka ikinen kerta. Näin esimerkiksi se, että on joskus vilauttanut ei johda siihen että olisi velvollisuus riisua alastomaksi milloin vain. Tai se että on joskus harrastanut seksiä jonkun kanssa estäisi jatkossa tapahtuvien yhdyntöjen raiskausluonteen. Näin ei tapahdu. Vaikka harrastaisit tuhat kertaa asiallista seksiä, voisit silti tuhannella ja yhdennellä kerralla suorittaa väkisinmakauksen.

Ja nähdäkseni Rakel Liekkikin on tehnyt töitä pornonäyttelijänä. Josta seuraa kysymys siitä että ovatko nämä hameen alle kuikuilevat herrasmiehet sopineet Rakelille tämän vaatiman palkan? Toisaalta kun minä työskentelin nuorena jäätelökioskilla, niin onko minun nyt loppuelämäni pakko myydä jäätelöä? Nähdäkseni minulla ei ole velvollisuutta antaa ilmaiseksi jäätelöä. Ja itse asiassa koska en enää ole jäätelöalalla palkkalistoilla, ei minun tarvitsisi myydä jäätelöä vaikka joku antaisi siitä minulle seitsemänkymppiä tunti. (Tosin jos joku minulle seitsemänkymppiä tunti antaa jäätelönmyynnistä niin oikeasti olen kyllä hyvin kiinnostunut. Mutta ahneus-järkevyys-rahantaju ei tarkoita samaa kuin velvollisuus.)

Eli toisin sanoen ei voida nähdä että Rakel Liekillä olisi mitään minkä vuoksi hän joutuisi ilmaiseksi kaikille vilauttelemaan. Hän on paljastanut työkseen. Näissä on ollut tietty tilanne. Ja lupa on ollut tähän käyttöön. (Jopa pornografisen elokuvan latailu ja levittely netissä on tekijänoikeusrikkomus. Niin tarkasti tiettyyn kontekstiin.) Wallin itse asiassa demonstroi että hänen symbolifunktionsa, käsityksensä työstä ja käsityksensä paljaan pinnan ja vapaan tahdon suhteesta ovat syvästi vioittuneita. Hän on yksinkertaisesti pihalla.

Toki en ymmärrä sitäkään miten "vanhojen pornostrarojen" pitäisi olla hiljaa kun Suomen Laki sanoo asioita sananvapaudesta. Mutta kun muistan että tämä tulee Wallinilta - jolla ei ole jalkovälissään mitään joka kiinnostaisi yhtään ketään, eikä ennen kaikkea korvien välissään mitään joka saisi kiinnostaa esimerkiksi vakavastiotettavaa yhteiskuntaa - tiedän että kyse on vain siitä että PS taitaa olla lääppijämyönteinen. Tämä Wallinin lausunto on laitettava nippuun niihin puheisiin joissa PS:läiset puhuvat naisten suojelusta ja naisten oikeuksista, etenkin seksuaalietiikan alueella. Tämä ei tietenkään riko mitään sopivan käytöksen linjaa koska Wallin ei ole maahanmuuttaja. Jos hän olisi, valokuvaustempun yrittäminen ja kannustaminen johtaisi isoihin otsikoihin PS -poliittisten ihmisten blogeihin. Ja niihin muodikkaisiin omiin lehtiin jotka pyörittävät "niitä omia juttuja" jotka sopivat sen seuraajien korvasyyhyihin.

---

Ei toki sillä ; Jos Rakel Liekki paljastaa, saatan olla kiinnostunut. Sen on kuitenkin oltava hänen valintansa eikä jonkun Wallinin. Tämä on toisaalta sääli. Sillä jos toisen ihmisen alastomuudesta saisi päättää niin Wallin olisi minun vaatimuksesta aina ilman vaatteita aina ja kaikkialla. Se olisi hänelle oikein. Etenkin näillä keleillä.

Iskemislauseita ja rivoiluita

Kankaanniemen vaalimainos
vaikuttaa yllättävän rehelliseltä
joskin sisältö avautuu vasta
tämän käsilläolevan kohun
seurauksena kokonaan.

Toimi Kankaanniemen seksiviestittelystä on puhuttu paljon. Tommi Paalanen on astunut puolustamaan Kankaanniemeä. Perusteluna on se, että "Minua kiinnostaa, miten ihmiset ovat päätyneet elämässään koskaan seksisuhteisiin, jos seksin ehdottaminen on näin vakava ja kaamea asia. Onko siis niin, että yhdenkin seksiviestin lähettäminen on niin vakava teko, että kaikki luottamusta vaativat tehtävät ovat mahdottomia?" Kysymys on itse asiassa aiheellinen. Moralisointi on helposti niin mukavaa että ylilyönnit ovat odotettavissa. On helppoa vastustaa asiaa sen vuoksi että käytös on röyhkeää. Rakel Liekkikin on esittänyt että hän on itse lähettänyt rivompia seksiviestejä. "Henkilökohtaisesti voin myöntää, että yksityisessä kirjeenvaihdossani olen lähettänyt kiinnostaville tyypeille huomattavasti härskimpiäkin viestejä Facebookissa, Liekki kirjoittaa."

Onkin nähtävissä että on olemassa oikeasti hieman huolestuttavakin poliittisen moralismin ilmapiiri jossa ihmisiä kiinnostaa enemmän onko joku käynyt jonkun pimpsalla kuin onko hän käynyt jonkun lompsalla. Omalla kohdallani kysymys on toki ollut hieman toinen. Minua ei rehellisesti ottaen kiinnosta useinkaan toisten ihmisten seksielämä jos he eivät tule tyydyttämään minua henkilökohtaisesti. En jaksa moralisoida. Olen kuitenkin kirjoittanut asiasta huumoria koska se on ollut "ajankohtainen ja helppo" tapa. Tämä ei ole kenties reilua, hakata helppoa kohdetta. Ja olenkin oikeuttanut tätä sillä että Kankaanniemen tekoa pahempi on oikeastaan hänen kaksinaamaisuutensa. Kun homovastainen konservatiivikristillinen pastori paljastuu homoseksuaaliksi on kyseessä eri asia kuin vain joku sattuu olemaan homo. Ja samoin kun tässä kristillisdemokraattien yleensä moraali kiillotettuna esillä ollut hahmo tekee tämänlaista on kyseessä enemmän identiteetti kuin itse teko. Ja tavallaan tämä on aivan käsittämättömän tyhmää. Pitäisi puhua asiasta eikä ihmisestä. Ihmiset kuitenkin tottelevat enemmän symboleja kuin käsiteanalyysiä joten yhteiskunnallisella tasolla tämänlaisilla signaaleilla on merkitystä.

Tässä henkenä on helposti se että "tuomio ylittää rikoksen". Kun jokainen internetin blogistiurpo intoutuu rienaamaan syntyy helposti lynkkausmentaliteettia jossa ihmistä saa hakata kuin vierasta sikaa. Ja näin on ilmeisesti vähän käynytkin.

Kun esimerkiksi Tommi Paalasen tekstejä lukee on selvää että hän käy läpi seksuaalista häirintää ja tapakulttuuria erikseen. Hän ottaa kantaa erityisesti syytöksestä seksuaalisesta häirinnästä. Näistä ensimmäinen on juridinen ja jälkimmäinen esteettis-eettinen. Ja esimerkiksi itse näen että Kankaanniemen kirjoittelu on törkeää mutta tuskin laitonta. Ongelmana on tietenkin se, että tapakulttuuri ja hyvä käytös ovat subjektiivisempia ja henkilökohtaisia ja tunteellisempia ja tätä kautat kokemuksellisesti hyvin merkittäviä. Juridiikka taas ei ole mielipidekysymys ja se ajaa takaa oikeutta joka on hieman kuten kuu. Kylmä, kalpea ja etäinen. Olin kuitenkin yllättynyt kun sain tietää että Paalanen on aikaansaanut feministien massapaon seuraajistaan facebookissa ja muutoin. Sillä jos Tommi Paalasesta jotain pitää tietää, niin se että hän näyttää minun silmiini feministiltä ja hän myös identifioituu itse feministiksi. Hän on liberaali asiaa hyvinkin huolella läpi käyvä henkilö.

Toisaalta on toinenkin puoli.

Kankaanniemen lausumissa on itse asiassa vaikeaa nähdä iskemistä. Viime päivinä ja tunteina olen alkanut ymmärtää että monella ihmisellä on vaikeuksia erottaa ns. iskurepliikkiä ja pelisilmätöntä häiriköintiä toisistaan. Huomio on ollut hämmentävä. Jo esimerkiksi Rakel Liekin kommentissa on hieman sitä sävyä kuin jos minä menisin erityisen pahantuulisen tai trollaavan päivän aikana synnyttäneeni aineiston perusteella kommentoimaan johonkin julkisuuteen valahtaneeseen törkymöykkyilyyn sanomalla että "olen itse sanonut vittupäisempiä asioita internetissä" niin lause on luultavasti tosi mutta irrelevantti. Se kertoo enemmän että tämä negatiivinen asia on maan tapa ja tätä kautta ongelma rakenteissa. Eli jotain johon nimenomaan voisi kohdistaa relevanttia kritiikkiä. On jokin yleinen ongelma joka on periaatteessa yksinkertainen ja johon puuttumalla elämä on vähemmän ryönäistä.

Yleisin tapa erottaa iskentä häiriköinnistä on nyrkkisääntönä ns. odotettavissa oleva "onnistumisprosentti". Jos uskot että lause toimi se on todennäköisesti iskurepliikki. Jos se sen sijaan on limainen tokaisu jota voi odottaa ikisinkkuutta odottavilta teineiltä joilla se todistaa ennen kaikkea em. teinin seksuaalisesta kokemattomuudesta, se on jälkimmäinen.

Lausetta arvioidessa on huomioitava perinteisen retoriikan opettamia seikkoja kuten sanojan itsensä asenne ja sanoman vastaanottaja. Lisäksi kannattaa miettiä intensiteettiä. Sitä kuinka toistuvaa tämä on. Onko kysytty kerran, kahdesti vai useammin. Ja onko ehdotusten välillä aikaa minuutteja vai viikkoja. Kysyjän ulkonäköä tunnutaan pidettävän jotenkin oleellisena prosessissa. Ja vaikka tämä kieltämättä pitääkin sisällään itsekriittisiä ja rehellisiä huomioita ihmisistä, niin tämä ulkonäköåuoli taitaa kuitenkin näiden ihmisten käytöksen perusteella olevan irrelevantimpaa kuin nämä ihmiset itse luultavasti haluaisivat.

Ja vaikka tapakulttuuri onkin vaihtelevaa niin voidaan sanoa nyrkkisääntömäisesti että "kivat tissit anna pimppaa" tervehdykseen rinnastettavana kommenttina on vähemmän asiallinen kuin "hyvää päivää". Jos tätä eroa ei ymmärrä niin sitten minä en ymmärrä miten ihmiset koskaan missään ovat onnistuneet lisääntyä. (Jos minä kaikista maailman ihmisistä voin ymmärtää tämän, sinäkin voit ymmärtää tämän.)