Pseudotiede ; Miten eri asenteet johtavat samaan lopputulokseen?

Kun katsotaan pseudotieteitä, niiden rakennetta on käytännössä mahdotonta oikeuttaa tieteellisillä tai rationaalisilla ansioilla. Valtaosa pseudotieteistä kuluttaakin aikaansa tämän piilottamiseen. Esimerkiksi tieteenfilosofian halveksunta on keino jolla peitetään huomio perustelemisen ytimestä. Siitä että kriittinen ajattelu ja laadukas ajattelu on muutakin kuin sivistyssanojen avulla luotua ylevää sanahelinää.

Siksi valtaosa ymmärtämisestä vaatiikin psykologiaa. Jakun asiaa on tutkittu, on huomattu ns. crank magnetism -ilmiö. Ihmiset joilla on yksi pseudotiedeidea tuppaa kannattamaan jotain muutakin hörhöä asiaa. Kokonaisuus onkin siitä erikoinen, että keskivertoinen crank on yllättävän harvinainen mutta samalla yllättävän hörhö. Crank magnetism liittyy terminä "siihen kovana ja kylmänä pidettyyn psykologiaan" ja linkittyy näin luonnontieteellisen ajattelun ystäviin. "Pehmompien" humanistien puolellakin crank magnetism tunnetaan, joskin eri nimellä ; Colin Campbell kuvasi cultic milieu -nimellä ilmiötä jossa erilaiset "oppositionaaliset alakulttuurit" ovat toisiinsa liitoksissa ja esiintyivät usein yhdessä. Vaihtoehtokulttuurit klusteroituvat. Eli erilaiset omituisena pidetyt ajatukset olivat usein samojen tyyppien kannattamia.

Skeptikko huomaa tämän varsin pian. Itse muistan miten ID:n perustaja Johnson kannatti sekä evoluutiodenialismia että kannatti ajatusta jossa AIDS ei johdu HI -viruksesta. Melanie Phillips kannattaa ID:tä, ja uskoi että rokotteet aikaansaavat autismia ja hän myös vastusti ilmstonmuutosta. Glenn Beck taas epäili ilmastonmuutosta ja kannatti monia ihmeellisiä salaliittoteorioita - ja oli nuoren maan kreationisti. (YEC taas oppina evoluutiodenialismia yhdistettynä moniin astronomisten teorioiden denialismia yhdistettynä laattatektoniikkakritiikkiin ja ajoitusmenetelmädenialismiin.) Johannes Lerle taas on revisionisti ja kreationisti, eli hänestä Hitler ei tappanut juutalaisia holokaustissa ja luomisoppi oli myös hänen mieleensä. ; Nämä yksilöt ovat tutkimusten mukaan edustavia. Lauri Lebo on pakko mainita siinä, että hänen tutkimuksensa korosti että ilmastonmuutoksen vastustaminen on tilastollisesti vahvasti linkkiytynyt kaikensorttiseen kreationismiin.

Klikkiytymistä on muutoinkin. Stephan Lewandowsky, Klaus Oberauer ja Gilles Gignac esimerkiksi herättivät huomiota tutkimuksessa jossa katsottiin minkä ideoiden kannattajat kannattavat muita yleisemmin jotain toisia asioita. Syntynyt tutkimus "NASA faked the moon landing-Therefore (Climate) Science is a Hoax: An Anatomy of the Motivated Rejection of Science" näyttää että salaliittoteoriat kasaantuvat. Kun kannatat yhtä, kannatat helposti useita muitakin salaliittoteorioita. Näin esimerkiksi 9/11 -tornin olleen USAn hallituksen räjäytystyö on linkkiytynyt siihen että ajatus kuulentojen olleen huijaus otetaan vakavasti. On toki selvää, että edellämainitut sopivat koherentisti yhteen. Niitä tuntuu jopa yhdistävän vahva hallituksen epäily. Näin salaliittoteorioissa voisi olla jonkinlaista koherenttiuden makua. Erikoista kyllä ristiriidattomuus ei kuitenkaan ole usein crank magnetismin ydinmehua. Michael Wood, Karen Douglas ja Robbie Sutton tuottivat tutkimuksen "Dead and Alive: Beliefs in Contradictory Conspiracy Theories" jonka perusteella havaittiin, että salaliittoteorioihin taipuvaisella mielellä on tapana suosia enemmän paranoidia asennetta kuin sitä että kokonaisuus on järkevä. ; Jos kannatat teoriaa jonka mukaan Osama bin Laden oli jo kuollut ennen kuin hänet virallisesti surmattiin, olit taipuvaisempi ottamaan vakavasti myös teorian jossa Osama bin Laden on yhä elossa ja että Obama halusi poliittisia pisteitä lavastamalla tämän surmaamisen.

Toki kaikki klusterit eivät ole samaa. Esimerkiksi YEC vastustaa New Ageen liitoksissa olevia asioita, ja näin ollen vastustaa esimerkiksi kaikkia tulevaisuuden ennustamiseen liittyviä asioita (horoskoopeista Tarot -korttien kautta teelehtiin) paitsi jos kysymys on Raamattupohjaisesta maailmanlopun ennustamisesta, jolloin se nähdään sellaisena ennustamisena joka on jotenkin hyvinkin sellaista jota YEC kannattaa enemmän kuin satunnainen tyyppi.

Hyvä kysymis onkin sitten se, miksi. Omien kokemusten pohjalta näen, että crank magnetismiin johtaa useita teitä. Siksi esimerkiksi aina silloin tällöin itsekin teen erilaisille tahoille "mielenterveystestaamista" jossa pyydän heiltä arvioita minun tilanteestani. Sillä tiedostan että crank itse ei huomaa että hänessä on jotain omituista.
1: "Denialism" -blogi esittää että crank magnetism liittyy osittain siihen että ihminen haluaa itselleen uhristatusta ja haluaa samalla korostaa olevansa yksilöllinen ja itsenäinen ajattelija. Silloin ortodoksisuus on liian tavallista, tylsää ja porvarillista. Tällöin ideologian koherenttius ei ole niin tärkeä asia.
2: Toisaalta "Denialism" -blogi esittää että se liittyy siihen, että ihminen on tavallaan niin huono perustelemisessa ylipäätään, että hän ei enää tiedosta mikä on hyvää. Dunning-Kruger efektin vaikutuksesta yksilö kerää huonoja ideoita koska luulee olevansa hyvä, fiksu ja että nämä ajatuksetkin olisivat hyviä kun ne hänestä tuntuvat järkeviltä ja uskottavilta.
3: Kolmanneksi syyksi "Denialism" -blogi esittää sen, että motivaatiot ohjaavat ihmisiä. Identiteetti ja ideologia ovat tärkeämpiä kuin totuus. Tässä heimohenkisyys, jopa yhteisöllisyys, kohtaavat ideologisen koherenttiuden.

Itse toki vain aloitin
hörhöilyn jo nuorena.
Että kokemuksella
ja runsaalla harjoituksella
mennään tässä haihattelussa.

Nähdäkseni kaikki ylläolevat mallit ovat uskottavia, mutta aika harvoin ne kohtaavat samoissa ihmisissä. Esimerkiksi kolmannen tyypin denialistit tuntuvat olevan sisäisesti koherentteja ja varsin nerokkaita ja ahkeria ideologisia saivartelijoita. Ykköstyypin denialistit ovat usein kivoja ja "avomielisiä" siinä mielessä että he jopa tiedostavat että heidän kannattamansa ajatukset eivät sovi yhteen. He eivät välitä koska he ajattelevat eri kulmilta ja että kenties jossain vaiheessa jokin osoittautuu virheeksi ja että siihen asti voidaan kannattaa reilusti erilaisia mahdollisuuksia. Kakkostyypin denialistit ovat typeryksiä joiden kanssa ei sen sijaan synny keskustelua ollenkaan, ja joilta puuttuu sekä kolmostyypin eleganssi että ykköstyypin ystävällisyys.

MS Removal Toolkit.

Sain eilen koneeseeni huijausohjelman, jonka nimi on "MS Removal Toolkit". Se on yksi kenties ärsyttävimmistä haittaohjelmista. Vaikka se ei suoranaisesti tuhoa yhtään mitään.

Sen rakenne on seuraava ; Se yksinkertaisesti näyttää ulkoasultaan ja sisällöltään hyvin paljon normaaleilta haittaohjelmaskannereilta. Se myös suorittaa skannaukselta näyttävän toimenpiteen, jonka mukaan tietokoneesi on saastunut erilaisista haittaohjelmista. Samalla se aikaansaa häiriöitä, kuten sinistä taustaruutua, piippauksia ja käynnistymishäiriöitä. Samalla se estää kaikkien ohjelmien käyttämisen - se ilmoittaa tästä kovaäänisesti varoittaen että kyseinen ohjelma (olipa se mitä tahansa) on saastunut. (Sama koskee delete -toimintoja.)

Samalla ohjelma kehottaa lataamaan palvelun, joka on normaali nettipankin kautta suoritettu tilinsiirto, johon ohjelma sallii mennä. Kyseessä on kuitenkin huijaus ; Itse ohjelma on se häiriö. Se suojaa itsensä estämällä deletoinnit ja haittaohjelmatarkistukset.

Paradoksaalisesti juuri sen tietokoneeseen tuottamat häiriöt tekevät siitä vakuuttavan. Se näyttää joltain MS -suojaohjelmalta, jonka rekisteröinti ilmoittautuu esiin vasta kun tietokone saastuu pahasti. Häiriöt ja ilmeneminen tuovat ikään kuin luottamusta tähän haittaohjelmaan. Paradoksaalista on se, että kun saat tämän ohjelman varoituksia, tiedät varmasti että tietokoneesi on joka tapauksessa saastunut.

Minua kutkuttaa tehdä analogia Intelligent Designiin.

Sen kannattajat ikään kuin sanovat että he ovat liikkeellä reilulla pelillä. Evolutionistit taas ikään kuin katsovat että ilmoitukset ovat olennainen osa "haittaohjelman" strategiaa. Tässä käytetään perusteluna hyvin usein intressipohjaista sosiologista analyysiä. Ideana on yleensä samantapainen, josta tein aikanaan blogauksen. Eli tietyt intressit sitovat Intelligent Designin siihen että sitä voidaan pitää jonain, jonka sisällä yritetään tuoda kreationistien oppeja kouluihin.

Intelligent Designistit korostavat tässä kohden usein sitä, miten he ovat intresseiltään puhtaita. Pääargumentti tässä on se, että erilaisia strategioita on esitetty jo ennen ratkaisevia hävittyjä oikeusistuntoja. Näin syytökset eivät osuisi.

Tässä on kuitenkin hyvä huomata ero keksimisen syyn ja yleistymisen syyn välillä. Intelligent Designistit vetoavat yksilöiden rehellisyyteen ; Evolutionistien argumentti on kuitenkin enemmänkin massoihin ja sosiologiaan perustuva - se ei rakennu siihen että kyetään ajatustenluvun kautta setvimään intentioiltaan puhtaat yksilöt.

Aiheesta on tuoreesti ottanut kantaa esimerkiksi argumentaatiotapaa ahkerasti käyttävä Lauri Lebo, jonka mukaan Designteorian syrjäään vetäminen ja "evoluution kriittinen analyysi" on todellaikin kehitetty jo aikaisemmin, mutta kysymys ei ole keksimisestä vaan strategian käyttöinnosta. ; Hänen kannanottonsa on että ID:n vasta -argumentti evolutionistien argumentille on itse asiassa olkiukko ; "I never wrote that the critical analysis strategy was invented in the wake of Kitzmiller. What I wrote was that the proposed "critical analysis" and "academic freedom" legislation emerged after Dover; in other words, legislation after Kitzmiller now featured these code words prominently. Even West has to admit this is true, because the bills are based on sample legislation that the Discovery Institute wrote in 2008". Ja Wesley Elsberry komppaa häntä.

Omasta mielestäni vasta -argumentin virheellisyyskin sopii strategiseen ajatteluun ; Olen nimittäin sen verran usein törmännyt kreationistien parissa pyöriessäni siihen, että se että vastaus on olemassa vakuuttaa yllättävän monia itsessään. Heitä ei kiinnosta kuinka hyvä se vastaus on. Tätä kautta on järkevää keksiä jokin olkiukkomainen vastaus, kuin hyväksyä vastapuolen argumentti. - Tähän samaan voi tehdä ihan sitä kautta että on viaton ja typerä tai sitten katala ja ovela, enkä väitä että osaisin erottaa näitä kahta toisistaan. Mutta sen verran tiedän, että lopputulos näiden kahden väliltä on asian kannalta jopa melkoisen irrelevantti.

Intelligent Designin, samoin kuin MS Removal Toolkitinkin, kohdalla olennaista ei ole miettiä sitä, alkavatko häiriöt hieman ennen vai hieman sen jälkeen kun ohjelma ilmoittaa että on olemassa tietoturvallisuutta olennaisesti parantava ohjelma. Sen sijaan on katsottava, muuttuuko sovellettujen strategioiden innovointien lisäksi myös niiden yleistymistrendit mitenkin eri tilanteissa. Kun poliittinen tilanne muuttuu, syntyy muutoksia strategioihin. Ja nämä strategiat ovat osuvia vain tiettyihin tavoitteisiin. Jotka taas osataan sosiologisten tutkimusten kautta liittää vahvasti juuri tiettyjen poliittis-uskonnollisten toimijatahojen intresseihin. Olennaista on miettiä, onko koko kohina vain jotain joka keinotekoisesti rakennetaan, jotta saadaan ratsastettua syntyvällä kohkeella kohti sitä silmissä kultaisena siintävää tavoitetta.

Olennaita on huomata, että Intelligent Design rakentaa "controversyn" pelkästään olemalla poliittisesti aktiivinen ja äänekkäästi erimielinen - ja vaatii sitten että se otetaan vakavasti ja tätä "controversyä" opetetaan samalla kun se esittää olevansa ratkaisu syntyneeseen kalabaliikkiin. - Eli aivan samoin kuin MS Removal Toolkit tekee, kun se ensin luo tietokoneeseen toiminta -anomalioita ja sitten esittää olevansa ratkaisu ongelmiin jonka se on ensin itse luonut.