Näytetään tekstit, joissa on tunniste delirium tremens. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste delirium tremens. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Juopumuksen humalaa.

Vappu on työväenpäivä. Tätä kautta se ei tietenkään ole mikään aito juhla ilman humalaa. Ja sanovat sitseissä istuvat teekkarit sitten mitä tahansa, niin shampanja ei ole se kuohujuoma joka sopii työväen kouraan. Olut sen sijaan sopii. Ja oluessa on humalaa.

Jotta absolutistitkin saisivat juhlan vaatimaa wappuhumalaa, ajattelin kirjoittaa humalasta (Humulus lupulus). Näin kaikki saavat osansa.

Humala oli kansanperinteessä suosittu rohto. Sillä parannettiin ruuansulatusta, lisättiin virtsan erittymistä, vähennettiin ilmavaivoja ja parannettiin ummetusta. Humala auttoi myös huolestuneisuuteen ja unettomuuteen.

Ja koska tälläinen taikajuoma halutaan tietysti kaikkien ulottuville, päästään varsinaiseen wapun sanomaan, sen ilosanomaan. Hyvät ominaisuudet onnistuttiinkin liittämään juomaan, jonka suosio ylitti haluttavuudessaan jopa "Asterixissa" esitetyt druidien taikajuomat. Syntyi olut.

Jokainen proletaari tietää että humala liittyy olennaisesti kaljaan, ja tietää tämän olipa sitten käynyt ammattikoulun loppuun eli ei. Tosin tämä wappujuhlain perustieto on työväen uljaalla edustajalla humala -sanan homonyymisyyden vuoksi hieman eri tasolla.

Humaloiden yhteys nojaa kuitenkin maanläheiseen kansan tietoon. Sillä Suomalaisessa kansanperinteessä tiedettiin että jos humalaa laitettiin, juoma nousi päähän. Muuten se laski jalkoihin. Tätä kautta on ymmärrettävä miten humala (hamppukasvien heimoon kuuluva köynnös, jolla on 5-jakoiset, karheat lehdet) ja humala (ihmisen päihtymisttila, jota ei mikään muu olemustapa sellaisenaan toisinna, ja jota ilman juhlasta puuttuu olennainen typerä ärvellys.) liittyvät yhteen.
1: Tosin idea ei ole tyhmä: Syynä on myös humalan käyttötapa resepteissä : Perinteisesti humalaa käytettiin eri oluissa eri määriä. Kalja oli alkoholimääriltään mietoa ja siihen tarvittiin vain vähän humalaa. Herrojen olueeseen lisättiin moninkertaisia määriä humalaa (tilavuusyksikköä kohden) ja niissä oli myös "tuhdimmin voltteja".

Näin yhteys humalan ja humalan välille saadaan varsin vaivattomasti.

Juoppohulluuteen humala liittyy mutkan kautta. Sillä kansanperinteessä humalistot uskottiin haltioiden asuinpaikoiksi. Humalistoon vietiin siksi pelottavia ruumisasioita, kuten ruumiin pesuvesiä. Humalikot taas voivat nähdä erilaisia pikkuisia otuksia jos humalatilaa on ylläpidetty delirium tremens -tasolle asti.
1: Tällöin humalikko on joko roolipelityyliin isolla tasolla, jolloin hän on ohittanut poison resistance skillit ja on siirtynyt todelliseen arvotavaraan, kuten "detect invisible" -tyylisiä maagisia ja paranormaaleja taitoja. Tai sitten hän on vain harhainen.

Humalaa on kulutettu paljon. Se on Suomalaisille tärkeä. Koska olutkin on suomalaiselle tärkeä. Sillä käytännössä humala on ensisjaisesti kaikenlaisten maistuvaisten olutjuomain mauste. Se tunnettiin jopa kalevalassa asti. Olut taas oli hyvin tärkeää, koska käytännöllisesti olutta juotiin aina. Sitä määrättiin jopa työmiehelle palkaksi tiettyjä määriä. (Muutama litra päivässä.) Olut oli järkevä ja ennen kaikkea terveellinen valinta arkijuomaksi. Se sopi myös lapsille. (Vedestä sai helposti tauteja, joten en kannusta nuorisojuoppouteen, vaan muistutan oluen erityisestä terveysarvoista etenkin keskiajalla.)

Itse asiassa olutta kulutettiin niin paljon että valtio huolestui.

Se ei toki yrittänyt vähentää oluen käyttämistä ja huolestunut (lasten) alkoholismista. Sen sijaan se kannusti kansalaisia humalanviljelyyn, jotta humalaa ei tarvitsisi hakea ulkomailta. Siinä missä viennistä tulee tuloja, on tuonnista menoja. Ja humalan tuonti oli suhteellisen kallista puuhaa.

1347 ja 1442 määrättiin eri laeilla siitä miten talonpojan piti joko maksaa sakkoa tai kasvattaa humalaa tarhassa. Kustaa Vaasa tiukensi että lakia noudatettiin. 1734 rakennuskaaressa humalan viljelystä ja sakottamisesta tehtiin tarkempia sääntöjä. 1700 -luvulla tehtiin myös humalan tuontikieltoja, joilla yritettiin estää oluen tuonnista väkisin tulevaa persnettoa. Lait kumottiin vasta vuonna 1915.

Sittemmin olueeseen ja yleiseen humaluuteen on kohdistettu ties mitä. Se, että olutta saa lähikaupasta ei ole selviö. Sillä vaikka olut oli lujasti kristillisessä yhteiskunnassa keskiajalla, näkivät tietyt kristillisetkin tahot oluen moraalisena ongelmana. Siksi oli kieltolakeja joissa kiellettiin kaikki alkoholi, myös olut.

Kaikille koville urhoille kenties tärkeintä on tietää että humala on ehdottoman heteroseksuaali. Emi ja hedekukinnot ovat eri kasveissa (toisin kuin monilla muilla kasveilla). Molempia tarvitaan jotta saadaan uusia humalansiemeniä. Humalan kannalta oluessa on neitsyitä, koska mautsamiseen käytetään emikukintoja, jotka on pidetty hedekukista kaukana.

Itse juhlistin wappua maljalla, joka oli juhlan kunniaksi täytetty keskikaljalla. En kuitenkaan toivo että saisin palkaksi muutaman litran olutta päivässä.

maanantai 12. tammikuuta 2009

Creeps

Kuten jotkut kenties tietävät, minulla on takana hieman kummitustalomiehen menneisyyttä. Näihin kokemuksiin liittyy olennaisesti, ainakin minulla, tietynlainen tunne kosketuksesta. Syynä eivät kuitenkaan olleet kummitukset, vaan yksinkertaisesti se, että hermostuessaan ihminen hikoaa, ja hikipisarat valuvat jolloin ne taivuttavat ihokarvoja, vaikka ne eivät olisi mitenkään ison kokoisiakaan. Samoin hien haihtuminen iholta tuntuu viileältä, koska kuten fysiikassa opimme, aineen höyrystyminen sitoo lämpöenergiaa ulkotilasta. Tämän vuoksi veden muuttuminen vesihöyryksi, koska se seuraa energian säilymislakia, viilentää hieman ihoa - minkä huomaa siitä, että kesähelteillä uimasta tullessa paleltaa/tuntuu muuten viileämmältä niin kauan kuin märkyyttä haihtuu. Toisin sanoen "pelkään kummituksia vaikka en usko niihin". Moni on tietysti sitä mieltä, että tämänkaltainen järkeily on "mielen sulkeminen äärimmäisiltä vaihtoehdoilta", mutta minusta kyseessä on ihan normaali "wit" tai "common sense". Mielestäni käsitystäni tukee se, että samankaltaisen reaktion sai muistelemalla kokemusta vaikka kotona, joten kummitustyyppi jotenkin tarttuisi aina mukaan talosta ja esiintyisi vain silloin kun sitä muistelee.

Toisaalta en ihmettele, että joku kirjaa näitä "subjektiivisia tuntemuksia" jonkinlaisena todisteena. Esimerkiksi "Most Haunted" -sarjassa ihmiset usein kertovat kokevansa kosketusta. Tuntemusten kuvaus tuntuu itsestä ns. "kovasti tutulta". Tästä päästäänkin tavallaan harhaluulojen maailmaan. Niiden luonne on sellainen, että ovat usein varsin yksityiskohtaisia ja todentuntuisia : Psykoosipotilaille heidän hulluutensa on ikään kuin järkevää, ja itse asiassa sairaus johtuukin juuri tästä. Samoin harhaluuloissa on usein vähittäisyyttä, hulluus ei ole joko-tai -tila.

Jatketaan kutinalinjalla, kun sillä kerran tuli aloitettuakin.
1: Formikaatio (formication) on erikoinen psyykkinen häiriö, jossa henkilö tuntee ihollaan kutinaa, joka muistuttaa sitä kuin hyönteinen kävelisi sillä. Sen on huomattu liittyvän ihosyöpään, syfilikseen, hormonivaihteluihin, diabeeteksen iho -ongelmiin, sukeltajantautiin sekä joihinkin lääkeaineisiin kuten Ritaliniin. Alkoholismi ja huumeet lisäävät oireita.
___1.1: Tätä vakavampi versio onkin sitten delusionaalinen parasitoosi eli Ekbomin sairaus eli syöpäläisharhaluulo (Ekbomin tautia ei ei saa sekoittaa levottomien jalkojen syndroomaan jolla on miltei sama nimi, Ekbomin syndrooma.) Siinä kutinan lisäksi itse hyönteiset koetaan olemassaoleviksi. Potilas kokee olevansa parasiittien vallassa vaikka niitä ei olekaan. Sille altistavia tekijöitä on paljon, ja myös normaalit ilmiöt jotka aikaansaavat kutinaa muuten terveillä ihmisillä, voivat innostaa harhalooloon. Se voi myös esiintyä yksinään ilman mitään muuta sairautta, tosin kaikki formikaatiolle altistavat piirteet voivat myös lisätä tämän todennäköisyyttä. Delirium tremens eli "juoppohulluus" saattaa esimerkiksi tuottaa hallusinaatioita, jotka aivot sitten yhdistävät formikaation oireiksi sopiviksi. Ekbomin sairaudessa potilas raapii itseään ja ääritapauksessa esiintyy jopa viiltelyä kun hän yrittää poistaa syöpäläisiä ihonsa alta leikkaamalla tai kaivamalla niitä ulos jollakin esineellä.
_____1.1.1: On melko tavallista että Ekbomin sairaudesta kärsivä selittää että mistä hyönteiset tulevat : Esimerkiksi ne ovat voineet vallata talon, jolloin se että potilas esimerkiksi myrkyttää taloa ja pesee pyykkiä päivittäin, ei itse asiassa tuota helpottunutta oloa. Jotta he saisivat lääkärin uskomaan että hyönteiset ovat todellisia he voivat esimerkiksi keräillä purkkeihn näytteitä, jotka ovat kuitenkin nöyhtää tai vastaavaa.
_____1.1.2: Ei ole tavatonta, että esimerkiksi sairaan puolisollakin alkaa ilmetä samanlaista hyöteiskutinaa: Oireet ikään kuin "tarttuvat" potilaan lähipiiriin, jolloin kyseessä on folie à deux ("a madness shared by two") -ilmiö, jossa psykoosin oireet siirtyvät toisiin. Tätä tapahtuu melko harvoin, mutta se nkohteena ovat tavallista useamin vainoharhoihin ja deluusioihin rakentuvat näkemykset. Samoin se voi levitä muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tällöin siitä tulee tavallaan netin kautta tarttuva tauti, jossa sairaat ikään kuin vahvistavat toistensa näkemyksiä. Tämä voi vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Folie á deux jakautuu kahteen alatyyppiin.
_______1.1.2.1: folie imposée, jossa ensisijainen potilas muodostaa harhaisen näkemyksen psykoosissa ja esittää näkemyksensä jollekin toiselle ihmiselle tai ihmisille. Toissijainen kohde ei olisi harhainen ilman tätä levittäjää.
_______1.1.2.2: folie simultanée taas on tilanne, jossa kaksi ihmistä saa toisistaan irrallaan samantapaisia oireita ja kohtaavat sitten toisensa ja jakavat kokemuksensa. Kun he kokevat oireensa samanlaisiksi ja tämän seurauksena heidän versionsa jopa lähentyvät toisiaan.