"Discokuningas nousee seisomaan, selvittää kurkkuaan, huolii asuaan, kasvaa valoihin, hetken hallitsee, sanat valitsee, sitten meitä neuvoo ; "Menkää ammattiin. Ei mulla ole teille mitään mistä tulisitte iloisiksi veikoiksi. Siis jo häipykää, on kaikkein parasta sittenkin se."(Absoluuttinen nollapiste, "1900 -luvun heleys")
Nihilistin päiväkirjassa oli esitetty pastori Peter Gomesin lausunto. "Well, I'm neither brave enough nor smart enough to function in a universe without the god construct. I don't want to think that I'm here all on my own, and I don't want to have to think that I have to make it up all on my own. I rather like the company of believers." Sitä pidettiin kovasti positiivisen lausunnon arvoisena. Se on eräänlainen vastaus, eikä siinä esimerkiksi herjata uskonnottomia typeryksiksi.
Minut lausunto kuitenkin jätti ens alkuun täysin kylmäksi, niin kylmäksi että meni kalsean puolelle.
Yhtenä syynä on ehkä se, että uskonto liitetään toimivuuteen. Tässä on mukana implisiittinen syytös uskonnottomuuden epäkäytännöllisyydestä. Että ateismi voisi sopia vain niille jotka ovat ovelia. Yksinkertainen ja tavallinen ihminen tarvitsisi uskontoa toimiakseen ja ollakseen onnellinen. Tämä muistuttaa sitä kuin väitettäisiin että lapset tarvitsisivat joulupukkia osatakseen ja voidakseen toimia kiltisti. Toki pukki kehottaa olemaan kiltti, mutta sitä ei jaksa pitää koko ajan mielessä - ja jos jaksaa, kyseessä on jo huolestuttava pingottaminen jonka vaikutus lapsen mielenterveydelle on jo huomattavan kyseenalainen.
1: Lisää, hieman outoa, vääntöä mukaan tulee siitä että esimerkiksi "Research Digestin" esittämän Fionnuala Murphyn mukaan moraalikompassimme on melko lailla automaattinen: Tietoisuuden rooli moraalissa onkin usein vain sepittää uskottava kertomus jälkikäteen. Tämä voi selittää uskovaistenkin erimielisyydet moraalista. Uskonto kun tarjoaa moniselitteistä symboliikkaa, jota voidaan tulkita eri tavoin. Monimutkaisuus tarkoittaa yksiselitteisen vastauksen puutetta, joten vastaus itse asiassa saadaan montaa kautta. Näin ollen uskonto päin vastoin mutkistaa elämää. - Ehkä se onkin niin että minä en ole riittävän älykäs ollakseni funktionaalinen kristitty ja siksi olen mieluummin with my fellow in arms? ~ I just like to keep things simple.
Toisaalta näytti siltä että pastori viittasi tunnettuun tosiasiaan - josta jopa minä olen blogannut. Älykkyyden ja uskonnon välillä on "negatiivinen korrelaatio". Tässä ajatellaan olevan takana se, että älykkäät kokevat selviävät ilman apua. Kun kuitenkin muistetaan, että uskonnoissa nimen omaan yksilölle destruktiiviset muodot houkuttelevat vastauksilla eniten juuri näitä apua ja tukea arjessaan kaipaavia. Ja näistä on vaikein päästä irti. Näin tämä maistui jopa "antiargumentilta".
1: Tätä kautta tässä saadaan pohjasävytystä vanhaan, jo libertiinien esittämään, argumentaatioon, jonka mukaan uskonnottomuus sopii älykkäille ja sivistyneille mutta rahvas kansa silti ehdottomasti tarvitsee sitä pysyäkseen kurissa. Mielen tekee erikoiseksi huomata että lausunto on siis itse asiassa ateistista argumentaatioperinnettä.
Tulkintakenttäni olisi tuollaisena kuitenkin vain liian värittynyt.
Sain tähän ymmärryksen kun luin Rauno Räsäsen blogia ; Hän nimittäin luokitteli asioita seuraavasti:
"Taide lupaa kaiken, mutta ei lopultakaan lunasta ainuttakaan lupaustaan (onnesta) eli ei tarkkaan ottaen anna mitään muuta kuin illuusion, fantasian, itsepetoksen.
Porno ei lupaa mitään, mutta antaa hetkellisesti kaiken - sillä ehdolla, että myyt sielusi nautinnolle eli/tai olet fysiologisesti ja fantasioissasi pakotettu toistamaan nautinnon haluamista ja saavuttamista. Tätä toiston pakkoa nimitetään vietiksi tai addiktioksi riippuen siitä, miten paljon tahdon vapautta oletamme/annamme itsellemme seksuaalisen halun suhteen.
Nainen sijoittuu taiteen ja pornon välimaastoon, koska lupaa paljon ja antaa paljon. Nainen nimittäin olettaa miehen pitävän häntä taideteoksena (ei pelkkänä aikuisviihteenä/pornona), joka synnyttää lapsia. Ja niin mies luuleekin."
On hyvä miettiä, kuuluuko usko ja uskonto mihin noista lokeroista. Neljäs vaihtoehto, jota voisi paremman puutteessa kutsua "realismiksi", jossa luvattaisiin vähän mutta myös annetaan vähän ei ole uskottava. Joten tuolla listalla on hyvä mennä.
Esimerkiksi Kierkegaardin eksitentialistiseen uskomistapaan taidenäkökulma itse asiassa sopii erinomaisesti. Illuusion ja eskapismin arvoa ei kuitenkaan pidä vähätellä ; Turhakin toivo on toivoa. Siksi hieman huvittuneena törkinkin erästä ateistia joka arvosti fantasiointia, päiväunelmia ja muita vastaavia asioita muistuttamalla että myös uskonto voi olla tälläistä eskapismia. Hänen teekuppiinsa usko ei sopinut, toisin kuin muu haihattelu.
Pascalin vaaka ja muut "hyötyuskomisen" muodot taas keski keskittyvät siihen että uskonnosta saisi jotain. Se kannattaa esimerkiksi jo ihmisten eläessä ; Uskon totuudellisuuden ja älykkyyden - ja tätä kautta perinteisten jumalatodistuksen - sijasta vedotaan siihen että palkkio on niin suuri että äärimmäisen epärationaalinenkin Jumalausko on oikeutettavissa suurella palkkiolla. Karkeasti tätä kuvataan usein "paratiisikaupaksi" : Asian miellyttävyys on ratkaisevassa sijassa. Keskiössä ei ole henkilökohtainen suhde Jumalaan vaan se, mitä tästä hyötyy. Tämä lähestymistapa onkin itse asiassa yllättävän hyvin luokitelmaan "porno" sopiva.
Uskovaisten puheissa että uskonto on kuitenkin aina kuin nainen. Sekä pornoa että taidetta samassa paketissa. Tämän vuoksi uskonto voi näyttää eriteltynä hyvinkin ikävältä laitokselta. Kun ne laitetaan yhteen syntyy jotain hieman muuta. Tätä kautta uskonto esiintyy elämäntapana, joka on täsmälleen yhtä hyvä ja perusteltu kuin jokin muu tahansa ; Hieman kuten Mika Sipura mainitsi kommenteissaan reagointina tuntien masentavuutta korostavaan reagointiin : "Oppitunneista on tullut minulle samanlainen rakennusprojekti kuin tästä verkkopäiväkirjasta. Harmittaa vietävästi jos en onnistu, vaikka kukaan muu ei edes huomaisi. Toiset harrastajamaalaavat asetelmia tai dreijaavat savikippoja. Joku kiipeää K-kakkoselle tai miekkailee. Minä väkerrän verkkopäiväkirjaa ja oppitunteja." Eipä siinä sen enempää perusteluja tarvita.
Ihmettelin myös sammakoita. Viilenevät illat ovat saaneet ne lämmittelemään asfaltille, joka on mustana kerännyt lämpöä. Näitä sammakoita on paljon ja ne kaikki makaavat litteänä pitkin ja poikin Korson miltei autiota kävelytietä. Vaikka koko joukkokölliminen ehkä näyttää irvokkaalta ja luonnonvastaiselta, niin kai nekin tulevat lämmössä onnelliseksi.
