Kuinka monta kiinalaista tarvitaan korvaamaan aivosolu?

P. Z. Myers käsitteli Michael Egnorin mielenfilosofista argumenttia. Egnor on yksinkertaisesti selittänyt että aivot eivät voi tallettaa muistoja. Että se on täysi mahdottomuus. "It’s helpful to begin by considering what memory is - memory is retained knowledge. Knowledge is the set of true propositions. Note that neither memory nor knowledge nor propositions are inherently physical. They are psychological entities, not physical things. Certainly memories aren’t little packets of protein or lipid stuffed into a handy gyrus, ready for retrieval when needed for the math quiz. The brain is a physical thing. A memory is a psychological thing. A psychological thing obviously can’t be “stored” in the same way a physical thing can. It’s not clear how the term “store” could even apply to a psychological thing." Ei vaadita kovinkaan syvämietteistä ajattelijaa tajuamaan että tämä kannanotto on varsin laaduton. Siinä perimmiltään väitetään että muisti on jotain ja vain väitetään että se on aivan eri asia kuin se mitä aivot tekevät. Kokonaisuus koostuu väitteistä joita ei itse asiassa perustella. "argument consists of defining memory as a certain category of thing, and then asserting that that particular category is "obviously" incapable of being represented in a physical matrix. How does he know this? It suits his thesis, so he simply insists on it." Tästä ei tietenkään saa kiinnostavaa argumenttia blogiini. Koska tämänlainen kikkailu nyt ei veny tämän pidemmäksi. Se on kuopattu minilyhärillä ja kumouksen argumenttirakenne paljastuu yhden sitaatin lainaamisella.
1: Ei sillä mitään. Minun ei ole kovin vaikeaa uskoa että Egnorilla on jonkinlaista kokemusasiantuntijuutta mukana. En usko että hän tarvitsee aivosolujaan kovin paljoa. Hän ei joko käytä niitä tai sitten hän vähintään väärinkäyttää niitä. Egnorin tekstien lukeminen toisaalta myös laskee ihmiskunnan keskimääräistä älykkyysosamäärää kovaa vauhtia. Yksi lukija kerrallaan. Tai näin ainakin sarkasmilandiassa.

Naturalistilla on sentään puolellaan se, että tietyt aivovammat aikaansaavat muistihäiriöitä. Intelligent Designin puolella ei ole edes kummituksia todisteena siitä että tietoinen muisti voisi olla eiaivollisessa tilassa. Voisin johdattaa mietteet algoritmihuoneen suuntaan. Mutta en tee sitä. Sillä on kiinnostavaa huomata että Egnorin ajattelutapa on melko yleinen. Se ei tunnu vaativan Intelligent Design -epätieteeseen uskomusta. Kun kirjoitin muutama päivä sitten Pekka Pihlannon kannanotoista joiden mukaan tekoäly ei voi saavuttaa viisautta, on Pihlannon tekstin kommenteissa käynyt selväksi että hän lähinnä kokoaa mitä tahansa eri ihmisten sanomisia jotka tuntuvat tukevan hänen mielipidettään. Ja hän ei katso ovatko nämä lausunnot keskenään ristiriitaisia ja miten nämä nivoutuvat yhteen. Meno on varsin assosiatiivista.
1: Esimerkiksi samanaikaisesti korostetaan että fenomenaalinen tietoisuus, kvaliat, ovat teknologian ulottumattomissa. Tässä käytetään kiinalaisen huoneen ajattelutapaan nojaavia argumentoijia jotka korostavat että toimi ja tietoisuus ovat eri asia. Ja sitten selitetään että ilman tietoisuutta koneet eivät voi tehdä mitä ihmiset tekevät koska jos ne tekevät näitä asioita niin ne ovat tietoisia. Että ilman tietoisuutta asioita ei voida tehdä. Joka taas väittää että jos koneet ovat tietoisia, niin niiden toiminnasta tasan tarkkaan löydetään se. Argumentti toki koetaan induktiona jossa ensin todistetaan että kone ei saa kvalioita. Ja sitten todistetaan että kvaliat tarvitaan jotta voidaan olla teknologisia. Mutta valitettavasti viitatut viisaat argumentteineen eivät sano mitään tämänlaista. Niiden yhteenlaittaminen on vain jättimäinen kontradiktio. Tämä on yleistä sillä yleensä ihmisillä on tärkeämpää tekemistä kuin esimerkiksi opetella kognitiotiedettä ja mielenfilosofiaa. Ihminen voi oikeasti tehdä paljon relevantimpiakin asioita elämällään.

Mutta rehellisesti sanoen osa mielenfilosofiastakaan ei ole kovin hyvää. Jos otamme perinteen jossa on sellaisia kunniakkaita ja tärkeitä konsepteja kuin filosofinen zombie, Searlen kiinalainen huone tai Comptonin ongelma, on niissä kysymys argumenteista joihin on nähtävissä jonkinlaista argumentatiivista sisältöä. Toki näissä mielikuvia ohjataan ja leikitään intuitioiden eikä suoran todistamisen keinoilla. Mutta valitettavasti kaikki tämän perinteen filosofit eivät tyydy tekemään Nagelin tapaisia kysymyksiä siitä "millaista on olla lepakko?". He voivat luoda jotain hyvin omituista. He eivät ole Chalmerseja, mutta sen sijaan heillä on asiasta mielipide joka on Chalmersin johtopäätösten kanssa yhtenevä. Ja päästä tästä huolimatta jonkinlaiseksi klassikoksi. Vaikka niiden argumentaatio on suoraan Michael Egnorin kynästä. Tämä itkettää minua paljon enemmän kuin se että joku kaappikreationistinen helppoheikki sanoo jossain jotain typerää. (Siis jos sieluttomat liharobotit itkisivät, that is.)

Kyseessä on ajatuskoe jossa kiinalaiset päästetään kaapista. Ned Block loi vertauksen jossa otetaan koko kiinan kansa. Heidät laitetaan kasaan. Ja jokainen heistä teeskentelee olevansa yksi neuroni. Heillä on käytössään matkapuhelimia joiden kautta he voivat olla yhteydessä moneen muuhun kiinalaiseen. Sitten he simuloivat hermosolua. Block kysyy että onko kiina tätä kautta muuttunut tietoiseksi entiteetiksi joka kokee vaikkapa vihreän värin aistimuksia?

Kysymys on tietenkin hyvin kiinnostava. Sillä se nojaa hyvin tärkeään tilanteeseen. Jotta analogisuus kiinalaisen ja hermosolun ja aivon ja kiinan välillä olisi validi, pitäisi vertauksen toimia niin että välissä ei ole relevantteja epäanalogioita. Ja Blockin vertauksesta näitä ei ole vaikeaa löytää.
1: Ensimmäinen asia on siinä että kiinalaisia on paljon vähemmän kuin ihmisellä on neuroneja. Tämä ei kuitenkaan ole kovin relevantti seikka siinä mielessä että mielestäni tietoisuus ei vaadi yhtä monta hermosolua kuin ihmisellä on. Kenties kiina simuloi vaikka kärpästä. Tämä on tärkeä tuoda esiin lähinnä siksi että se on oireellinen vihje siitä että Block ei ole muuallakaan miettinyt sitä mitä neuronien ja aivojen simuloiminen kaiken kaikkiaan tarkoittaisi.
2: Toinen asia koskee sitten neuronien yhteyksiä. Tosiasiassa kiinalaisten reaktioaika on melko hidas ja se että he voisivat juuri oikein vaikuttaa toisiinsa vaatisi juuri jotain antenniteknologian kaltaista. Joka tekee siitä hyvinkin sellaista että on vaikeaa nähdä mitä niillä kiinalaisilla on tekemistä asian kanssa.
3: Block käsittelee aivoja. Mutta samalla kun hän kysyy että aistiiko aivo vihreän kokemuksen, on mukana jo aistien läsnäolo. Tämä on "imputkysymys". Eli olisi ratkottava miten kiinalaiset aivot saisivat realistiset ärsykkeensä jossa on kaikki vihreän aistimiseen tarvittava informaatio. Miten tästä tehdään kiinalaisanalogia. Tämä on kuitenkin oleellinen osa vihreän värin kokemusta joten selvästi havaitsemisen ja kokemisen prosessia ei ole mietitty kovin tarkasti. Vaikka tämä on argumentti nimenomaan tästä aiheesta.
4: Itse asiassa virheenä on jo sellaiset asiat kuin viive ja mittakaava. Jo veneiden ja vastaavien kohdalla tiedetään että leluveneen toimivuus ei vielä takaa toimivaa täysikokoista laivaa. (Kun kokoa kasvatetaan, tilavuus kasvaa eksponentiaalisesti kun taas sitä kantava rakenne kasvaa vain lineaarisesti joten yhä vähempi tukee yhä enempää.) Kiinalaisten kohdalla mittakaavaero on älytön. Tämä ongelma on itse asiassa tuttu mind uploading -kysymyksessä. Kysymyksessä johon minulla on aika vahva kanta. Olen itse kovasti sitä mieltä että oikea analogi ihmistietoisuudesta saadaan kopioimalla mielen rakenne. Mutta jos mietitään mikä toimii samalla tavalla kuin hiiliatomi voidaan huomata että se on "toinen hiiliatomi".
5: Toisaalta kaikista erikoisin huomautus on se, että Block ei itse asiassa argumentoi että kiina ei olisi tietoinen. Hän vain pitää intuitiivisesti ilmiselvänä että näin on. Tämä herättää erikoisia kysymyksiä. Sillä kenties jos imitaatio tehtäisiin täydellisesti niin kiina todellakin olisi tietoinen. Kenties intuitio-onglma syntyykin siitä että ihminen olisi tästä kiinan älykkyydestä yhtä vähän tietoinen kuin yksittäinen neuroni olisi tietoinen laajemmasta aivojen tuottamasta tietoisesta mielestä.
6: Kuitenkin kenties pelottavin puoli Blockin argumentissa on se, että hän korostaa että kiinalaisista koostuva verkosto ei olisi tietoinen. Hän nimittäin tekee reduktionismia vastustavan argumentin. Tällöin ajatellaan yleensä niin että eitietoinen asia ei voi koota tietoista asiaa. Tämä argumentti osoittaa että vaikka todellisuus olisi perimmiltään panspykismin tapaan tietoista, niin siitä huolimatta kokonaisuus ei välttämättä olisikaan tietoinen. Block siis tavallaan tekee argumentissaan kiinalaisen huoneen jossa huone jossa on kiinalainen ei tuota tietoista vastausta. (Ja mikä pahinta : Kiinalaisia on monta ja he eivät edes ole kaapissa. Tätä argumenttia ei enää mikään tasa-arvoinen avioliittolaki pelasta. Se on aivan yhtä fakta kuin että tarvitaan kahden miehen pari jotta lapsella voisi olla isä ja isä, tähän kombinaatioon ei heteroparit pysty!)
+: Plussana voi sanoa että hermosolunkorvausargumentteja on myös fysikalistien puolella. Klassikko on ajatuskoe jossa jokainen neuroni muutetaan yksi kerrallaan koneeksi, ja tässä todella onnistutaan, ja tämän koneen rakenne kopioidaan, ei koneaivoille tarvitsisi edes antaa elämänkokemusta koska ne olisivat suoraan rakenteessa. (Jonka eri puolet käsittelin siinä mind uploading -linkissä) Tämä on jotain joka on ilmiselvää jos aivot tuottavat tietoisuuden. Ja se on mahdotonta jos ja vain jos aivoilla ei ole mitään tekemistä tietoisuuden kanssa. Michael Egnor sentään luottaa avoimesti sieluun. Mutta moni lähinnä väistää näitä puolia koska vaikka esitetään että tietyt asiat ovat aivoille tai tekoälylle mahdottomia, niin samalla esitetään että sielukysymys on uskonasia eikä tieteenasia. Vaikka näitä konsepteja tarvitaan jotta se "mahdottomuus" ylipäätään tapahtuisi niissä argumenteissa joita sitten pidetään hyvinkin valideina ja eiuskonnollisina argumentteina. Block väistää tätä kysymystä tekemällä hermosoluista kiinalaisia. Huomio ikään kuin siirtyy muihin teemoihin tällä rajauksella.

Väite-intuitio-tunnemanipulointi-mielikuvaohjailu-toiveajattelu. Sillä voi tehdä uraa paitsi teologiassa niin myös mielenfilosofiassa. Ja tämä on surullista. Chalmers ei tee minua surulliseksi sillä hänellä on mielenkiintoinen epistemologinen kysymys. Thomas Nagel tuottaa jotain jonka haluaisin olla totta (ja johon heikkona päivänä uskonkin olevan totta) ja Searle asettaa vähintään tärkeän haasteen kumottavaksi. Block taas lähinnä tappaa hermosoluja. (Eli jossain mielessä hän asettaa jossain kiväärejä pienten kiinalaisten päänmenoksi, että "ei noilla kommarivinosilmillä tee mitään Michael Egnorkaan". Samperin rasisti! Murhaaja! Proletaatin vihollinen!)

Salem Hypothesis eli kannanottoja "inssikreationistien" mysteeriin

Kreationismin kanssa kauan vääntäneet ovat yleensä kuulleet Salem Hypothesiksesta. Siitä löytyy pieni teksti esimerkiksi RationalWikistä. Korrelaatiolle on peräti kaksi muotoilua. Heikon Salem hypoteesin mukaan "In any Evolution vs. Creation debate, A person who claims scientific credentials and sides with Creation will most likely have an Engineering degree." ja vahvemmassa väitetään syy-yhteyttä "An education in the Engineering disciplines forms a predisposition to Creation/ID viewpoints."

Olen sen verran vieraantunut "normaalista yleisestä tiedosta" sen verran että olen olettanut että kaikki tietävät yhteydestä. Joshua Rosenaun kirjoitus tuo esille sen, että yhteys on todellinen. Se on jotain johon on syytä ottaa kantaa edes jotenkin. Se kuuluu "kreationismista tietämisen skeneen" jollain oleellisella tavalla. Ei välttämättä ilmiselvällä tavalla. Tämänlaista yhteyttä on tietysti vaikeaa käsitellä tavoilla jotka eivät johda ad hominem -maailmaan, jolloin ei puhuta asiasta vaan ihmisistä. Mutta toisaalta sosiologinen ilmiö vaatii selitystä ja tätä voi lähestyä aivan asiallisesti ilman pelkoa argumenttivirheilystä. (Ilman tätä ei voitaisi käsitellä psykologiaa tai varsinkaan psykiatriaa ; Ilman tätä kulmaa psykoosi ei olisi diagnoosi tai korjattava ongelma vaan loukkaus ja henkilöä vastaan hyökkääminen.)

Tässä kohden on pakko ottaa muistutukseksi vanha slogan siitä, että korrelaatio ei tarkoita kausaatiota. Eli korrelaatio ei tarkoita suoraa syy-yhteyttä. Tieteenfilosofit korostavat kuitenkin sitä, että jos korrelaatiolla ja induktiolla on perusteluvoimaa, korrelaatio on propabilistinen yhteys jollekin. Kari Enqvist onkin "Olemisen porteilla" -kirjassaan kuvannut tämän ilmiön fiksusti. Hän korostaa, että kahden ilmiön tapahtuessa tilastollisesti useammin kuin muutoin, kysymys ei ole välttämättä suorasta syy-yhteydestä. Mutta kysymys on kuitenkin epäsuorasta syy-yhteydestä. Jäätelönsyöminen ei aiheuta hukkumisia, mutta korrelaatiolle on silti selitys. Kausaatio joka yhdistää molemmat mukana olevat elementit. Näin ollen korrelaatio todistaa vähintään epäsuorasta syy-yhteydestä.

Tätä kautta voidaan ajatella että Salem hypoteesin selitykseksi on saatavissa muutamakin erilainen ratkaisu. Mahdollisesti ne kaikki vaikuttavat osaltaan ; Korrelaatiolle olisikin monta kausaatiota joista osa olisi suoria syyseuraussuhteita ja osa epäsuoria syyseuraussuhteita.
1: Kreationistit itse ovat yleensä korostamassa että Salem hypoteesi johtuu siitä että insinöörit ovat tuttuja koneiden kanssa. Paleyn kelloseppäargumentti jonka jatkomuotoiltuja versioita kreationistit käyttävät moderneinta Intelligent Designiä myöten on perimmiltään analogia-argumentti laitteiden kanssa. Näin ihmiset näkevät samanlaisuuksia niihin asioihin joista he tietävät jotain. Kreationistit korostavat tässä kokemuksen tuomaa intuitiota ja hahmontunnistusta. Muut voivat korostaa vain sitä että insinöörit tuntevat koneet ja osaavat siksi yhdistää asioita. Analogioiden ongelmana kun on usein se, että hyvää ja huonoa analogiaa on vaikea erottaa toisistaan. Luettelon pituudella voi paikata argumentin muuta heppoisuutta. Insinööriltä tämä onnistuu helpommin.
2: Rosenaun linkissä tuodaan sosiologien nimeltä Diego Gambetta ja Steffen Hertog tekemään yhteyksien havaitsemiseen. He yhdistävät insinöörit korrelaatiolla ääriryhmiin, myös väkivaltaisiin. Argumentaatio perustuu yli- ja aliedustuksiin tavalla joka on perussuomalaisille tullut tutuksi maahanmuuttotaustan, ihonvärin ja rikollisuuden välisten tilastojen tarkastelun kautta. Tämä taatusti selittäisi jotain. Esimerkiksi ID:llä tuntuu olevan Matti Leisolan kaltaisia insinöörejä. Ja ID -kritiikkiin kuuluu erottamattomasti tietyt lieveilmiöt. Niin paljon kuin tämä vastaa omia intuitioitani, olen tämän suhteen hieman varovainen. Sillä suurin osa insinööreistä ei ole ääriryhmiin kuuluva ihminen. Nähdäkseni esimerkiksi edellä mainitsemani Leisola on evoluutikoita khtaan enemmänkin "asenteellinen mutta rento letkauttelija" kuin "aggressiivinen raivopää". Hän kuvastaa minusta hyvin yleistä trendiä. Muut ID -inssit ovat tietääkseni samantapaisia. (Pahimmat kreationisti kusipäät tuntuvat "noin perstuntumalta" löytyvän lähes poikkeuksetta humanistisen tai teologisen koulutuksen saaneista.)
3: Insinööriys, kreationismi ja konservatiivinen politiikka ovat kaikki ajatuksia jotka pohjaavat jonkinlaiseen vahvasti hierarkiseen ja hallittavaan taustakonseptiin. Insinööri toimii alueilla joissa hän on käytännässä vahvoilla ; Koneet joko toimivat tai eivät toimi, ja siksi insinöörit ovat tottuneet olemaan auktoriteettihahmoja joissa osaaminen on lähestulkoon sama kuin erehtymättömyys. Jumala voidaan siksi nähdä samanlaisena kompetenttina kokearkkitehtinä. Insinööriasenteeseen voi liittyä kaikenlaista joka yhdistää ajatukseen järjestyksestä jossa kaikella on paikkansa. Ja jossa korrelaatio tai laki on sama kuin koneen raksuttava osanen tai sille vahvasti analoginen piirre. Tämänlainen asenne voisi itse asiassa selittää myös sitä miksi insinöörejä on paljon myös skeptikoissa ja vastaavissa piireissä. (Joka on nähdäkseni tärkeä huomio aina kun Salem hypoteesia ratkotaan.) Tämä on kuitenkin hieman epämääräinen argumentti joka nojaa enemmän mielikuviin insinööreistä kuin kunnon dataan.
4: Nick Matzken teoria saa minulta sitten jo enemmän suosionosoituksia. Hän nimittäin nostaa esille sen, että insinööritieteet ovat ala jossa uskonnollisuudesta ei ole haittaa. "Engineering is about machines, and machines won’t argue about religious problems. So engineering is a safe choice for faithheads." Evoluutiotutkimuksessa kreationistinen ennakko-oletus johtaa tien pystyyn ; Kokeet eivät tuota haluttuja tuloksia joten ne tulkitaan virheellisiksi. Ja jos omaa agendaa yritetään ajaa, syntyy keinotekoisesti rakennettuja tai ylitulkittuja tuloksia joille tiedemaailma nauraa. Kreationistit kutsuvat tätä tietysti norsunluutornin harjoittamaksi naturalistiseksi vainoksi, joka korostaa ilmiön olemassaoloa. Insinööritieteet ovat NoMa -periaatetta seuraava ala, jossa ei tarvitse välittää mikä metafysiikka on käytössä. Näin ollen kreationisti -insinöörit olisivat ensin kreationisteja ja vasta sitten insinöörejä. ; Sekulaarius antaa parhaan tilan ID:lle. Kun Laplace sanoi Napoleonille Jumalasta, että hän ei tarvinnut tätä hypoteesia, ateisti näkee tämän helposti samana kuin Jumalan heittäminen romukoppaan turhana. Tämänlainen suojaus kuitenkin takaa, että Jumala ei koskaan joudu kriittisen testin alle potentiaalisesti falsifioitavaksi. (NoMa -periaatteen ja sekularismin välillä onkin nähdäkseni vahvaa samanhenkisyyttä. NoMa on tavallaan "sekularismia uskovaisille".)

Menisinkin jopa niin pitkälle että Salem hypoteesissa olisi taustalla erikoisia piirteitä jotka tekevät korrelaatiosta lähes illuusion. Eli se miltei ei ole edes epäsuoraa kausaatiota. ; Jos nimittäin mietitään eri tieteenaloja, voimme huomata että ID -kannattaja Egnor on siitä oikeassa että kirurgi tai insinööri harvemmin tarvitsee evoluutiota vahvasti tiedepohjaisessa työssään. Jos taas mietimme biologeja, tiedämme e ttä evoluutioteorian kannattaminen yleistyy valtavasti. Tämä johtuu siitä että biologia ei ole NoMa -suhteessa evoluutioteoriaan. Todisteet ovat vahviten lähellä omaa ammattitaitoa ja siihen liittyviä relevantteja testejä. Ja biologit ja muut vastaavat "evoluution kannalta relevantit alat" ohtavat tilastossa ilmiöön nimeltä vääristynyt otos. Kaikki tiedemiehet eivät ole samanlaisia.

Näin tapahtuu erikoisia. Vaikka insinööreissä olisi tilastollinen yliedustus evoluution kannattajia, - verrattuna vaikka putkimiehiin tai kosmetologeihin - kreationismi on kuitenkin yliedustettuina "noin yleensä akateemisesti pätevöityneisiin" verrattuna. Vaikka koulutus vähentäisi kreationismin kannatusta myös insinööreissä, ei tätä trendiä helposti huomaisi koska he debatoivat muita keskimääräistä useammikn akteemisesti koulutettuja vastakeskustelijoita vastaan julkisuudessa. Ja jos katsotaan keistä tulee muita useammin pseudotiedeliikkeiden staroja - olipa liike sitten mikä tahansa ja miten skientisminvastainen argumenteissaan tahasa - niin akateeminen tutkinto auttaa. Ihmiset eivät kenties luota tieteeseen mutta he luottavat että jos professori sanoo että ei luota tieteeseen, niin hän on tässä parempi kuin eiakateeminen tyyppi sanomassa samaa.