2 Moos 22:18 on 1992 Raamatussa käännetty "Noitanaisen älä salli elää". Takana on "King Jamesin Bible". Kuningas James I harjoitti elämänsä aikana noituuden vastustamista, ja hänen Raamatunkäännöksessään muutettiin yksi sana: Varhaisemmassa, kuningas Henrik VIII:n ajalta peräisin olevassa Raamatunkäännöksessä noita, "witch" oli "poisoner" , myrkyttäjä. Kreikaksi, Septuagintassa, sama kohta kuuluu "φαρμακους ου περιποιησετε" [farmakous ou peripoiesete]. Vaikeaksi tulkinnan tekee se, että lauseessa esiintyvä sana "farmakeia" voi tarkoittaa sekä noitaa että myrkynsekoittajatarta. Ehkä apua saadaan hieman hepreasta, juutalaisten alkukielestä: Siellä kohta on käännettävissä epämääräisemmin: "Pimeyden taitoja harjoittavan naisen on kuoltava". Myös romaanisten kielten myrkynsekoittajaa tarkoittava sana "venefica" alkoi myöhemmin tarkoittamaan noitaa ylipäätään.
Ero näiden kahden välillä ei ollut kovin suuri. Ennen oltiin sitä mieltä, että maailma oli kaksijakoinen, oli hyvää ja pahaa. Ajateltiin että tasapaino näiden kahden välillä saatiin aikaan vain vahvan uskon avulla. Tämän vuoksi noituus, joka yhdistettiin liittoon Saatanan kanssa, ei pidetty vain yksilön hairahtumisena, vaan se uhkasi koko yhteisöä. Siksi ei ollut ihmeellistä, että noitia haluttiin etsiä. He pelkäsivät noitia myös siksi että näillä oli repertuaarissaan myös huumaavia aineita, lemmenjuomia ja muita vastaavia asioita. Tässä kohden onkin tärkeä huomata se, että myös luostareissa oli paljon kasvien hallintaa. Näiden välillä oli kuitenkin olennainen ero: Luostarien puutarhoissa viljeltiin etupäässä lääkekasveja, jotka esiintyivät Hippokrateen ja Galenoksen teoksissa. Noidilla sen sijaan oli hallussaan myös kasveja, joista nämä varoittelivat. Tässä kohden noidat ovat hyvä muistutus siitä, että aina yhteiskunnan laitamilla on elänyt ihmisiä, jotka ovat eläneet kyseenalaisin keinoin. Sen vuoksi noitien "yksinoikeutena" olivat esimerkiksi
1: Myrkylliset kasvit: Noituuteen, muun muassa sen lentovoiteiden salaisiin resepteihin, vahvasti liitetty ukonhattu(Acotinium napellus) on vahvasti myrkyllinen. Sen myrkky, akonitiini (C34H47NO11), on voimakas myrkky, jota Pliniuksen mukaan käytettiin rikollisten teloittamiseen. Se on siitä erikoinen, että nykylääketiede ei toistaiseksi tunne sille tehokasta vastamyrkkyä.
2: Huumausaineet. Bartholomeus de Spina, joka oli hurskas dominikaanimunkki, kirjoitti noidista ja niiden taioista kirjan "Tractatus de strigibus sive maleficis". Siinä hän kertoo kuinka hänen tuttavansa, lääkäri, oli ollut opiskelijana tilanteessa, jossa hän ei päässyt asuntolaansa. Kolkutuksiin ei vastattu. Niin de Spinan ystävä joutui kiipeämään sisään ikkunasta. Hän oli etsinyt heti käsiinsä palvelustytön. Tämä oli maannut tajuttomana huoneensa lattialla. Kun hän oli seuraavana päivänä kysellyt tältä miksi hänen koputuksiinsa ei vastattu, tyttö oli kertonut olleensa "matkoilla". Saman selityksen oli samassa kirjassa kerrotun toisen jutun mukaan notaarin vaimo. Notaari oli löytänyt vaimonsa makaamasta alasti ja tajuttomana sikalan nurkkauksesta. Kun nainen oli herännyt, ja huomannut miehensä järkytyksen, hän kertoi miehelleen olleensa "matkoilla". "Trippejä" on siis tehty jo 1400-1500 -luvun taitteessakin. Onkin luultavaa, että monet noitien "lentovoiteista" olivat itse asiassa hallusinoivia huumausaineita, jotka antovat todentuntuisia kokemuksia. Ongelmana on se, että eri reseptejä on löydetty, mutta niiden annostelusuhteista ei ole kerrottu riittävän tarkasti. Olen siis samoilla linjoilla kuin Francis Bacon, joka epäili että noitavoiteita tehtiin huumaavista aineista sen sijaan että ne olisi tehty "Malleus maleficiarium" -kirjan väitteiden mukaan. Tämä "noitavasarahan" esitti että noidat tekivät konkreettisia matkoja, joilla he juhlivat. Lentoliemi tehtiin sen mukaan ristimättöminä tapettujen lasten ruumiita keittelemällä ja tätä lientä juomalla.
Noitien reseptien sisällöistä on joskus vaikeaa saada selkoa, koska niissä ei aina sanota asioita niin kuin ne ovat, vaan ollaan oltu symbolisempia. Esimerkiksi Shakespearen näytelmästä "Macbeth" sisältää kohtauksen, jossa noidat laittavat pataansa "liskonsilmiä, rupikonnan jalkoja, lepakonvilloja ja koirankieliä, pöllönsiipiä, kyykäärmeen kieliä, sisiliskon reisiä ja vaskikäärmeen piikkejä." Voisi kuvitella että luettelo olisi joko keksitty ja/tai sen ainesosat olisivat sellaisia, että niiden saaminen on vaikeaa ja nämä antavat liemelle eksoottista glamouria samalla kun ne ovat kuitenkin sen verran groteskeja, että noitien touhut tuntuvat salamyhkäisiltä. Kuitenkin niistä ainakin kaksi tarkoittaa oikeita kasveja: (tongue of dog) koirankieli tarkoittaa rohtokoirankieltä (Cynoglossum officinale), ja (adders fork) kyykäärmeen kieli taas käärmeenkieltä (Ophioglossum vulgatum). Ei ole selvää onko ohjeen muutkin kohdat epäsuoria vihjauksia oikeisiin kasveihin vähemmän selvästi. Selvää on kuitenkin se, että Shakespeare mukaili noitien okkultistista maailmaa melko hyvin. Tämä ei tietysti tarkoita sitä että Shakespeare olisi noita, voi olla että hän oli vain tässä kohden muutoin sivistynyt mies.
Noituuden järjestelmällisyydestä on varsin hajanaisia tietoja. Esimerkiksi "Suomen terveyskasvit" esittää että noidilla olisi ollut hierarkia, ja että heidän toimintansa olisi ollut järjestelmällistä ja että se olisi sisällyttänyt perinnetietoa kasveista ja niiden vaikutuksista. Osa taas pitää noituutta epäjärjestelmällisenä toimintana, jossa oltiin individualistisempia. Tosin noituus luultavasti tässäkin tapaukessa ammentaisi sisältönsä kansanperinteiden lähteestä. Tässä kohden syntyy merkittäviä tulkintaeroja sille, miksi noidat kertoivat samanlaisia tarinoita kidutettaessa:
1: Jos noidat ovat järjestäytymättömiä, silloin syynä on se että noidat tietävät mitä heiltä odotetaan. He ovat kuulleet muiden noitien tunnustuksia, ovat kuulleet niistä. He kertovat mitä vain jotta kidutus loppuisi. Lisäksi pyövelit ja kiduttajat tietenkin tietävät myös mitä noidilta tulee odottaa, ja suuntaavat kysymyksiään.
2: Jos noidat olivat järjestäytyneitä, silloin he suojelivat tietojaan. Yksilö vei tietonsa hautaan, tai oikeastaan roviolle. Yhtenäinen tarina sovittiin noitien kesken, jotta kuulustelijat eivät pääsisi totuuden jäljille.
Tämän vuoksi noituuden kohdalla on vaikeaa sanoa, onko yöllä kasvien keräys ollut käytännön sanelemaa: Kiinni jäämisen riskit olivat suuret, joten työt oli tehtävä öisin, jolloin kiinnijääminen ja huomatuksi tuleminen oli pienempää. Paljon syytä voi olla myös siinä, että uskottiin että yöllä kasveissa oli erityisen paljon voimia. Esimerkiksi kuun vaiheilla uskottiin olevan merkitystä. Esimerkiksi ketonoidanlukko (Botrychium lunaria) piti yleisen uskomuksen mukaan kerätä nimen omaan täyden kuun aikaan, jotta sillä olisi taikavoimia. Siksi se oli joka tapauksessa kerättävä öisin.
2 kommenttia:
Ei kannata luottaa Kuningas Jamesin versioon Raamatusta. Jameshan oli homoseksuaali, joten tietenkin hänen käsittelemä materiaali on korruptoitunut.
Valitettavasti vain harvat ymmärtävät välttää King James Biblea. Yksi valpas yksilö löytyy Family Research Councilin Gary Bauerista:“I feel uncomfortable that good Christians all over America, and indeed the world, are using a document commissioned by a homosexual. Anything that has been commissioned by a homosexual has obviously been tainted in some way.”
"as in all cases, the King James Bible provides the best translation"(Kent Hovind)Tässä vaiheessa mukaan astuu kehittämäni Ratatosk -korollaari: "Kent Hovind on väärässä kunnes toisin todistetaan."
Lähetä kommentti