"A crank is defined as a man who cannot be turned."
(Nature, 8 Nov 1906, 25/2)
Netissä törmää usein termiin "Crank". Se on loukkaussävyinen kutsumanimi jollekulle, jolla on (1) väärä uskomus, jota hän puolustaa (2) hän käyttäytyy aggressiiviseksi. (3)Molempia edellämainittuja. Yleisesti ottaen tärkeä osa tämän määrittelyä on tietenkin se, että hän on paitsi väärässä, myös sillä tasolla aggressiivinen että (4) häntä ei voisi mitenkään saada muuttamaan mielipidettään asiasta, jota hän puolustaa. Tässä kohden itsekriittisyyden puute astuu mukaan määritelmään. Tällä sanalla on lisäksi synonyymin tasoisia sanoja "Kook" on sana, joka tarkoittaa erityisen asialleen omistautunutta Crankyä. "Quack" taas tarkoittaa nimen omaan vaitoehtohoitajaa joka käyttää lääkinnällistä tuotetta joka ei toimi (kuin placebon verran) tai jonka tehosta ei ole tieteellisiä todisteita. Näille tyypillisiä piirteitä on tietty slanginomaisuus, ja se että kukaan ei itse tunnusta olevansa tälläinen. Lisäksi aihepiiriin liittyy sanoja, joiden käyttö on epämääräisempää. Oma intuitioni sanoo esimerkiksi että "douche(bag)" -sanan edustaja voi olla vain pakkomielteinen, hänen ei siis tarvitsisi olla sävyltään ilkeä tai vihainen. Moni ei varmasti myönny, koska virallisia määritelmiä asiaan ei oikein ole. "Troll(i)" taas ei ole aivan sama ilmiö, koska sen mukaan toiminnan tapahtumapaikkana on internet, ja trolli voi olla pelkkä häirikkö, jolla ei ole mitään erityistä "causea", eikä trollin tarvitse olla edes kiukkuinen. Joskus sitäkin käytetään tässä yhteydessä. Trollit eivät myöskään välttämättä usko asiaansa, vaan he voivat esimerkiksi provosoivasti puolustaa vastuastamaansa kantaa tehden tästä stereotyyppisen ja ärsyttävän. Troll(i) on siis ennen kaikkea vandaalien, häiritsijöiden, erityinen alalaji.
Nimitys tuntuu olevan myös alasidonnainen, jolloin edellä mainittu ei oikein riittäisi tai toimisi aina.
Näyttää siltä että erityisesti matemaatikkaa väärinkäyttäviä kutsuttaisiin nimellä "crank" , vaikka he harvemmin ovat yhtä äkäisiä kuin ne, joiden uskonnollinen ideologia on sidottu heidän esitykseensä. Tämän huomaa siinä että ympyrän neliöijät, ne joista epäEuklidinen geometria olisi kumonnut matematiikan, ne joiden mielestä Gödelin epätäydellisyysperiaate osoittaa logiikan ja matematiikan täysin vääräksi ja universaalipakkausalgoritmien valmistajat saavat tämän arvonimen. Tosin yksi "crank" -aihe näyttää olevan myös ikiliikkujat, joiden tekijät vaikuttavat usein olevan melko epäaggressiivisia väsäilijänörttejä.
Kuitenkin aiheesta on kirjoitettu myös asiallisemminkin. Crank ei ole jäänyt pelkäksi herjaavaksi nimitykseksi.
Esimerkiksi Martin Gardner tarkasteli aihetta "Fads and Fallacies in the Name of Science" -teoksessa. Samoin matemaatikko Underwood Dudley kirjoitti sarjan matemaattisista "Crank -jutuista". Mukana oli numerologiaa ja yllä mainitsemia asioita. Yleisesti ottaen kirjoissa on kumottu näkemyksiä väärinä, eli on käsitelty argumentteja, eikä ihmisiä. Tämä tarkoittaa sitä että psykologian lisäksi aiheena on yleensä ollut se, että indikoidaan että ei pelätä argumentteja, vaan ei vaan pidetä keskustelua asianmukaisena koska se ei johtaisi mihinkään. Tietenkin erilaisia tunnusmerkkejä, tunnistamisen keinoja, tarjotaan usein. Ne ovat hieman samantapainen ilmiö, kuin argumenttivirhelistat. Ne eivät kerro miksi ihmiset päättelevät väärin. Mutta kertovat miten väärän päätelmän voi tunnistaa: Esityksistä voidaan kasata "kaikkien mielestä samat piirteet". Listoissa toistuvat esitykset joissa korostetaan että "Crank"
1: Yliarvioi tietonsa ja taitonsa.
2: Aliarvioi kritisoimansa alan ekspertit.
3: Hän ei pidä löytöään koskaan pienenä, vaan nimen omaan mullistavana, ja ne käsittelevätkin usein suuria paradigmoja tai tunnettuja tai keskeisiä (matematiikan tai muun tieteenalan) kohtia.
4: Virheen korjaaminen ja tunnustaminen on vaikeaa. Niitä voidaan joko lakaista maton alle tai jopa korjailla yksityiskohtien tasolla, mutta suurissa linjoissa virheitä ei korjata. Tunnustamista ei tehdä silloinkaan.
5: He ovat "one trick ponyja", eli heillä on yksi suosikkiaihe, johon he vetävät keskustelun aina. Myös epäsoveliaissa tilanteissa. Heillä on samanaikaisesti paha tapa olla huonoja kuuntelijoita eivätkä heitä kiinnosta vastakkaisten näkemysten eksperttien esitykset.
6: Vastustus tarkoittaa vainoa ja asioita irrelevantisoidaan. Esimerkiksi jos Crankyllä ei ole koulutusta, hän voi esittää että koulutus on haitallista koska siinä myrkytetään mieli väärillä tiedoilla. Samoin huono menestys ei johdu siitä että oltaisiin tehty huonolaatuista tutkimusta tai jätetty tutkimus tekemättä, se johtuu siitä että näkemystä vastustetaan. Tilannetta voi verrata siihen että jos saisin huonon arvioinnin tentissä, syyttäisin kokeentekijää siitä että tämä on vainonnut minua laittamalla vastauksiini huonot pisteet, ja tämä on vainoamista. Tässä yhteydessä tunnetaan myös vertaaminen suurnimiin; Diagnostiikkakielellä leikkivä "Galileo -syndrooma" esimerkiksi kuvaa sitä että henkilö on oikeassa koska Galileo Galileitäkin vastustettiin aikanaan. (Toinen suosittu ovat ensimmäisten lentokoneiden tekijät, Wrightin veljekset.) He esittävät että näkemyksen kritisointi ei olisi pelkästään heidän väärässäoloaan, vaan että se on osa paradigmanmuutosta. Toki on totta että paradigmanmuutoksen kohdalla esiintyy aina tiukkaa debatointia, jossa raakaa kieltä ei säästetä, mutta tämä ei tarkoita että kaikki vastustus tarkoittaisi paradigmanvaihdosta. Myös alkemiaa kritisoidaan lujasti, ja sillä ei mene hyvin.
7: He kritisoivat alaa, jota he ovat ymmärtäneet väärin. Esimerkiksi matemaatikot ovat oppineet Gödelin epätäydellisyysperiaatteen kautta asioita ja rajoituksia matematiikasta, joita ei aikaisemmin ole mietitty. He tietävät enemmän matematiikasta sen sijaan että ymmärtäisivät vähemmän siitä. Heillä voi olla koulutusta, mutta melko usein se on toisenlaiselta alalta.
Aikaisemmin mainitsin että psykologia olisi heikoilla kantimilla. Tarjoan kuitenkin sitäkin. Aloitan Darwinsitaatilla, mikä on tietysti huolestuttavaa, kun kirjoittaja ja aihe otetaan huomioon. "Ignorance more frequently begets confidence than does knowledge".
(Charles Darwin) Yksi Crank -ilmiön syy on nimittäin Dunning-Kruger effect, joka on esimerkki siitä että ihmiset tekevät vääriä päätelmiä ja huonoja valintoja, mutta mutta he ovat kyvyttömiä huomaamaan sitä: Heillä on toisin sanoen illuusio siitä että heidän taitonsa ovat parempia kuin muiden. Tämän seurauksena on tietysti vahvistunut Lake Wobegon effect, eli he kuvittelevat että he ovat keskivertoa parempia, ja optimism bias, jonka vuoksi he esimerkiksi luulevat saavansa enemmän työtarjouksia parempia numeroita kokeessa ja harvemmin jäävät kiinni lähtiessään varastamaan. Eli he vain kokevat että osaavansa ja onnistuvansa. Kun henkilö arvioi muiden kyvyt väärin, omat kykynsä väärin ja on kyvytön näkemään kuilua joka syntyy siitä että tämä on väärin, he kokevat olevansa taitavampia kuin muut. Ilmiö sinällään on osoitettu Justin Krugerin ja David Dinningin tekemistä tutkimuksista vuonna 1999. Kokeissa aiheena oli lukemista, moottoriajoneuvojen ajamista, shakinpeluuta ja tennistä. Muissa kokeissa tutkittiin esimerkiksi logiikkaa, huumorin ymmärtämistä ja kielioppitaitoja. Lopputulos oli se, että huonot yliarvioivat itseään. Ja itse asiassa havaittiin myös se, että taitavimmat usein aliarvioivat kykyjään. Syitä efektiin voi olla esimerkiksi se, että huonot yliarvioivat omia taitojaan, eivät tiedä mitä taitoon liittyy, joten he eivät osaa nähdä muiden taitoa kun he siihen törmäävät ja aliarvioviat muut, ja koska taito puuttuu he eivät myöskään tunnista taitamattomuutensa erikoisen suurta huonoutta. Tietenkin myös itsepetoksella on tässä kohden paljon tilaa, ja tätä kautta esimerkiksi maailmankuvan vaikutukset tulevat mukaan kuvioihin. Meistä kukaan ei ole tälle immuuni.
Etymologisesti sana "crank" on englantiin peräisin muinaissaksasta, jossa pohjana oli taipumista ja heikkoutta tarkoittava sana. Nykysaksan "krank" taas tarkoittaa sairasta, joka taas tuo tiettyä osuvuutta sanan tälle väännökselle. Medikalisaatio, eitoivottavan luonteen syiden sairaudellistamista, löytyy suorempaakin: "Webster's New Collegiate Dictionary" kertoo että "crackpot"... viittaavat metaforisesti rikkoutuneeseen päähän. Myös sanalla "crazy" on taustalla idea siitä että kohde on "broken", rikki. Molempien pohjasana tunnistuu sanassa "cracked". Medikalisoivassa hulluudessa "Crank" -sanaa on tässä yhteydessä käytetty ainakin 1800 -luvun lopulta asti. "Crank" ei siis ole moderni internetissä kehittynyt sana, vaan vanhempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti