Babylonia iskee takaisin.

Horoskoopit (kreik: ὡρόσκοπος = ὥρα : aika/tunti & σκόπος : tarkastelija) ovat yleensä harmitonta viihdettä. Jotkut kuitenkin pitävät niitä tärkeinä. Meillä on töissä yksi mies, joka pitää horoskooppeja arvossa. Hän ei toki usko että kaikki kalat olisivat juuri tietynlaisia, vaan että jokaisessa horoskoopissa on useita kuvauksia ja niistä enemmistö sopii siihen oikeaan horoskooppimerkkiin.

Tämä on muutamalta kohdalta erikoista:
1: Horoskoopit on rakennettu Mesopotamialaisen astrologiaperinteen päälle. Tähtikuvioiden kierto taivaankannella sidottiin päivämääriin. Koska tähtikuviot kiertävät hieman eri tahtiin: Ympärikierto ei kestä aivan koko kalenterivuotta, on käynyt niin että nykyisissä horoskoopeissa ole korjauksia tässä kohden, on parin tuhannen vuoden aikana käynyt niin että merkkien olisi pitänyt siirtyä yhdellä eteenpäin, mutta tätä ei ole tehty. Eli horoskoopit on sidottu tähtikuvioihin, mutta eivät kuitenkaan ole. Alunperin astrologia perustui maakeskisyyteen ja siihen että tähtikuviot ovat taivaankannessa yhtä kaukana. Tätä kautta aurinkokeskinen näkemys, jossa tähdet ovat eri etäisyyksillä aikaansaa sen että samassa kuviossa oleva tähti ei luultavasti ole edes lähellä toista saman tähtikuvion tähteä, ne ovat vain samassa suunnassa, mutta niiden välillä voi olla todella pitkä matka: Aivan kuten Helsingin asemalta katsoen näyttää että Pasila ja Kerava ovat samalla linjalla ja kansallismuseo ei ole. Kuitenkin Pasila ja kansallismuseo ovat melko lähellä toisiaan ja Keravalle on mittaa.
2: Toisaalta tärkeä asia oli myös se, että kun vitsailin että tähtikuviohan on rykelmä, jossa on eri kulttuureissa nähty eri muoto, niin että periaatteessa ei ole mahdotonta sanoa että on horoskoopiltaan "muurahaiskarhu" tai "opossumi" - itse kun näen tähtikuvioissa mahdollisuuden näihinkin. Tässä mukaan tuli symbolismi: Eläimet eivät kuulemma ole satunnaisia, vaan eläimen luonne heijastuu eläinratamerkkiin. Siksi esimerkiksi leijonat ovat rohkeita, koska oikeatkin leijonat ovat. Ongelmana on tietysti se, että nämä yhteydet ovat symbolisia: Skorpioneilla on kova kuori ja pehmeä sisus, joten tämä symbolisoi tietysti heidän tunne -elämäänsä. Lisäongelmia tulee tietysti siitä että leijonat nähdään itsellisiksi johtajatyypeiksi ja taistelijaluonteiksi, kun taas oikea leijona on laumaeläin ja saalistamisen sijasta suurin osa niiden elämästä menee loikoilussa, ja lauman urokset ovat erityisen laiskoja, valtaosa metsästyksestä jää naaraille : Toisin sanoen ominaisuus ei tule edes eläimistä itsestään, vaan siitä mitä nämä eläimet ihmisille perinteisesti symbolisoivat. Eli analogia tulee kahden symbolin mutkan kautta. Vaatii melko erikoisen universumin toiminnan, joka osaa lukea nämä efektit. Ihmisluonteelle tämä tietenkin jotenkin ihmeellisesti tuo lisää uskottavuutta.

Psykologia tässä kohden on mielenkiintoinen: Asian takana on tietty ihmisen lajinmukainen tapa ajatella väärin.
1: Forer -efekti on ilmiö, jossa ihminen hyväksyy persoonallisuutensa kuvauksena epämääräisiä, monimerkityksellisiä ja yleisiä lausumia. Forer teki satunnaissanalistoja ja sai kuvaukset osumaan 84% ajasta. Kuvaukset toisin sanoen tarkentuvat mielessä.
___1.1: Tätä tehostaa se, jos sen sanotaan kertovan juuri itsestä. Tämä ilmiö vahvistuu, jos henkilölle kerrotaan että se on tehty juuri hänelle. Tässä takana on tietenkin se, että vaikka ympäripyöreiksi tavallisesti tajutaan vain muutamat kuvaukset, tosiasiassa suurin osa kuvauksista ovat monisyisiä, aivan kuten sosiaalisuusjuttuni kohdalla huomautin. Jos ihmiselle kerrotaan että ne ovat satunnaisia listoja, he ajattelevat joko että että "tuo voi olla tai olla olematta". Mutta kun kerrotaan että se koskee juuri heitä, he ottavat sen tulkinnan että se on. Itsekriittisyys laskee. Siinä missä epävarmuus tai toinen tulkinta olisi tullut ensimmäisenä mieleen, tuokin nyt uudenlaisen tulkinnan mukaan. Tästä hyvä esimerkki on Gauquelin tekemä tutkimus : Hän pyysi isolta joukolta maallikoilta tietoja horoskooppia varten. Heille ei lähetetty tietojen perusteella tehtyä horoskooppia, vaan kaikki saivat massamurhaajan luonteenkuvauksen. Maallikoista 94% arvioi kuvauksen sopivaksi, ja 90%:lla tämän mielipiteen jakoivat heidän perheensä ja ystävänsä. Vaikka Forer jo taustalla oli voimakas, henkilökohtaistaminen näkyi melko paljon, muokkaamatta listaa tulee heti 10% lisää uskottavuutta.
_____1.1.1: Tämän vuoksi esimerkiksi se, jos astrologi innoissaan kertoo että hän oli aikaisemmin ollut skeptinen, mutta oli sitten tutkinut kaikkia horoskooppeja ja niiden jotka eivät olleet hänen omiaan, joutuu uuteen kuvaan. Hänhän tietää mikä on hänen horoskooppinsa. Samoin kuin kavereiden horoskooppimerkin tulkinta tätä kautta onnistuu niin hyvin että ihmetyttää. Muut listat tulkitaan helposti kriittisesti. Itse asiassa olin hieman ilkeä ja kerroin työkaverilleni väärän horoskoopin itsestäni. Hän suhtautuikin hieman kriittisesti ja mainitsi muun muassa että "kala et ainakaan ole". Kalenteri on toista mieltä, mutta en viitsinyt pahoittaa hänen mieltään. Yksittäinen epäonnistuminen olisi kuitenkin tilastollinen poikkeus jopa minun mielestä, sen pohjalta ei oikein voida tehdä osuvaa tulosta.
___1.2: Lisää tehoja syntyy jos kuvaukset ovat pohjasävyltään positiivisia, kuten horoskooppien kohdalla usein onkin. Tämä johtuu siitä että ihmiset näkevät usein mitä haluavat. Jokainen meistä varmasti pitävää itseään Lake Wobegon -efektin mukaisesti itseään keskivertoa parempina "enemmän kuin tilastot sallisivat".
2: Lisäksi ihmisen muisti painottuu. Tali Sharot, Alison M. Riccardi, Candace M. Raio & Elizabeth A. Phelps tekivät kokeen, joka osoitti että ihmisen aivot toimivat siten että se automaattisesti painottaa menneisyyden onnistumisia epäonnistumisten taas saadessa pienemmän painoarvon. Tämä on toki tullut esiin useissa muissakin ennustamiseen liittyvissä testeissä: On tavallista että vaikka epäonnistumisia ja onnistumisia on ollut juuri se, minkä satunnaisuus olisi antanut myöten, ennustaja itse kokee että arvaukset olisivat ollut hyvinkin tilastollisesti harvinaisen osuvia ollakseen sattumaa.
3: Tätä tietysti korostaa se, että astrologian ystävä helposti esittää että hän osaa arvata usein oikean horoskooppimerkin. Kuitenkin kun tarkemmin analysoidaan, huomataan että pääasia hausta koostuukin "et ole ainakaan tuo etkä tuo horoskooppimerkki", jonka epäonnistuminen on tällä ehdolla itse asiassa harvinaista: Kun tähtimerkkejä on 12 kpl, onnistut 5 kertaa kuudesta kun sinulla on nämä ehdot. Ja kun tähän yhdistetään se, että arvataankin muutama horoskooppimerkki, näitä oikeita tietoja tulee todella usein, kolmea neljää merkkiä arvaten joka neljäs osuu aivan nappiin. Ja jos edelliset yhdistetään ja jo toisen onnistuminen lasketaan osavoitoksi, on epäonnistumisesta on itse asiassa tehty melko harvinaista. Ongelma johtuu siis siitä että dataa ei itse asiassa käsitellä tilastollisesti ja kontrolloidusti, ja joustava arvaus vaikuttaa ikään kuin siinä olisi tehty harvinainen onnistuminen, jossa arvataan 1/12 mahdollisuus ja tähän osutaan ainakin 5 kertaa kuudesta.
4: Lisäksi ihminen näkee asiat monesti siten, miten hän haluaa nähdä ne. Tämän vuoksi se, että alkaa uskomaan horoskooppeihin vaikka edellisten kautta vahvistaa luuloa siitä että ne onnistuvat hyvin. Toisin sanoen vakaumus syventää itseään. Alku on helposti jotain pientä: Katsotaan muutama kaverin läpi horoskooppikirjasta ja katsotaan - edellisten vaikuttaessa - että ehkä siinä on jotain perää. Tästä syntyy kasvava luottamuksen kehä. On muistettava että assimilaatio on ihmiselle helppoa ja luontaista. Odotusten teho vaikuttaa hirvittävän paljon, tästä voi tehdä hauskan omakohtaisen kokeilun.
___4.1: Epäonnistumiset voidaan helposti hylätä, ja vain onnistumiset kerrotaan eteenpäön tällöin seurauksena on cherry picking: Kertomus edustaa pientä osaa, eikä se kerro kokonaisuudesta yhtään mitään. Tämä korostuu jos tarinat kerrotaan anekdootteina. Tällöin kuulija ei voi katsoa montako kertaa on yritetty, millä ehdoilla ja miten on onnistuttu. Helposti vain onnistumisia korostetaan, ja niidenkin kohdalla melko epämääräisesti. Tämä ei vaadi edes mitään huijaavaa mieltä, koska epäonnistumiset on helppo rationalisoida pois. Itse asiassa toistuvasti aiheeseen liittyen törmää siihen että (1) osa ei ole oma itsensä, heihin horoskooppi ei toimi, koska se käsittelee taustasuhtautumistapaa, joka olisi luonnollinen. Me näemme käytöksen joka on pinnallista eikä aina luonnollista. (2) arvaus oli väärin koska ei tunne tarkasteltavaa henkilöä riittävän hyvin. Jos data olisi ollut tarkempa, horoskooppi olisi noussut esiin. (3) Horoskooppi ei ennusta jokaista yksilöä oikein, virheetön tietämistä ei vaadita tieteessäkään. Tämä epäonnistuminen oli poikkeustapaus. (4) Astrologilla oli huono päivä, joskus työvire vain ei ole täydessä kunnossa. Jos päivä olisi hyvä, tulos olisi tietenkin noussut esiin.
5: Usein stereotypioita pidetään jotenkin ikävinä asioina, jotka leimaavat ja tekevät liian rohkeita yleistyksiä. Horoskooppien kohdalla niitä perustyyppejä kuitenkin pidetään jostain syystä melko mukavina. Eikä sitä pidetä pelkkänä tilastollisena vetona, vaan tavallisin tapa mitä horoskooppia suunnataan yksilölle on heti lehden palstan jälkeen se, että sitä sovelletaan häneen itseensä. Tässä tehdään yksilöön yleistämisen virhe, joka sekin on tyypillistä stereotypiapohjaisille ennakkoluuloisille ajatteluille, jossa ajatellaan että "Jos usein suomalainen mies juo viinaa kerran vuodessa, ja tuo on Suomalainen mies, hänkin juo viinaa joka vuosi." Tosiasiassa yksilö voi hyvinkin olla absolutisti. Astrologiassa kohtaa helposti kaikki ne induktiivisen profiloinnin pahimmat sudenkuopat joiden vuoksi se usein muuttuu virheelliseksi ja epäluotettavaksi, eikä se tarjoa muuta poliisitutkintaa ja tuomioistuinten varmistusmenetelmää niiden karsimiseksi. Tämä ei ainakaan vahvista horoskooppien toimivuuden uskottavuutta.

Kaikesta huolimatta olen lähes varma siitä, että horoskoopit vaikuttavat elämäämme niin että yhteys horoskooppimerkin ja ihmisen välille saadaan esiin tilastollisella tarkkailulla. Syitä on esimerkiksi seuraavanlaisia:
1: Jotkut ihmiset uskovat horoskooppeihin. Lisäksi ihmiset voivat muuttua elämänsä varrella. Kun horoskoopeissa opetetaan että horoskoopista poikkeaminen voi johtua siitä että ihminen ei ole oma itsensä, tämä kannustaa häntä kohti näitä piirteitä. Toisaalta kun ne nivoutuvat hänen minäkuvaansa ja ne ovat sävyltään positiivisia, ihmiset tavoittelevat niitä. Joskus he onnistuvatkin. Yrittämättä jättäen onnistuminen on harvinaisempaa. Syynä ei siis ole niinkään se että tähdet määräävät ihmisten kohtaloista vaan se että ihmiset tekevät sen.
2: Ja vaikka stereotypioita ei uskottaisi tai niihin ei erikseen painotettaisi, käy helposti sama kuin aasialaisnaisilla matematiikkatestissä: Yleinen stereotypia vaikuttaa vaikka sitä ei edes väitetä todeksi.

Horoskooppeihin uskoakseen ei siis tarvitse olla mitenkään hullu. Se tulee kuin luonnostaan. koska iyminen on pohjimmiltaan "ennustettavan epärationaalinen". Luultavasti horoskoopit vetoavat lisäksi sen vuoksi koska ne antavat tunteen maailman ymmärtämisestä ja hallinnasta. Ja lisäksi niissä on kohtalouskoa, jonka hoivaan ihminen voi paeta vastuutaan ja epäonnistumisiaan. Samalla ihminen kokee olevansa osa kosmosta, jotain suurempaa.