Sinisilmäenkeli.

Joskus tieteen nimessä on tehty pahoja asioita. Ensimmäinen joka minulle tulee mieleen on CIA:n aivopesuohjelmaan MKULTRA:an liittyvä Donald Ewen Cameron:in "Allan Memorial Institute" -sairaalassa tekemiin kokeisiin. Nämä tehtiin vuosina 1957-1964. Kokeissa potilaille syötettiin huumeita joilla tuotettiin jopa kuukausia kestäviä tajuttomuusaikoja. Heille annettiin runsaasti vahvoja, 30-40 kertaa normaalia kovempia, sähköshokkeja. Heille pakkokuunnellutettiin tauotta toistuvia nauhoja. Ja muita vastaavia "hyvin ikäviä asioita". Tyypillisesti potilaat tulivat sairaalaan pienistä häiriöistä, mutta käsittely pahensi ja loi uusia häiriötiloja. Nämä kokeet olivat julmia, koehenkilöiltä ei pyydettu lupaa. Kanadan hallitus maksoikin asian tiimoilta 90-luvulla 100 000 dollaria joillekin kokeiden uhrille. Tämä johtunee siitä että tämä sivuaa "niitä isoimpia" kiinnostuksenaiheitani, sitä miten ihmiset uskovat vääriin asioihin ja miten heidät saadaan uskomaan vääriin asioihin. Tästä ei voinut luikerrella karkuun edes sotatilalla, jota ei ollut. Hurray for USA!

Mutta tietysti on kuuluisampia kauhututkimuksia. Tietenkin tässä vaiheessa puheenaiheeksi nousevat natsit.

Josef Mengele oli filosofian tohtori ja lääkäri ja rautaristejä saanut sotilas. Erityisen kuuluisaksi hän tuli kun hänet liitettiin vuonna 1943 hauptsturmführeriksi Auschwitzin keskitysleirille. Siellä hän teki erilaisia luottamuksellisia "rotuhygienisiä tutkimuksia".

Nämä ovat aika kuuluisia, ja esimerkiksi "Salaisten kansioiden" jaksoissa natsien kadonneet tutkimukset olivat tietysti käytössä. Samoin "Unborn" -elokuvassa keskiössä oli se, että natsit tekivät okkultistisia ja puolitieteellisiä tutkimuksia, joissa kaksoset ja silmien värin vaihtuminen olivat keskiössä. Näin saatiin kauhuelokuva. Pahuus syntyi natsin uhrista.

Mengelen tutkimusten sisältö on epäselvää koska muisiinpanot tutkimuksista ovat kadonneet. Jotain tiedetään:
1: Mengele teki erityisesti kaksoistutkimuksia, joiden hän katsoi antavan tietoa sairauksien, rodun ja rotujen sekoittumisen suhdetta. Hän oli obsessoitunut kaksosiin ja kaikki kaksoset vietiin erityisesti heille varatuille tiloille.
2: Häntä kiinnostivat myös erikoisuudet, kuten kääpiöt ja geneettiset poikkeamat. lisäksi häntä kiinnosti nälkiintymisen ja huonon hygienian aikaansaama kasvojen alueen gangrenoottinen noma-haavauma.
3: Mengele kohteli testikohteitaan kaaoottisesti ; Joskus hän tarjosi lapsille makeisia ja oli ystävällinen setä. Hänen kaksosiensa hiuksia ja vaatteita ei takavarikoitu, mikä oli poikkeuksellinen etuasema. Heitä ei työllistetty raskaasti ja heidän ruokintansa ei ollut vajavaista. Toisaalta hän kohteli koehenkilöitä julmasti: Esimerkiksi kaksosia voitiin tappaa vain sen takia että heistä saataisiin ruumiinavausraportit. Samoin yrityksiin kuului yrityksiä luoda keinotekoiseisti siamilaisia kaksosia leikkauksilla. Tutkimuksissa yritettiin myös muuttaa silmien väriä siniseksi metyleenisinitipoilla ja silmään tehdyillä ruiskutuksilla. Tutkimuksissa tehtiin kastraatioita ilman puudutusta ja tyttöjä sterilisoitiin röntgensätein. Tutkimuksista selvisi hengissä vain murto -osa siihen osallistuneista kaksosista, vain noin 1 viidestätoista koehenkilöstä selvisi hengissä.
4: Kaikki kirjattiin ylös, kuolinsyyn tutkiminen ja kudosnäytteet virtasivat hänen mentorilleen von Verschuerille; Esimerkiksi jos kaksosilla oli eriväriset silmät, nämä lähetettiin erityisen mielenkiintoisina tutkimuskohteina eteenpäin. Mengele itse piti tutkimuksiaan tieteellisesti tarkkoina ja hyvinä. Tutkimuksissa oli kolmetuhatta kaksosta. Teoriassa otoksen pitäisi olla "riittävän hyvä".

Tutkimusten yksityiskohdat ovat epäselviä, koska Mengele pakeni tutkimustensa kanssa. Hän päätyi Brasiliaan, jossa hän kuoli vuonna 1979. Tosin vasta 1985 Wolfgang Gerhard -salanimen takana Brasiliassa aivohalvauksen saanut ja hukkunut henkilö liitettiin tähän "Kuoleman enkeliin" DNA -testein.

Yleisesti ottaen Mengelen tutkimuksia pidetään epäonnistuneina ja huonona tieteenä. Usein viitataan puutteelliseen taustateoriaan, mutta tosiasiassa tästä on ainoana tietona tutkimushenkilöiden lausumat. Mengelen taustateoriaa ei ole esitetty ulkopuolisille, joten ei voida olla aivan varmoja siitä ovatko ne olleet mielivaltaisia vai eivät. Tosin tämä on luultavaa sen pohjalta mitä tiedetään. Vaikeutena on tietysti se, että kun tutkimusten data on hävinnyt, ei tutkimusmekanismista ole kovin hyviä tietoja, joten tästä ei voida sanoa mitään. Kuitenkin jotain asioita voidaan varmasti sanoa. Ja niiden pohjalta Mengelen ovat huonoa tiedettä. Ja tämä voidaan tietää vaikka tutkimuksista ei tiedetä mitään varmaa.
1: Vertaisarvioinnin puute on kenties yksi vahvimmista syistä. Mengelen tutkimuksia ei ole vertaisarvioitu, joten ne ovat korkeintaan hänen yksityisiä puuhailujaan. Tätä osaa pidetään melkoisen tärkeänä. Tämä liittyy muun muassa tieteen autonomisuusperiaatteeseen sekä kriittisyysperiaatteeseen. Pohjimmiltaan tiedeyhteisö vertaisarvioinnin pohjalta päättää mikä tutkimus hyväksytään ja mikä ei. Samalla tutkimusmetodi asetetaan kriittisen tarkastelun alle; Tutkimuksen metodin on liityttävä fiksusti taustateoriaan.
2: Mengelen tutkimukset rikkovat julkisuusperiaatetta. Kun data on kadoksissa, tutkimusmetodia ei voida katsoa. Ehkä joku löytäisi niistä vielä vertaisarvioinnin läpäisyn jälkeenkin jonkun virheen. Kenties tämä voidaan tehdä vasta myöhemmän tieteen kehityksen pohjalta. Kun kukaan ei pääse tarkistamaan, voitaisiin tutkimuksen metodista ja sisällöstä ja koetuloksista väittää mitä vain. Näin julmista kokeista puhuessa voi olla kieroutunutta muistuttaa siitä että tämä kohta liittyy myös kokeen toistettavuusperiaatteeseen : Kun tiedot puuttuvat, ei koetta voida toistaa. Tällöin muut eivät voi varmentaa sen tuloksia.
3: Pragmaattisista syistä tutkimus, jonka metodi, taustateoria ja tulokset ovat salassa ovat turhia. On oikeastaan saivartelua miettiä ovatko ne tiedettä vai eivät. Yleensä tässä vaiheessa on fiksua ajatella että ne eivät olleet tiedettä, kunnes toisin todistetaan. Kadonnut tulos on sama kuin ei tulosta lainkaan.
4: Tutkimusten tiedetään rikkoneen törkeästi tieteen tutkimuksen eettisiä periaatteita. Vaikka tutkimuksista ei ole pöytäkirjoja, ruumiit ovat varsin hyviä aihetodisteita asiasta. Etiikkakohta voi kuulostaa erikoiselta kun aiheena on totuuden metsästys, mutta tosiasiassa tästä kohdasta ollaan melko tarkkoja. Tosin itse olen hieman sitä mieltä, että tärkein asia eettisissä periaatteissa on ennaltaehkäisy, eli kun tulokset on jo saatu ja koe tehty, voisi tästä joustaa. Tosin tekijä pitäisi "lynkata" jotenkin, koska muuten tämä kannustaisi tekemään rogue -tutkimuksia, jossa hullu tiedemies tekee epäeettiisä kokeita salassa ja saa silti tutkimukset ulos. Jos ihmistä kiinnostaa tiede eikä henkilökohtainen maine, hän voisi aivan hyvin tehdä jotain tämäntapaista. Mutta pääasia tässäkin kohdassa on se, että minulta ei kysytä. Onneksi, voisi joku sanoa.