"Poika aikoi ryhtyä sivariksi. Isä intti vastaan."Aristoteleen mukaan luonnollisuus liittyi kahteen asiaan: Luonnollinen oli hyvää ja kaunista. Toinen on innostus. Ihmisen luonto oli sellainen että hyvä tulos tulee siinä missä oma innostus kohtaa yhteiskunnan tarpeet. Näin hyvä yhteiskunta ei voi sortaa yksilöä, mutta yksilökään ei tule toimeen ilman yhteisöä. Tämä on sinällään herttaista, koska usein yksilö ja yhteiskunta esitetään vastakkaisina voimina.
Luonnollinen ihminen toteuttaa osansa, on kaunis ja hyveellinen ja yhteiskunnallisesti aikaansaapa.
Usein kuitenkin esitetään että yhteiskunta saisi päättää mitä asioita kukin voi aidosti haluta. Tästä esimerkkinä on tietysti uskonnot - ja "Astro TV", jossa päivänä muutamana kerrottiin että astrologia on keino löytää se sisäinen ääni. Eli jos ihminen ei tee asioita joita horoskoopin mukaan ovat hänen omintaan, se voi johtua siitä että henkilö esimerkiksi olettaa vanhempiensa haluavan jotain eikä osaa itse ottaa etäisyyttä tähän.
1: Tässä korostettiin että vanhemmat voivat komentaa, mutta totteleminen on yksilön vastuu. Tämä on toki totta. Pintatasolla valtapeli kiellettiin esittämällä että "sisäinen ääni" ei suinkaan tule ja määräydy tähdistä, tähdet vain kertovat sen sisällön. Näin individualistinen ajatustapa, jossa ihminen on juuri sitä mitä hän valitsee sovitetaan sen kanssa että tähdet syntymäajankohdalla määrittää sen mitä olet. Vaikka jälkimmäinen on perinteisesti liittynyt ennaltamääräämiseen ja ulkoa tulevaan rooliin, joka ihmiselle on annettu Jumalan tai yliluonnollisen henkienergian mahtikäskyllä.
___1.1: Astrologia joka tapauksessa määrittelee "sisäisen äänen" syntymäajan mukaan. Ja seuraus voi olla itseään toteuttava: Jos uskot horoskooppiin, ehkä mukautat itseäsi sen mukaiseksi jotta täyttäisit "sisäisen äänesi". Tottelemalla horoskooppia koet vapautuvasi tottelemisesta.
Usein normistoa esitetään esimerkiksi sukupuolen kautta. Sukupuoli on sentään vähemmän mielivaltainen kuin vaikkapa "syntymäajan nouseva merkki", koska siihen liittyy korrelaatioita erilaisiin biologisiin rakenteisiin. Mutta se on monin paikoin kuitenkin sellainen että "korrelaatiosta tehdään deterministinen kausaatio". Eli keskiarvoa sovelletaan joka ikiseen yksilöön "ikään kuin faktana".
1: Esimerkiksi minun lukion uskonnon opettajani (nainen) oli tyytyväinen kun "kävin armeijan enkä laittanut mekkoa päälle". Asia tuli mieleeni kun tässä eräänä päivänä huomasin internetissä ryhmän joka kannusti pukeutumaan mekkoon. Naisilla tuli olla valinnanvaraa ja näyttää tämä. Lähetin huvin vuoksi ilmoittautumisestani tiedot paikkaan, rehellisesti omana itsenäni. Suhtautuminen ei ollut sallivaa eikä edes huvittunutta. Hame kuului naiselle. En vaikka olisin lähtenyt armeijaan. Transuvitsipohjalta tekemäni koirankuje itse asiassa paljasti että oikea ryhmän tavoite oli enemmänkin se, että naiset ovat perinteisesti pitäneet mekkoa, ja mekon pitäminen pitää mukanaan myös signaalin konservatiivisista sukupuolirooleista. Naisten pukeutumisvapautta haluttiin siis itse asiassa suunnata, peräti vähentää. Miehillä on oma, erilainen rooli, eikä ole "vapautta" sotkea niitä.
Sukupuolinormeissa tuntuu kuitenkin tulevan myös yllättävä ominaisuus. Vaikka normi olisi perusteltu sukupuolieroilla, niin löytyy henkilöitä jotka rikkovat tämän. Tätä voi hämmentää muutamalla esimerkillä.
1: Huippukokit ovat usein miehiä, vaikka naiset ovatkin yleensä ruoanlaiton tekeviä ja ruokareseptien vaihtelu on leimallisesti "naisten juttu". Syynä on se, että se että naiselle ruoka on "odotettu", jopa pakkopullaa. Tai vähintään kynnys valita tämän tekeminen on alentunut. Miehet jotka ryhtyvät kokkaamaan ovat perustelleet tilanteen vahvemmin.
2: Armeijassa vastaava on selvä: Miehet ovat pakosta - koska heidän perustellaan olevan keskimäärin parempia. Mutta armeijaan menevät naiset ovat motivoituneita ja fyysisesti ja henkisesti armeijassa hyvin pärjääviä. Siksi jos arvotaan yksi sotilasmies ja yksi sotilasnainen, niin on todennäköistä että nainen päihittää sen miehen.
___2.1: Tämä muistuttaa että jos miesten armeijaa perustellaan sillä että miehet ovat vahvempia, olisi oikea vastakysymys tähän perusteluun se, miksi armeijaan ei pistetä kuntotestejen kautta, niissä hyvin pärjääviä?
3: Kari Byron "Myytinmurtajista" on minusta hyvä esimerkki juuri tähän. Hän on selvästi nainen, vaikka puuhaileekin "tarpeettomien räjähdysten" parissa. Ja aiheena sarja on "skeptikot rikkoo ja räjäyttelee" sellaisella tavalla joka muuten olisi "leimallisen äijämäistä".
___3.1: Tässä kohden voidaan jopa esittää kysymys siitä, onko itseään toteuttava ihminen seksikäs. Itse uskon että sekä ulkoinen habitus että tämänlaiset asiat vaikuttavat yhdessä tässä asiassa.
Tietenkään yllä oleva ei estä huippunaiskokkien tai taitavien miessotilaiden olemassaoloa, vaan kysymys on ikään kuin tilastosta. Otoksen ottotavat vain ovat oleellisesti erilaiset. Myytinmurtajien Hynemanin viikset viittaavat siihen että hän on äijä. (Savage tosin saattaisi pitää myyttiä siitä että Hyneman ei olekaan äijä, vaan ainoastaan mursu "mahdollisena". Ja haluaisi testata tätä jollakin joka räjähtää.)
Kuvassa on Henrik VIII:n kaksi haarniskaa. Toinen on mekkomainen ja toisessa sukuelimiä on suorastaan korostettu. Henrik VIII SEKÄ laittoi mekon päälle ETTÄ meni armeijaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti