"Luterilainen työmoraali" on sanaparina aika käytetty. Tässä on takana idea siitä että yhteiskunnalla on perusarvot, jotka tulevat siinä harjoitetuista ideologioista. Ja että luterilaisuudessa on jotain, joka kannustaa työntekoon.
Tätä ajatusta tukee Max Weberin "Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki." Weber tutki protestantteja sosiologisesti. Eli hän ei vain katsonut ideologiaa kirjoitettuna ideaalina, vaan katsoi miten protestanttius vaikuttaa ihmisissä.
Weberin tutkimus rakentui sen varaan, että kauppa, teollisuus, johtajanvirat olivat useammin protestanttien kuin katolisten hallinnassa. Myös korkeakouluissa - etenkin sellaiset jotka keskittyvät ammatteihin - oli enemmän protestantteja kuin esimerkiksi katolisia.
1: Erot olivat "suhteellisia", eli niissä oli otettu huomioon se, missä määrin katolilaisia ja protestantteja oli yleensä yhteiskunnassa. Ilman tätä pelkkä suuri lukumäärä voisi antaa paljon osumia. Kun erot ovat suhteellisia katsotaan sitä tuleeko ideologian kannattajasta X todennäköisemmin jotain kuin jostain toisen ideologian kannattajasta Y.
Weber keskittyi siihen että jokin saa selvästi protestantit toimimaan aktiivisemmin kaupallisesti. Syyn hän ajatteli kumpuavan ideologiasta. Yksi asia johon hän erityisesti keskitti huomiota oli se, että katolilaisuudessa uskonto eriytetään. Eli uskonto on ikään kuin pyhä jota ei arkisella sotketa. Näin uskonto eriytetään ja kun uskontoa pidetään tärkeänä, muuttuu työn ulkopuolinen elämä erityisen keskeiseksi. Luterilaisuudessa taas ajatellaan että työ on kutsumus, ikään kuin Jumalan antama tehtävä.
1: Weber korosti että luterilaisuudessa tätä näkyy, mutta että erityisen voimakas tämä on kalvinismissa. Siinä uskotaan ennaltamääräytymiseen. Pelastusta ei ansaita, ja Jumala näyttää kenen puolella on. Tässä menestys näyttää että Jumala on puolella. Tämä lisää intoa tehdä työtä, joka lisää uskoa siihen että on ennalta pelastetuksi valittu. Tämä johtaa muun muassa siihen että Amerikkalainen oikeisto ei tykkää köyhien tukemisesta ; Jumalakaan ei heistä tykkää. Tämä heijastuu tätä kautta USAn politiikkaankin.
___1.1: Tässä kohden on tärkeää, että perinteisesti Suomi on ollut yleisesti protestantissaan luterilainen ja USAssa protestantit ovat usein kalvinisteja.
Sekulaarisuus ja ateismi ovat tässä oudossa tilanteessa. Tässä on kaksi puolta. Weberin selitys osuu ateismiin. Se korostaa arkea ja elämää tärkeänä. Tätä kautta voi olla että sekularisaatio toimiikin tässä "protestanttisen etiikan vahvistimena". Eli ateistien työmoraali olisi vielä kilpailuhenkisempi ja tuotantokeskseisempi kuin kapitalististen protestanttien. Eli ateistejen keskittyminen elämään saisi heidät tekemään taloutta ja kilpailemaan ja tekemään tuottavia keksintöjä ja ajamaan vaikkapa teknistä kehitystä maksimaalisesti. Moni pitää tätä huolestuttavana, koska se ajaa ihmsiet kilpailukoneiksi.
Toinen ajatus taas pitää ateismia ensi sijassa kristillisen uskonnon vastareaktiona, jolloin ateisti ottaa helposti eri kannan kuin kristitty siksi että voisi olla "toisella puolella". Tässä ateismi voi vähentää kilpailuhenkisyyttä. Silloin ateismi voisi saada "antimaterialistisia" sävyjä. Tätäkin pidetään huolestuttavana, edistys lakkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti