sunnuntai 16. toukokuuta 2010

when you look into the abyss the abyss looks back at you

"We work in the dark. We do what we can to battle with the evil that would otherwise destroy us. But if a man's character is his fate, this fight is not a choice but a calling. Yet sometimes the weight of this burden causes us to falter, breaching the fragile fortress of our mind, allowing the monsters without to turn within and we are left alone, staring into the abyss... into the laughing face of madness."
("X -files", "Grotesque")


Blogiotsikon Nietzscheltä lainattu aforismi siis tavallaan demonstroi ideaa, jossa kamppailussa on "kaksiteräinen miekka" : Voimme valita mitä pidämme tärkeänä. Mutta joskus tavoittelussa on kuitenkin rajalliset keinot. Vihollisen tuntemisen ja tämän ymmärtämisen välillä on vain hiuksenhieno ero. Ja toisaalta sitä vastaan taistelemisen ja tuntemisen välillä on vain hiuksenhieno ero.

Näin jos katsomme tyhjyyteen, katselemme sitä ja tulemme siitä tietoiseksi. Tämä aikaansaa yksinäisyyttä, tyhjyyden tunnetta. Koet tyhjyyden ympärilläsi. Ja tästä kokemuksesta tulee osa sinun itseäsi ja kokemusmaailmaasi. Ja toisaalta tyhjyys voi värittyä sillä miten koet tyhjyyden.

Kävin tapaamassa äitiäni. Emme tulleet toimeen sillä tasolla että tulin siihen lopputulokseen että on parasta olla lainkaan katsomatta tyhjyyteen. Jos tyhjyyteen huutaa, takaisin vastaa vain kaiku. Tyhjyyteen katsomatta jättäminen on sitä että jättää sen tyhjäksi, sen sijaan että yrittäisi täyttää sitä itsellään.

Näin päätin että koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista lapsuutta. Siksi minulla ei ole mitään "huonoa äitiä". Minulla ei ole lainkaan äitiä. On vain kahden tuntemattoman kohtaaminen, totaalista sivuuttavaa ignoraatiota riidan sijasta.

Näin minusta tuli tyhjä. Älkää tuijottako!

2 kommenttia:

Pienenmäen porinat kirjoitti...

Voi vitsi, nyt joku, jos lukee tämän, sanoo ettei hän ole tyhjä vaan toiset eikä ne ymmärrä, ei voi ei voi. Min'hän olen niin hyvä ihminen ja haen vain oikeutta ja tasapuolisuutta. Mutta miksi se mummo sanoi silloin sillälailla päivää? Keskustellaan siitä.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Abysshan kääntyy sujuvasti muotoon "syvyys". Tyhjyys oli enemmän synonyyminkaltainen esimerkki. Jottei tarvitsisi sanoa että joku "on syvältä".

Kaksi viimeistä sanaa oli itse asiassa aika pahat. Muutoin imitaatio meni vähän yli. Mutta "keskustellaan siitä" on vakitemppu. Tuo heti mieleen hallintapyrinnön, ja tällä hetkellä minulle myös päänsäryn. Sellaisen ihan oikean.