Helsingin Sanomissa oli kerrottu miten laaja joukko tiedemiehiä oli allekirjoittanut vetoomuksen koskien geenimanipulointia ja siihen liittyviä rajoitteita. Innokkeena oli tuore rajoite jossa viljelyssä olisi pidettävä isoja turvarajoja.
Yleisesti ottaen geenimuunteluun liittyy paljon tavallisten ihmisten pelkoja. Suurin vasta -argumenttikritiikki perustuikin siihen miten tieteilijät ovat "kiinnostuneita uudesta", jonka "riskejä ei tiedetä". Tässä muutosvastarintaisessa näkemyksessä korostuvat etenkin "tuntemattomat riskit", joiden kohdalla ei riitä että kerrotaan että ei tiedetä mitään joka tuottaisi riskejä vaan että niitä ei voi olla eikä voi tulla ollenkaan. "kaipaisin yksiselitteisiä todisteita siitä, että missään olosuhteissa geenimuuntelu ei aiheuta mitään ongelmia." ... "laittaa aukottomat todisteet jonnekin näytille. Siis sellaiset todisteet, jotka pätevät vielä sadan vuodenkin kuluttua."
Tosiasiassa tälläistä ei tietysti voi tehdä. Itse asiassa meillä ei ole mitään "aukottomia todisteita" edes normaalista viljelystä. Jokainen tieteenfilosofian perusteet lukenut tietää että aina voi olla tuntematon riski.
Kenties perinteinen viljanviljely kombinoituna johonkin muuhun aikaansaa katastrofin. Näitä on itse asiassa käynyt historian varrella. Peruna oli hyvä viljelytuote. Sitä viljeltiin Irlannissa paljon ja sitten iskikin perunarutto, joka tuhosi sadot. Irlannissa asian vuoksi kuoltiin isosti nälkään. Siihen aikaan ei ollut tietoa asioista samaan tapaan kuin nyt. Tämänlainen "voi olla" katastrofiskenaarioiden rakentelu tuettuna siihen että vastapuolelta vaaditaan "aukottomia todisteita" ei yksinkertaisesti tunnu mitenkään hyvältä tai järkevältä vaatimukselta.
Eitiedetyn ja tiedetyn suhteen käytettiin myös ns. cherry-pickingiä - kuten "Tällekin väitteelle olisi hyvä saada tieteellinen perustelu. (Sellaiseksi ei kelpaa muun muassa torjunta-aineiden käyttömäärien vertailu.)" Eli vaaditaan jotain ja tiettyjä asiaa ja sen todistamista, ja kun niitä onkin tiedossa, todisteita vain pidetään irrelevantteina. Tämä on toki yleinen "pakkomielteisen mogaajan strategia". Ideana on se, että ideologisti kehittyy ajan mittaan. Hän oppii yhä enemmän ja enemmän oman näkemyksensä vastaisia tosiasioita, jotka eivät hänestä kuitenkaan ole riittävän hyviä. Tästä seuraa ns. "maalin siirtelyä", eli vaatimuksia siirretään aina sen mukaan miten vastapuoli onnistuu, jotta se saadaan näyttämään epäonnistuneelta. Moving the goalposts -strategiassa sanotaan vain että "not good enough."
Keskustelusta löytyi myös kummallinen dikotomia. Toisaalta vedottiin tutkimusten puutteeseen ja riittämättömyyteen. Tässä tietoja ei voitaisi saada, joten riskejä voisi toteutuakin mutta niistä ei saataisi tietoa. Syynä on se, että tutkimukset ovat liikesalaisuuksia, tai viljelyä tehdään kehitysmaissa joissa asioita ei valvota ja tutkita. Eli riskeistä ei voida tietää koska yritykset tekevät tutkimuksia puutteellisesti rahanhimo silmissä. Toisaalta vedottiin GM -viljelyissä saatuihin tuloksiin. lisäksi viitattiin asioihin joihin GM -viljely on oikeasti johtanut. Siis juuri niihin joita ei voitaisi saada.
1: Esimerkiksi tuhoeläinten kohdalla on käynyt niin että kun puuvillasta kehitettiin sen päätuholaiselle resistenttiä kantaa ja tätä alettiin viljelemään, pääloinen harvinaistui ja "sekundaariset ongelmat" yleistyivät. Näin ruiskutuksia pitikin paradoksaalisesti lisätä vaikka tavoitteena oli alunperin juurikin tämän vähentäminen. Lajien monipuolisuus laajeni viljelijälle epämiellyttävällä tavalla.
Tämänlaiset näyttävät kuitenkin siihen että tosiasiassa näiden paljonpuhuttujen puutteellisten kokeiden lisäksi GM -viljelystä on jo itse asiassa aika paljon kokemuksia. Kyseessä ei ole mikään "uusin uus". GM -viljelyssä onkin monta kertaa Suomen maapinta -alan verran. Toisin sanoen asiaa on jo kokeiltu ja niitä pelättyjä tuntemattomia katastrofeja ei ole puhjennut. Itse asiassa leviämisen pelkokin on ollut aika aiheeton. Suomessa ei viljatkaan ole kovin yleisiksi levinneet luontoon.
1: En jaksa tässä vatvoa sitä miten GM -tutkimuksiakin on vastustettu. Ilmiö on ollut aika voimakas ja GM -tutkimusten aineistoa on käyty mm. tuhoamassa. Kun asioissa on tuntematon riski, sitä ei olisi saanut edes tutkia. Syynä on itse asiassa taikauskoinen näkemys jonka mukaan "luonnollisuus on hyvää" ja kaikki ihmisteknologinen on pahaa jonka "luonto automaattisesti ja aina kostaa". Tämä jos mikä on vailla todistusaineistoa.
Tämä ei tietysti ole yllätys. Sillä tosiasiassa luonnossa tapahtuu geenimuunteluun rinnastettavia asioita ilman ihmistäkin. Erilaiset eliöt ihan siirtävät DNA:ta lajista ja genomista toiseen. Tätä kautta ihminen korkeintaan voimistaa luonnossa jo muutenkin olevaa. Luonnossa vanhoista ominaisuuksista tulee uusia ja niitä siirtyy lajista toiseen. That's called evolution. You actually may have heard of that one. Ilmiö voisi teoriassa aikaansaada katastrofeja, mutta selvästi ne ovat kovasti harvinaisia.
Poliitikkojen tehtävänä on tietysti hutkia ja tiedemiesten tutkia. Mutta poliitikkojen kannattaisi vedota tietoon eikä olemattomiin. Vetoomuksen ydin olikin myös se, että poliittisen päätöksenteon pitäisi populististen paranoijien sijasta olla tieteellisesti perusteltua. Turhista peloista ei tarvitsisi välittää.
Tässä kohden minä olen kuitenkin tieteestä ymmärtämättömien paranoidien idioottien puolella. Sillä me elämme demokratiassa emmekä teknokratiassa. Se taas tarkoittaa sitä että yleinen mielipide ratkaisee.
Tutkijoiden kannattaisikin panostaa poliitikkoihin vaikuttamisen sijasta tieteen popularisointiin tässä aiheessa. Sillä GM -pelko ei ole syntynyt tyhjästä. Sitä aktiivisesti lietsotaan PR -sodankäynnillä, joka perustuu mielikuviin, huhupuheisiin, henkimaailmanjutuilta haiskahtavaan tuntemattomalla pelotteluun... Ja oikeasti ; jos meillä on "557 ihmistä. Heistä tohtoreita oli 312 ja vähintään dosentteja 210. Joukossa on 140 professoria, kolme tutkimusjohtajaa, seitsemän yliopiston dekaania, yhdeksän tutkimuslaitosjohtajaa, 12 yliopiston rehtoria, kaksi yliopiston kansleria sekä tieteen akateemikko." niin luulisi heiltä syntyvän valaisevaa tekstiä, vaikkapa kirjan verran, tähän aiheeseen.
1: Näiltä osin GM on helppo yhdistää ydinvoimaloihin. Ne ovat varsinkin nykyisin varsin turvallisia. Mutta "tuntematon uhka" tekee niistäkin pelottavia. Tosin GM:än kohdalla ei tiedetä radioaktiivisuuden kaltaisia ominaisuuksia. Eikä räjähdysriskiä tai kallioon haudattavan 10 000 vuoden ajan vaarallisena pysyvää jätettä.
2: Toinen vertailtava kohde on sähköallergia. Sille että sähkölinjat ja matkapuhelimet todella aikaansaisivat tätä vaivaa ei ole todistettu. Tilaa voidaan pitää luulotautina. Se voidaan kuitenkin tätä kautta yhdistää siihen miten pelot ja ennakkoluulot kohtaavat suggestiivisen mielen. Tälläisten ihmisten huomioon ottamattomuus johtaa taatusti "sähköallergian" yleistymiseen. Ehkä tälläisiä voisi miettiä. Ei sitä kautta että siinä olisi aito sairaudenaiheuttaja, vaan se että joku luulee näin ja tällä on nosebovaikutus.
3: Itse muistan nuoruudessani miten mikroaaltouuneja pelättiin tietyissä piireissä. Säteily oli se joka niissä pelotti. Asia hoitui kun tavarankäyttö yleistyi. Nykyisin matkapuhelintenkaan "tuntemattomat riskit" eivät enää pelota. Vaikka asiaa ei ole hirvittävästi tutkittu, suhtaudutaan "aivonkärryytin" -sanaan huumorilla eikä pelolla. Kenties avoimempi GM -tuotteiden viljely ja esillepano voisi muuttaa asenteita, ajan kanssa.
10 kommenttia:
"Tämänlaiset näyttävät kuitenkin siihen että tosiasiassa näiden paljonpuhuttujen puutteellisten kokeiden lisäksi GM -viljelystä on jo itse asiassa aika paljon kokemuksia. Kyseessä ei ole mikään "uusin uus". GM -viljelyssä onkin monta kertaa Suomen maapinta -alan verran. Toisin sanoen asiaa on jo kokeiltu ja niitä pelättyjä tuntemattomia katastrofeja ei ole puhjennut. Itse asiassa leviämisen pelkokin on ollut aika aiheeton. Suomessa ei viljatkaan ole kovin yleisiksi levinneet luontoon."
Kiitos asiallisesta keskustelunaloituksesta vaikean aiheen tiimoilta.
Miksi ajattelit tuon ylläolevan väitteen olevan totta? Millaisia katastrofeja odotat? Mitä ajattelit löytyvän ilman, että asiaa erikseen tutkitaan?
Tosiasia on että suurimmassa osassa runaasti GM-kasveja käyttäviä maita seurauksia ei tutkita lainkaan. Erityiosen nopeasti viljely kasvaa kehitysmaissa ja siellä tutkitaan vielä vähemmän.
Mitään katastrofeja tuskin on odotettavissakaan, mutta vaikkapa Kanada on melkoisissa ongelmissa rikantorjuntaineresistenssin kanssa. Ristikukkaisia ei pystytä kemikaalein torjumaa, joten monissa osissa Kanadaa on siirrytty takaisin vuoroviljelyyn ja kesantoon kemikaalien sijasta, mikä tietysti on hyvä asia. Luomurapsin viljeleminen Kanadassa on lähes mahdotonta. Argentiinassa pystyttiin pahoja rikkasveja ennen rajoittamaan glyfosaateilla, mutta nyt joudutaan peltoja jättämään viljelemättä, kun mikään ei enää tehoa. Suomalaiset eivät osaisi enää viljellä ilman glyfosaattia, mutta ehkä he vielä oppivat.
Esimerkeillä nostin esiin sen, että tosiasiassa tilanteista saadaan tietoa. Jos ei voida saada tietoa, kuten näytät esittävän, niin "millä ihmehellä" se mainitsemani puuvillacase olisi saatu tietää?
Tässä GM -vastustajien diskurssi koostuukun totaalisen irrationaalisesta asioiden kombottelusta ; Kokemuksen kautta oleviin tietoihin puututaan. Mutta sitten väitetään että kunnon tietoja ei voitaisi saada. Kehtysmaissa olen itse ollut itse asiassa huolissani tietyistä jutuista, jotka ei ole mitään "tuntematon uhka" -paranoijaa, vaan mitä tiedetään. Uskaltaisin jopa kysyä että "miten niin ei seurata" ja "miten niin ei voida saada tietää"? Olisiko "tutkimusten puute" itse asiassa ns. laiskuutta? Eli että ei ole jaksettu ottaa selvää, vaan kopsattu jostain asiaa vastustavasta ideologisesti värittyneestä denialistipaikasta, jossa ollaan kanssa laiskoja etsimään ja joissa on ennakkoluulona että ei tutkita. Olisiko näin että jotkut pari ylilyöntiä kattavat medianäkyvyyden ja kritiikin. Ja valtaosa tutkimustyöstä jääkin tiedostamatta nimen omaan niiltä jotka vetoavat siihen miten "tutkintaa ei tehdä".
Pieni epistemologi sanoo joka tapauksessa että voi olla vain niin että tietoa ei voida saada nykytavalla eikä sitä siksi ole, jolloin inhat todisteetkin olisivat piilossa. Tai sitten tietoja saadaan, jolloin inhat todisteetkin ovat käsissä. You really have to pick up one, not just choose what is good for your position?
Rikkakasvinhoitoresistenssikohta on hyvä pointti. Mutta se ei ole GM -ästä johtuva asia ; Tosiasiassa maanviljely ei ole mikään "vakaa asia". Itse asiassa Koloradonkuoriaisen yksi jännä asia on sen historia. Kun eiGM: perunaa ruiskutettiin, tuli myrkylle resistenttejä kantoja kuoriaisia. Siinä sitä sitten oltiin ns. kusessa.
Toki jo aikaisemmin linkkaamassani "casessa" on mahdollista myös se, että resistenssi olisi syntynyt "siihen vanhaan kompleksiin". Leviämisen tehokkuus johtuu siitä että samaa pirun kasvia viljellään ties monta kilometriä ja siinä se sitten leviää. "Jotain variaatiota vois tiäzä olla."
Kemiallinen torjunta ja GM rinnastuvatkin näissä maanviljelyasioissa yllättävän usein samaan klimppiin. Ei saisi. Jos vaikka olisivat ongelmia, niin ovat ongelmia samaan tapaan kuin HI ja kuppa ovat sukupuolitauteja. Eri tauteja.
Tosin itsekin korostaisin mainitsemaasi vuoroviljelyä. Se on hemmetin fiksu asia. Maailmanlopussa ostaisin sillä tiedolla kenties sillä muutaman päivän leivän. Se vaan toimii aikasmoise kivasti. "Low tech" ei tosiaan tarkoita samaa kuin toimimattomuus.
Kanadan luomulla ongelma taitaa tosiaan olla kuten sanoit, mikä kertoneen osaltaan siitä miten "luonnollinen ei vaan aina toimi".
PS. Se nimi voisi olla kiva. En ole sitä ihan huviten siihen rimssuun laittanut. Sori kuitenkin hieman sirpaleisesta vastauksesta, en saanut koherenttia kertomusta joka kantaisi.
Uskaltaisin sanoa että GM:ästä on enemmän kokemusta kuin monikaan uskoo. Se ei toisaalta ole sellainen supermegaonnistuminen kuin jotkut ovat uumoilleet, eikä toisaalta ole tuottanut mitään frankensteinolioita, pimeässä kiiluvia ihmisiä tai supertuhoa.
Maanviljelyn kaupallistumisessa taas on myös isompia eettisiä ongelmia, joissa maksun maksavat kehitysmaat. Talous ja raha ja ahneus -anteeksi Amerikkalainen Yritteliäisyys- ovat ilmiöiden takana. Ne ovat laajemmin maanviljelyn ongelma. GM ei ole poikkeus. Onkin väärin hyökätä pelkän GM:n kimppuun, jos ja kun ongelma on laajempi.
Tässä GM -puheessa on itse asiassa myös rokotevastustuksesta tuttuja juttuja. Niissähän pelotellaan riskeillä. Toiminnoilta vaaditaan totaalista riskittömyyttä jotta sitä pidettäisiin hyväksyttävänä. Näitä tämänlaisia asioita on kuitenkin kovasti vähän. (Jopa hanavedellä on LD50 -arvo.) Ja jos tuntemattomat riskit ovat mukana, niin itse asiassa mikään ei ole hyväksyttävää.
Ensin pari teknistä juttua: en vaan ymmärrä miten sen nimen tähän saisi, kun en oikein ymmärrä noita vaihtoehtoja
Ja tokas, sun sivujen sisällön ja ulkmuodon välillä on melkoinen ristiriita.
Ja kolmanneks, tää homma hajoaa liian epmääräisiin ja laajoihin asioihin.
Otetaan yksi asia esille eli rikkakasvien resistenssi rikkaruohomyrkyille ja gm-viljely.
Sanoit, ettei niitä pitäisi sekoittaa, mutta käytännössähän ne menee sekaisin.
Tässä on yksi hyvä linkki
www.weedscience.org
Siinä kerrotaan resitenssin leviämisestä eri puolilla maailmaa.
Luonnossa syntyy aina mutataatiota, jotka tuottaa resistenssiä. Jos noille kemikaaleille ei altistu, mutaatiot heiluvat aikansa populaatiossa ja saattavat hävitäkin. Jos kuitenkin mutaatio osoittautuu edulliseksi (herbisidiä käytetään), niin vähitellen mutanttien lukumäärä kasvaa ja vähitellen koko populaatio voi tulla resistentiksi.
Nyt on vain niin, ettei mutantteja kutsuen synny eli aika usein niistä olekaan paikalla tarvittaessa.
Hyvin monet viljelykasvit risteytyvät luonnonkasvien (joita rikkakasvitkin ovat) kanssa. Jos siis herbisidiresistentti viljelykasvi risteytyy luonnonkasvin kanssa, siirtyy resistenssigeenikin. Tämähän on uskomattoman hieno lahja silloin kun herbisidiä käytetään.
Näin on käynyt moneen kertaan Kanadan ristikukkaisille ja tässä on yksi esimerkki röllistä:
Escape and establishment of transgenic glyphosate-resistant creeping bentgrass Agrostis stolonifera in Oregon, USA: a 4-year study.Journal of Applied Ecology
Volume 45, Issue 2, pages 486–494, April 2008
Mitä enemmän herbisidiä käytetään, sitä nopeammin resistenssi kasvaa, jos tarvittavaa muuntelua on. Ja sitä on luonnonmutaatioiden lisäksi ennenkaikkea gm-kasveussa joiden koko hyöty on sietokyvyssä. Mitä laajemmalla alueella niitä viljellään, sitä varmemmin rikkakasveissa on sellaisiakin, joiden kanssa risteytyminen onnistuu.
En tainnut ymmärtää tuota puuvilla-casea.
Pointtini oli, ettei ole mitään systemaattista tutkimusta siitä, mitä vaikutuksia gm-viljelyllä on ollut. Kukaan ei siis selvitä resistenssin esiintymistä maissipeltojen rikkakasveissa tai pientareilla. Kukaan ei seuraa muutoksia eläinlajistossa.
Julkaistut tutkimukset ovat yksittäisten yliopistoihmisten projekteja. Silloin taloudelliset resurssit ovat aika rajoittavia.
Kanadasta on aika paljon enemmän tutkimuksia, ja sieltä tiedetään, että samassa rikkaksvissa voi olla resistenssi neljäänkin eri herbisidiin. Maarerästä on löytynyt 10 vuoden takaisia itämättömiä herbisidiresistenttejä siemeniä - sielä ne odottelevat, jos vaikka pidettäisiin taukoa yleisen herbisidin käytössä. Ei-gm-pelloilta löytyy aika korkeita gm-pitoisuuksia.
Jos haluat lukea ja saat käsiisi biologisia tieteellisiä artikkeleita, voin lähettää tarkkoja vertaisarvioituja viitteitä.
GM -leviäminen on siis pelloilla. Tottapuhuen tässä kohden olen sitä mieltä että se tarkoittaa vain kuluttajansuojelullisen byrokratian tekemistä. Ei saa vaihtaa GM -pellosta luomustatukseen millään kovin nopealla tahdilla.
Se, mitä luontoon leviämisellä tarkoitan, on se, että se leviäisi luontoon, pellon ulkopuolelle. Tässä mielessä puhuimme siis ristiin.
Puuvillacase -esimerkkini oli fakta siitä että meillä on tietoa. Argumentti on tietoteoreettinen. GM -vastustajat pelaa kaksilla korteilla (a) Ei tiedetä riskejä koska ei tutkita (kunnolla) ... JA (b) Meillä on tutkimuksia ja kokemuksia GM:ästä jotka antavat tiettyjä tuloksia ja kertovat tietyistä riskeistä.
Oikeasti, ei ihminen voi pelata tälläisillä korteilla. Puuvillacasen otin ns. diskurssianalyysin kautta tuolta linkkaamastani paikasta.
[Tarinahan oli se, että tuholaissiedon laitto GM:ällä ei johtanut ainakaan heti resistentin tuholaisen syntyyn, vaan sen sijaan puuvillaa alkoikin rouskuttamaan moni muu, yleensä harvinaisempi, ölliäinen. Tämä on tulos joka on havaittu GM -lajikkeissa. Toisin sanoen niitä tietoja saadaan.]
Ei voi olla niin että ei saataisi tietoja ja että saadaan tietoja samanaikaisesti. Tämä on ns. kontradiktio. Minun filosofinen keskittyminen on aika pitkälti tieteenfilosofian puolella, joten tämänlaisia juttuja vilahtelee mukaan aika helposti. Minusta se ei ollut "turhan vaikea kohta".
Ihan oikeasti, minä tiedän että viljat ei hirmu yleisesti ole levinneet metsiin. Kun vaikkapa pohjanmaalla, jossa on peltoja riittämiin, käy, on siellä metsissä mustikkaa jne.
Toki siemenet voisi olla sielläkin maassa pankissa, mutta kun ympäriinsä katsoo, niin näkee että ne ei ole levinneet. Eikä siinä kovin ihme olekaan, kun miettii miten viljelyssä tapahtuu.
Peltoon dumpataan siemenet, ja sitten kun ne kasvavat ja rupeavat itse kasvattamaan siemeniä, ne siemenet otetaan valtaosin talteen. Osa jää tietysti aina peltoon. Seuraavan vuoden siemenpankiksi kys. pellolle. Ei kovin tehokkaasti leviä tuollalailla. Jää lähinnä aloilleen.
Lähetä kommentti