Saatanalliseksi lokeroitu.

Aikaisemmin kirjoittamani saatananpalvontajuttu on nostanut esiin jonkin verran kommentointia. Kirjoitelmaani oltiin loukkaannuttu, koska olin rinnastanut saatananpalvonnan nimen omaan kristillisyyteen. Esimerkkejä annetiin henkien pelosta, taikauskosta, jota on kaikkialla maailmassa. Tällä haluttiin näyttää että saatananpalvonta on jotenkin universaalia.

Sain jopa tätä argumenttia olennaisesti värittävän lausunnon "Lewisin Paholaisen kirjeopisto on yksi kirja, jossa paholainen yhdistetään myös "pikkupaholaisiin"/henkiin. Siinä puhutaan Jumalan vastustajasta Paholaisesta ja hänen apureistaan." Tässä korostettiin sitä, että monen maailmankuvassa saatananpalvonta on universaalia toimintaa, jota nähdään kaikkialla maailmassa eri uskontojen parissa. Joten saatananpalvonta ei sitten ole kristillistä. Näkemys on se, että vaikka kristinuskosta ei välttämättä tiedetä mitään "Thaimaassa tutustuin lukemattomiin ihmisiin, jotka eivät tienneet mitään, siis EI MITÄÄN kristinuskosta. Joku muisti, että taisi olla äitiä tai poikaa, kun palvottiin tms." niin silti kristittyjen demonit pyörivät kuvioissa "Pahat henget ja helvetti tunnetaan kyllä buddhalaisessa maailmassa ihan ilman kristinuskon vaikutusta. Se näyttää olevan monen vaikea uskoa. En ymmärrä, miksi. Dantenkin helvetti on vielä leppoisa paikka, jos sitä vertaa monissa Thaimaan temppeleissä oleviin pelottelukuviin."

Olen hieman hämmentynyt, koska kommentoidussa jutussani kirjoitin nimen omaan siitä, miten saatananpalvojilla itselläänkin on omasta maailmankuvastaan pseudohistoria, jossa se liitetään "pakanallisiin aikoihin". Tämä ei vastaa todellisuuskuvaa. Se, että jokin uskoo tai että näkemys on olennainen osa jonkun maailmankuvaa ei vielä tarkoita että pseudohistoria muuttuisi aidoksi historiaksi. Saatananpalvonta on melko nuori liikehdintä, jossa on kristillisiä symboleja, kristillinen maailmanjako. Saatananpalvonta on vastareaktio kristillisyyteen ja sen parissa käytetään kristillisiä symboleja ja käsitteitä ja ajattelutapaa.

Se, että buddhalaiset kotihenget otetaan esimerkiksi saatananpalvonnasta kertoo vain siitä, että koko ilmiö määritellään aivan omalla tavalla. Sellaisella, jota minä en noudattanut jutussani. Kun määritelmä vaihtuu, vaihtuu tietysti moni asia. Jos määritelmää vaihtaa ja sisällön pitää ennallaan syntyy ekvivokaatio. Ekvivokaatiopohjainen argumentaatio taas johtaa olkiukottamiseen ; Kritiikin väitetään sisältävän jotain jota se ei sisällä. Määritelmän sisältö vaihtamalla toinen saadaan sanomaan jotain jota tämä ei ole sanonut ja näin itse rakennettua vastustajaa vastaan hyökkäämällä voidaan tietysti saada tuntuma "keskustelusta", "kritiikistä" ja "argumentaatiosta". Mutta tosiasiassa luvassa on vain imitaatiota, pseudojärkevyyttä.

Tässä onkin sitten vastakritiikki tähän "toisenlaiseen saatananpalvontaan". Syyksi paljastuukin "universaalisti jaettujen totuuksien" sijasta se, että ihminen tulkitsee analogisia taikauskoisia asioita oman maailmankuvansa kautta ja lokeroi vieraatkin uskonnot tätä kautta. Tämä on juuri sitä, mitä Sartrekin piti ilmiselvänä. Kristinusko on länsimaissa niin voimakas kulttuurinen piirre, että ateistillakin on "Jumalasuhde" siinä mielessä että hänelle on opetettu kristillinen Jumalakäsite, johon hän on suhteessa. Ja vaihtaessaan toiseen uskontoon, toinen uskontokin nähdään kontrastissa nimen omaan kristinuskoon. Ei siksi että kristinusko olisi absoluuttinen Totuus. Vaan siksi että sitä opetetaan kulttuurissamme kaikille.

Vielä hirvittävämpää on se tapa jolla juuri tuo "universaali saatananpalvonta" pitää sisällään. Se on kristillinen maailmantulkinta jossa kielletään muut maailmantulkinnat. Suoraan sanoen : Universaali saatananpalvontateoria vaatii suvaitsemattomuutta. Logiikka on tuttu esimerkiksi suomalaisesta saatanapaniikista. Siinä ytimessä on se, että on vain kristinusko ja sitten on sen vastustajat. Sitä on puolella tai vastaan. "Idän harhaoppi" on erilaista kuin oikeaoppinen kristinusko, joten siinä nähdään analogisuutta saatanallisuuteen. Näin synnytetään tulkinta jossa esimerkiksi toisen uskonnon palvomat luonnonhenget ovat demoneja, koska luonnonhengissä on joitain samoja piirteitä joita demoneihin liitetään.

Näin toimivat esimerkiksi Jehovan Todistajat jotka meillä vieraillessaan kertoivat että vieraissa maissa on "kauheita taikauskoja", joissa uskotaan esimerkiksi kummituksiin. He kertoivat että Jehovan Todistajat vievät järjen valoa tähän saatanallisuuteen ; Raamatun mukaan kuolleet eivät puhu, joten kummituksia nähneille kerrotaan että demoni imitoi kuolleita omaisia. Kummitteluilmiöön siis uskotaan ja se vain selitetään eri tavalla ja tätä kutsutaan taikauskon vastustamiseksi. Samoin he selittivät UFO:ista, jotka sekulaareissa länsimaissa ovat demonien keino harhauttaa pois Jehovasta.

Näin toimivat myös roolipelivainoihin innostuneet kristityt saatanapaniikin aikoihin. He näkivät esimerkiksi rooliepelaajien noppien olevan muutakin kuin säännöllisiä monitahokkaita, esimerkiksi ns. "Platonin kappaleita", joiden ominaisuudet ovat vaatimukselle arvontakoneena toimiville nopille, joilla halutaan painottumattomia tuloksia. Sen sijaan ne nähtiin okkulttisina taikakuvioina, muotoihin liittyvän analogisuuden vuoksi. Kulttuuria ei haluttu ymmärtää, vaan se tulkittiin vain omasta lähtökohdasta. Näin syntyy tietysti mielikuvia jostain "totaalisen universaalista". Näin unohtuu että "kuolemanjälkeinen rangaistus johon on yhdistetty väkivaltaista kuvastoa" ei ole synonyymi "kristilliselle helvettikäsitteelle".

Ja samalla logiikalla toimii esimerkiksi Lewis "Paholaisen kirjeopistossa". Henget tulkitaan kristillisestä viitekehyksestä. Näin kristillisyys rakentaa saatanapalvontakäsitteen. Ilman kristinuskoa tätä saatananpalvontakäsitettä ei olisi, joten itse asiassa tämäkin saatananpalvonta on etupäässä kristillinen perspektiivi.

Saatananpalvonta onkin selvästi tietty liikehdintä joka kutsuu itseään saatananpalvojiksi - ja joka käyttää "saatanan" kaltaisia kristillisiä käsitteitä. Ilman tämänlaista on vain yksi uskonto, jonka kautta kaikki erilaiset näkemykset tuomitaan ennakkoluulojen perusteella ; Erilaisesta ja erimielisestä tulee automaattisesti ja suoraan paha, ja peräti ultimaattisella tasolla. Tätä on mahdotonta tehdä oikeutetuksi toiminnaksi tai kätkeä suvaitsevaiseksi lempeydeksi. Se on uskonnon pohjalta tehty äärimmäinen luokitelma, joka kumpuaa uskonnollisesta yksiniittisyydestä, turhanaikaisen dikotomisesta ajattelusta - ennakkoluuloista jotka määritellään uskonnolla eettiseksi ja toivottavaksi.
1: Toki tätä suvaitsevaisuutta yritetään perustella. Niiden ydin perustuu sanojen tasolla "yhtenäiseen ihmisyyteen". Siihen että buddhalainen temppeli pitää sisällään Helvettikuvastoa näyttää kristitylle että ihmisiä vastaan taistelee universaali paha, joka tunnetaan kaikkialla. Ja tätä kautta hän voi julistaa kristinuskoa buddhalaisille samanlaisuuksien kautta. On helpompi purra kristinusko tuttujen elementtien kautta, kuin esittelemällä jotain totaalisen vierasta. Tämä on kuitenkin pohjimmiltaan "suvaitsevaisuutta samanlaisuuden kautta". Siinä ei suinkaan kasveta aitoon suvaitsevaisuuteen jossa erilaisuus on mukana. Erilaisuuden kieltämällä rakentuva suvaitsevaisuus on sitä että suvaitaan samanlaista, joka on ihmiselle "helppoa". Kun tämän huomaa, voi käydä niin kuin minulle josta tämä "samanlaisuuteen pakottava erilaisuuden kieltävä" tapa on itse asiassa jotain aivan muuta kuin suvaitsevaisuutta. Eli argumentti onkin, vaikka ehkä ensikuullen tuntuu jotenkin järkevältä, tarkemmassa syynissä kuitenkin ns. "harvinaisen huono" ; Kyseessä on enemmän yksisilmäisyyden oikeuttamista ja kätevä julistus/manipulointistrategia kuin suvaitsevaisuutta.

Nolointa on se, että tämän tajuaa jopa huono genrekirjailija, Dan Brown ~ "Kadonnut Symboli" pitää sivulla 34 seuraavaa "'Okkultisista symboleista!' Opiskelijapoika näytti taas innostuvan. 'Washingtonissa on siis saatanallisia symboleita!'
Langdon hymyili 'Ikävä kyllä okkulttinen tarkoittaa vain kätkettyä tai tuntematonta, vaikka se saattaakin herättää mielikuvia saatananpalvonnasta. Uskonnollisten vainojen aikoina oikeaa oppia vastustavaa tietoa on pakko pitää salaisena tai 'okkulttisena', ja koska se uhkasi kirkon asemaa, kirkko määritteli kaiken okkulttisen pahaksi Samat harhaluulot ovat yhä voimissaan.'"