sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Ghettoutuminen ja sydämen yhteys

"Eitikka (s.)
Henkilö, joka kiistää jääräpäisesti sen mikä on ilmiselvästi totta."
("Elimäen kootut tarkoitukset")


Päivi Räsänen on palannut siihen miten hän haluaa luokitella maahan tulevia kiintiöpakolaisia uskonnon mukaan. Räsänen on mielenkiintoinen käyttäessään sanoja "en ota nyt kantaa" ilmoittaessaan että aiheesta keskustellaan. Mistä voi päätellä että hankkeen onnistuminen paljastaa yritykset, mutta hankkeen epäonnistuttua ei haluta kantaa vastuuta. Räsänen on erikoinen myös esittäessään että kun pakolaisia valikoidaan joka tapauksessa, niin ei muutu syrjinnäksi jos ne valikoidaan uskonnon puolesta. Kun Räsänen kertoo että "ei ole rasistista luokitella maahan tulevia pakolaisia uskonnon mukaan, koska kaikkia ei voida pelastaa", on se hyvin vajaata logiikkaa ; Samalla järjellä "ihonvärin mukaan luokitteleminen ei olisi uskonnonvapauden rikkomista koska kaikkia pakolaisia ei kuitenkaan voida pelastaa." Räsänen ei vain osaa.

Mutta jos nyt kuitenkin hypähdetään siihen, millä Räsänen oikeuttaa kristittyjen valikoimisen. "Kiintiöpakolaisten kohdalla pitäisi huomioida tarkemmin heidän kulttuurisen sopeutumisensa mahdollisuudet. Jotkut pakolaisryhmät ovat sopeutuneet hyvin Suomeen seurakuntien kautta." Räsänen siis esittää että muut kuin kristityt eivät kohtaa sydämen yhteyttä ja tämän puutteen takia uhkana on ghettoutuminen.

Olen tästä tilanteesta samaa mieltä Räsäsen kanssa. Ja uskallan hypätä siihen, mistä tämä johtuu. Yhteiskuntamme on vahvasti sirpaloitunut. Ja tosiasia on, että ihmiset jaotellaan yllättävän voimakkaasti vakaumuksen kautta. On paljon Räsäsen kaltaisia ihmisiä, joille luontevaa on jakaa ihmiset vakaumuksen pohjalta ykkös- ja kakkosluokan kansalaisiin. He esittävät että uskonnottomat ovat moraalittomia ja pahoja = huonoja kansalaisia. Samalla muistutetaan säännönmukaisesti että kristillisyyteen osallistuminen on tärkeää ateisteille jne. Esimerkiksi "suvivirsi" -kohinassa nämä uskovaiset ovat enemmän kuin halukkaita säästämään typerän kappaleen ja ehdottamaan että uskonnottomat jäisivät pois tilaisuudesta ja saisivat todistuksensa postissa.

Näiden uskonnollisten vakiokäytänteiden kritisoimista pidetään automaattisesti suvaitsemattomuutena. Räsäsenkin vakiokortti on hypähtää tilaan, jossa kritisoijaa syytetään sananvapauden rikkomisesta. Vaikka kritiikkikin on juuri sitä sananvapautta, eikä kukaan halua estää Päivi Räsästä pitämästä mitä mieltä tahansa, kysymys on toteutuskäytänteistä. Räsänenkin ymmärtää että sharian/abortin/keskioluen myynnin/sianlihan myynnin kannattaminen on mielipide jossa voi olla hengellisiä sävyjä, mutta ei silti ole syrjintää keskustella tämmöisen aiheen kieltämisestä..

Sydämen yhteyttä ei löydy ja tämä johtaa ghettoutumiseen. Syykin on helppo katsoa. Suomi on "kristillinen maa". Ei sillä että suurin osa ihmisistä olisi muuta kuin perinteen voimalla kristillisen seurakunnan jäsen. Vaan sillä että vähemmistö kristityistä on äänekkäitä ja esiintyy enemmistökristittyjen nimissä koska enemmistö ei jaksa/viitsi tehdä mitään. Tästä syntyy se, että toiset vakaumukset kokevat sydämen yhteyttä ja toiset kokevat eriyttävää halveksuntaa ja ennakkoluuloista pelkoa. Räsänen on oikeassa siksi että hänenkaltaiset ihmisensä ovat olemassa syrjimässä.

Kristillisyys tuntuu kenties mukavalta ja suvaitsevaiselta ja lempeältä vain niille jotka lämmittelevät sen sisäpiirin sisäänpäinlämpiävyydessä. Ulkopuolelle kohdistuva kalseus jää silloin huomaamatta. Tai jos se huomataan, niin tästä ei oteta itseen, vaan tehdään siitä muiden vika. Olennainen kysymys onkin se, että jos (ja kyllä) Räsänen on oikeassa, hän itse asiassa on osoittanut että kristillinen asenne on kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Tämän ongelman ratkaisemiseen tulisi panostaa jotta ihmisiä voitaisiin auttaa. Nyt kristillisyys näyttääkin siltä että hädänalaisiakin autetaan ideologian, ei ihmisyyden, vuoksi. Räsäsen kaltaisten mielissä ihmisarvo latistuu oikeiden mielipiteiden rinnalla.

"Addis Abeba (s.)
Presidenttiehdokkaan tai lahkolaissaarnaajan luotaantyöntävä papatus, joka kantautuu megafonista kadunkulmassa."
("Elimäen kootut tarkoitukset")

Ei kommentteja: