Muisti voi palauttaa jopa yllättävän voimakkaita yksityiskohtia. Muistissa voi olla paikka ja siihen liittyvät tunnelmat ja jopa tuoksut. Näin muisti on muutakin kuin näkyvän ja kirjoitettavan toistamista. Mukana tulee mielikuvia hyvin laajalla kirjolla.Tätä käytetään apuna esimerkiksi urheilussa. Suorituksen kuvittelu mielessä auttaa oikeassa suorittamisessa. Metodi on tuttu zenin maailmasta; Herrigelin "Zen ja jousella ampumisen taito" kertookin miten suorituksen visualisointi ja kuvittelu on oleellinen osa harjoittelua. Kuvittelu auttaa kun harjoittelua tekee oikeasti. Näin mielikuvitus on mukana mutta ei pääse liian valloilleen. (Kuten käy esimerkiksi niillä pikkupojilla jotka katsovat kung-fu -elokuvia mutta eivät harjoittele. Heille voi syntyä vääriä käsityksiä ihmisen kyvyistä ja rajoista ja siitä mikä on helppoa, vaikeaa ja mahdollista.)
Mielikuvituksen voima on muutenkin yllättävä. Ihminen kykenee visualisoimaan erilaisia asioita. Toki toiset asiat ovat vaikeitakin ; Esimerkiksi tiedän ihmisiä jotka kertovat voivansa kuvitella mansikkajäätelön makua niin että he todella muistavat tämän maun ja ikään kuin visualisoivat tämän tietyn maun. Toiset taas kertovat että ruusun kuva voi auttaa visualisoimaan ruusun tuoksua. Itse en tämäntyyppisiin keinoihin taivu. Silti visualisointien tehot yllättävät minutkin, vaikka ne ovatkin vähäisempiä.
Visualisointi liittyy erityisen voimakkaasti shamanismiin. Sen meditointitekniikat eroavat hieman "perinteisestä" sillä, että ne keskittyvät nimen omaan kuvien tuottamiseen. Ne eivät tuota "pimeyttä" tai "ajatuksettomuutta", vaan rakentavat enemmän maksimaalisen analogiamyllyn jota ei rajoiteta vaan annetaan ryöpytä vuolaana. Vain kahlitsevaksi koettu mielenjuoksu sammutetaan. Tässä mukana ovat myös voimaeläimet ja erilaiset oppaat. Niihin samastuminen esimerkiksi shamanistisen tanssin muodossa on tärkeä osa shamanistisen hengellisyyden harjoittamista. Visualisoinnin teho heijastuu esimerkiksi lucid dreaming -tekniikoihin, joissa hallitaan unien sisältöä. Tätä voidan pitää eräänlaisen visualisoinnin huipentumisena. (Huipentumisena tietysti siksi että minä olen tässä aikasta hyvä.)
Shamanistisessa visualisoinnissa linja on aivan erilainen kuin Thomas Nagelilla, joka selitti että ihminen ei voisi tietää minkälaista on olla lepakko, koska lepakon aistinelimet ovat olennaisesti erilaiset. Shamaani samastuu eläimeen. Tässä on tietysti ongelmana se, että kokemuspinta puuttuu. Mansikkajäätelön maun visualisoija on kokenut mansikkajäätelön syömisen. Zen -jousiampujalla mielikuvat saavat palautetta siitä kun harjoittelutilanteessa mielikuvia yritetään toisentaa tekojen tasolla. Shamaani ei sen sijaan saa vastaavaa "varmistavaa feedbackiä". Siksi pelkkä subjektiivinen kokemus samastumisesta riittääkin. Tätä jopa pidetään suorana kokemuksena asiasta. Joten jos shamaani kokee samastumista vaikka peuraan, hän ajattelee että tämä kokemus kertoo jotain jakamatonta ja aitoa siitä millaista on olla peura. Kokemus aitoudesta ja aitous menevät sekaisin. Muistaminen ja mielikuvitus muuttuvat yhdeksi ja samaksi. (Mikä ei ole muutenkaan mitenkään harvinaista, kuten valemuistot meille opettavat.) Tämä tietysti nostaa yksilön ja väittäjän absoluutiksi, joksikin joka kykenee sanelemaan miten asia on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti