Ne ovat esihistoriallisia piirroksia, joiden tulkinnassa korostuu se, että niihin heijastuu senaikainen maailmankuva. Esimerkiksi hirvet symboloivat metsästystä, niiden voidaan nähdä kuvaavan jopa toiveita saada saalista. Kalliomaalauksissa on myös usein erilaisia tikku -ukkoja. "Otavan suuri maailmanhistoria (osa 1)" kertoo että kalliomaalauksissa on alastomia naisia ja sukuelinten kuvia. Nämä nähdään seksuaalisiksi symboleiksi. Ne voivat kertoa esimerkiksi siitä miten seksuaalisuuteen oli erityisen hengellinen suhde. Tämä voi kertoa sitten seksuaalisuuden uskonnollistamisesta ja muista vastaavasta
Siinä missä tuhansia vuosia vanha kalliomaalaus ihmetyttää, harva ihmettelee esimerkiksi vuotta vanhaa kalliomaalausta ja päivittele, että miten graffiti voi säilyä niinkin kauan. Kuitenkin nekin ovat samalaista kuvastoa. Miksipä niihin ei voisi sitten soveltaa samantapaista tulkintametodia?
Tämä johtaa ajattelun esimerkiksi graffiteihin. Niissäkin kuvasto käyttää esimerkiksi jo aiemmin mainitut tikku-ukot ja sukuelinkuvastoa. Tätä kautta tulevaisuuden arkeologi voisi nähdä sen esimerkiksi jumalattaren palvontana. Graffitit eivät tunnu oikein välittävän arkea, ei työelämää. Graffiteja tuijottaen on vaikeaa selvittää miten tyypit käyvät toimistossa, ruokakaupassa ja tuijottavat telkkaria. Tai että ollaan tapakristittyjä, eli hengellinen kulttuuri tarkoittaa sitä että käydään kaksi kertaa vuodessa kirkossa.
Kuitenkin, kun muistetaan että kalliomaalaustenkaan tulkinta ei tapahdu tyhjiössä ; Meillä on paljon muuta aineistoa johon verrata, voidaan sanoa että omalta osaltaan graffititkin auttavat tunnistamaan ja valottamaan sitä, minkälaisessa kulttuurissa me oikein elämme. Tätä kulttuuriutta miettiessä voi tuijottaa vaikkapa seuraavaa valaisevaa lähihistoriallista kalliomaalausta. Kyllä. Tämänlaisessa kulttuurissa me elämme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti