Markkinatutkimus on siitä mielenkiintoinen ala, että se on hieman kuin asiakaspalvelija-konsultin rooli. Se on sitä, että otetaan selvää mistä asiakkaat ovat tyytyväisiä ja mikä on mennyt pieleen. Ja kerrotaan tästä ylimmälle portaalle. Sen sijaan että asiakaspalvelupuoli - joka on työnä helposti statukseltaan alhaalla ja johtoportaan puolella vähän kuunneltua - liitettäisiin suoraan, on helpompaa laittaa homma ulkopuoliselle. Jollekulle, joka sitten saa asiakkaat tuntemaan että heitä halutaan kuunnella (mutta ei välttämättä liitä tätä mielikuvaa toimeksiantajafirmaan, kuten helposti kävisi jos asiakaspalvelu hoitaisi asian).Monesti markkinatutkimus onkin asiakkaallekin mukavaa. He saavat kertoa näkemyksiään ja vaikuttaa. Joku kuuntelee ja välittää ja kirjaa ne vielä ylöskin. Ja niiden pohjalta tehdään ihan oikeita muutoksia.
Markkinatutkimukseen liittyy varmasti aika paljon negatiivisia mielikuvia. Se on jotain, jossa yritetään hyödyttää markkinataloutta. Sen tuloksilla saadaan "lisää hevosvoimia kapitalistien moottoriin." Näin esimerkiksi saadaan esimerkiksi jonkun lehden lukijoihin paremmin kolahtavia mainoksia. Tai saadaan mietittyä tapa, jolla yrityksen asiakaskuntaan saadaan uusia ihmisiä. Tai saadaan palveltua tiettyä segmenttiä entistä tarkemmin ja ainutlaatuisemmin.
1: Tämä on tietysti taloudellisesti kannattavaa sille joka myy. Kuluttaja saa toki myös hyötyjä, koska hän saa tarjouksia esineistä joita hän haluaa. Riskinä ovat tietysti esimerkiksi impulssityyppiset ostokset, ja mahdolliseti kateus kun kaikkea kivaa ei kuitenkaan saa hommattua.
Ylläoleva on kenties yliyksinkertaistus, mutta siinä on kuitenkin jotain hyvin perinteistä ; Brändäyksessä onkin perinteisesti keskitytty jonkinlaiseen suostutteluun. Perinteisessä näkemyksessä on: Kuluttajakunta, jolla olevan tarpeen ratkaisuksi myydään tuotetta. Myyntitilanteessa korostetaan myyjän rehellisyyttä ja tuotteen tunnettuvuutta ja tuotteen laatua. Haluttavuutta on rakennettu asiakkaan identiteetin ja statuksen kautta ja/tai korostaen tuotteen näkyvää funktiota, toimintoa. Rehellistä kauppaa pidetään jonain jossa oikea laatu myydään oikeaan hintaan. Tuotetta myyvän instanssin on nähty viestivän ja palvelevan.
Kuitenkin voidaan sanoa että tässä on olemassa myös vaihtoehtoinen lähestymistapa. Se keskittyy siihen että ihmisille tarjotaan kokemusta joka tyydyttää tarpeiden sijasta haluja. Rehellisen tuotekuvauksen sijaan keskitytään luottamuksen ja läheisyyden kokemiseen. Mitattavasta laadusta siirrytään tilannesidonnaiseen perusteluun, jossa ytimessä on se, mitä ihmisyksilö priorisoi ja pitää tärkeänä. Yleisen tunnettavuuden sijasta korostetaan sitä, että ollaan rakastettuja asiakkaiden parissa. Identiteetin rakentamisen sijasta keskitytään persoonallisuuteen, ulkopuolisen maailman massojen hyväksynnästä, statuksesta ja vallasta siirrytään indiivin karaktääriin ja henkilökohtaiseen karismaan. Funktion sijasta keskitytään etiikkaan ja siihen, miltä hankinta saa ihmisen tuntemaan itsensä. Tuotteen nähdystä puolsta siirrytään siihen minkälaisia tunteita se herättää. Tuotteen ominaisuuksista ja tarjouksista kertomisen sijasta siirrytään dialogiperustaiseen lähestymiseen. Objektiivissävyisestä Palvelu-myynnistä siirrytään henkilökohtaiseen kaksisuuntaiseen suhteeseen jossa ytimessä on molemminpuolisen ymmärtämisen henki.
Ensimmäinen tuntuu helpolta. Mutta jälkimmäinenkin on yleinen. Ja se on jossain paikoissa erityisen tehokas strategia, jopa parempi kuin se tavallinen.
Moni näkee ensimmäisessä kovia ja jälkimmäisessä pehmeitä arvoja. Kuitenkin jälkimmäiset myös myyvät hyvin, joten moni voisi ajatella että ne pinnallisesta pehmeydestään huolimatta ajavat syvimmillään erittäin kovia arvoja. ~ Ja joku voisi sanoa että näiden välillä ei ole mitään ehdotonta dikotomista jakoa. Vaan että usein pehmeät ja kovat arvot sekoittuvat. ~ Uskontojen maailmassa rakkauspommitus on lahkojen tehokkain manipulointikeino, vaikka rakkauspommituksen kohteeksi joutuminenkin tuntuukin usein erityisen mukavalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti