"moniarvoisuus on nykyään niin laajalti toistettu ja hyväksytty fraasi tai päämäärä, ettei sitä yleensä tarvitse edes eritellä, saati kyseenalaistaa. moniarvoisuus näyttää meillä myös toteutuneen varsin hyvin. useampikin hyvin erityyppinen tutkija on huomauttanut, että meillä ei todellakaan vallitse arvojen puute tai arvotyhjiö vaan pikemmin keskenään täysin ristiriitaistenkin arvojen ylitarjonta."(Unkuri, "kolmas tulkinta")
Kirjoitin aikaisemmin fundamentalistisessa puheessa olevasta ristiriidasta vapaa tahto -argumentoinnin ja poliittisen rajoittavien lakien välillä. Silloin käytin vallantavoitteluperustaa ja sain tätä kautta järjestettyä yhdenlaisen selityksen sille, miksi tämä näin selkeä jännite erilaisten ideioiden pohjalla on mahdollinen.
Toinen mahdollinen syy on kristillisen fundamentalismin globalisoituminen. Esimerkiksi Ruotsila on kuvannut sitä, miten suomalainen fundamentalismi on luterilaisen perinteen pohjalla, kun taas USA:ssa ollaan kalvinisteja. Nämä perinteet ovat olennaisesti erilaiset, ja yksi olennaisin ero on nimen omaan vapaan tahdon suhde teologiaan. Kalvinismi korostaa Jumalan kaikkivaltiutta, jolloin mukaan tulee oppi ennaltamäärätystä pelastuksesta. Kalvinismissa on determinoitu tulevaisuus helvettiä myöten, joten vapaalle tahdolle ei käytännössä ole tilaa. Suomessa uskonratkaisu on nähty enemmän omana ja vapaana valintana ; Armoa enemmän tarjotaan lahjaksi ja sen ottaa vastaan se, joka haluaa, ja tämä on jokaisen oma vapaa valinta.
Näin ollen esimerkiksi USA:ssa kristillinen fundamentalismi on suhtautumisessaan köyhiin kovempilinjaista kuin Suomessa. Ja siinä missä suomalainen fundamentalismi uskonratkaisuineen tuntuu kivalta, on USA:ssa tarjolla sellaista settiä kuin dominionismi, jossa yhteiskunnasta yritetään tehdä arvoiltaan vahvasti oikeistokristillisfundamentalistisia.
Globalisoitumisen aikana opit kuitenkin sekoittuvat. Yritys kieltää tietynlaiset avioliittotyypit vain sen takia että niitä pidetään "syntisinä" sopii sujuvasti kalvinistiseen ja dominionismisävytteiseen maailmankuvaan, mutta ei sovi yhteen yksilöiden vapaata valintaa ja vain tähän sidottuna seuraavaa "oikeutettua vastuunkantoa" korostavan tematiikan kanssa.
Sekoittumisesta täytyy tietysti olla jotain merkkejä. Internet on väline. Samoin ulkomaanmatkaaminen. Ei siis ole ihme että sekoittumista tapahtuu juuri aikana jolloin liikkuminen on hyvin vapaata. Liikkuminen ideologiatasolla taas näkyy vaikkapa USA:laisen invention, kreationismin, leviämisestä Suomen oloissa. Oppi on selvästi organisoitunut USA:n lainsäädäntöä ajatellen, ja näyttää siksi yhteiskuntaeetokseltaan hieman erikoiselta suomalaiseen silmään. Kuitenkin se on levinnyt varsin laajasti fundamentalistien parissa. Ja koska kreationismi on "Amerikan Tuliainen", se on itse asiassa sitoutunut kalvinistiseen perinteeseen.
Näin voikin olla että kreationistit opettelevat "tilannekohtaisia argumentteja" eivätkä siksi huomaa että heillä on keskenään ristiriitaistet taustoitukset. He oppivat selviämään yksittäisistä argumenteista, mutta kokonaisuudesta tulee rikkonainen ; Eri tilanteissa käytetään jopa keskenään ristiriitaisia perustelutapoja. Kysymys ei kuitenkaan ole varsinaisesta typerehtimisestä tai vallantahdosta. Vaan siitä että maailmankuvan jäsentäminen vaatii aikaa. Monenlaiset virtaukset ovat sen verran yleisiä, että niiden suhde toisiinsa jää vähemmälle mietinnälle - etenkin kun on kiire bashata ateisteja, ja tärkeintä on lyödä vääräuskoiselta luu kurkkuun keinolla millä hyvänsä. ~ Näin ei muodostu eheää kokonaisuutta, vaan tilkkutäkkiä muistuttava hajanainen maailmankuva. Ei ehditä valikoida sitä argumenttipakkaa, joka nojaa yhtenäiseen taustateoriaan vaan käytetään mitä sattuu juuri käsillä olevaan tilanteeseen olemaan.
Tilannetta ei tietysti auta se, että taustalla olevat ratkaisut arvokysymyksiin noudattavat perinteisiä arvoja. Nostalgisesti ajatellen suomessa on ollut näissä asioissa hegemonisia diskursseja. Näille tyypillistä on se, että valinta on muuttunut niin itsestäänselväksi että sitä ei edes osata kuvitella kyseenalaistettavan ; Hegemonisessa diskurssissa kaikki ovat samaa mieltä ja pitävät ratkaisua ilmiselvänä, eikä kyseenalaistamisessa ole järkeä. Kaikenlainen puhe homoseksuaaleista ja aborteista on tässä suorastaan tyrmistys. Tätä kautta selittyy kaksi piirrettä:
1: Miten junnaavassa premissientoistolinjassa fundamentalistien kanssa käyty arvokeskustelu on. Ja miten ilmiselviä heistä kaikki nämä arvovalinnat ovat. Premissit ovat arvokeskustleussa lukkoonlyötyjä ja eidebatoitavissa. Syy on se, että he elävät hegemonisen diskurssin murtumistyrmistyksessä. Heille erimielisyys on järkytys ja epäuskon paikka. He eivät oikein osaa kuvitella että joku ihan oikeasti voisi olla erimielinen näistä itsestäänselvyyksistä. Vaikka ne ovatkin vain kulttuurisidonnaisia ja maailmankuvasidonnaisia dogmaattisia ennakko -oletuksia, niitä hellitään kuin ne olisivat hienostuneita johtopäätöksiä. Pohjimmiltaan tilanne on siis se, että näkemyksellä on ollut ennen valtaisa ja kyseenalaistamaton valta -asema. Eikä näkemyksen kannattajat ole osanneet eläytyä siihen että tämä aika on historiaa.
2: Ennen vapaa tahto ei ollut ristiriidassa sen kanssa että kaikki vastustivat homoseksuaaleja. Koska hegemonisessa diskurssissa asia on ilmiselvyys, kaikki valitsivat tietyllä tavalla eivätkä edes ajatelleet että tässä olisi jokin valinnanpaikka jota voisi kuvitellakaan kyseenalaistavan. Näin kaikki olivat ihan vapaasti valiten samaa mieltä. Monikulttuurisessa maailmassa taas asiat eivät ole näin yksinkertaisia, ja harmonian nimissä tehty yhtenäistäminen ja siihen pyrkiminen on vapaan tahdon rikkomista ; Monikulttuurisuudessa tilanne on se, että jos sanoo "carpe diem", pitää kestää se että joku on erimielinen.
Tässä mielessä tilanne näyttää jopa melko inhimilliseltä. Tämä ei tietysti estä sitä, että toisilla toiset, kovemmat, pyrinnöt voivat olla voimakkaampia. Ihmiset ovat yksilöitä ja fundamentalistejakin on taatusti hyvin monenlaisilla tausta -ajatuksilla.
Hämähäkinseittikin näyttää olevan aika epäspesifi. Nappaa mitä tahansa, joka siihen lennähtää. Oli hyönteinen tai pöly, tietoinen ja elossa vai kuollut, vapaalla tahdolla varustettu tai ei. Ei väliä, kunhan kohdalle osuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti