Monesti sitä tulee moitittua "Raamattua". Sitä kutsuu pilkallisesti satukirjaksi. Kuitenkin, jos tarkemmin katsoo, se on kuitenkin paikoin aika siisti satukirja. Esimerkiksi siitä löytyy hienosti kuvattu salamurha. Eikä minkätahansa lainen salamurha, vaan sellainen jota kuvaa vain kuvaus supercool ninja awesomeness.
Tarkka kohta on "Kuninkaiden kirja 3:15" jakeesta eteenpäin. Törmäsin tähän tarinaan ensimmäisen kerran hyvin nuorena. Jehovan Todistajissa teon onnistumisen takana näkyi Jumalallinen auttaminen ja väliintulo.
Kerron tarinan lyhyesti, jokainen osannee lukea melko pitkän kohdan Raamatusta. Oli lihava kuningas, jonka israelilaiset halusivat hengiltä. He rukoilivat Jumalaa ja Jumala kuuli pyynnöt. Näin saatiin vasenkätinen sankari, benjamilaisia edustava Eehud. Hän valmisti itselleen kaksiteräisen miekan, jonka hän kätki sitomalla sen kylkeensä huomaamattomaksi. Sitten Eehud saapuo kuninkaan lähelle ja kertoi että hänellä oli arkaluonteista asiaa. Kuningas ajoi turvamiehensä kauemmaksi. Eehud kertoi "Minulla on sinulle sana Jumalalta" ja tökkäsi lihavaa kuningasta miekalla mahaan. Kuvauksen mukaan miekka upposi läskin ihroihin kahvaa myöten. Miekka jätettiin haavaan. Tämän jälkeen hän lukitsi sen ajan WC:n ovet ja pakeni. Palvelijat luulivat että salamurhaaja on tarpeillaan. Näin hän sai aikaa livahtaa pakoon. Kuningas ei tietysti näyttänyt niin murhatulta, koska tappoase oli piilossa läskin sisällä.
Tarina on jotain, jota voisi kuvitella tapahtuvaksi jossakin nykyajan elokuvassa. Siinä on jopa alkeellinen one-liner. Itse olisin toki rakentanut englantilaisen vitsin mallia "You have lot of guts to fuck with us - But look ; I have something what even you couldn't Jew." Tarinan salamurha on selvästi suunniteltu. On kätketty ase, suunnitelma jolla sali saadaan tyhjäksi. Kaikki on hiottu pakosuunnitelmaa myöten.
Ainut kysymys, joka tässä tulee mieleen on tietysti se, että jos olisi tullut nykyaikainen lääppivä ruumiintarkastus, olisi salamurhaajalla ollut kenties vaikeahkot paikat. Tosin tähänkin on tie ulos. Peräti Raamatullinen tie. Sellainen tie, joka suorastaan kerjää tulla kirjatuksi. Kun otetaan "Hesekiel 23:19-24" ja sen viittaus irstaaseen naiseen menneisyyksineen "Mutta hän yhä enensi haureuttaan, kun muisti nuoruutensa päivät, jolloin oli haureutta harjoittanut Egyptin maassa. Ja hän sai himon heidän hekumoitsijoihinsa, joilla on jäsen kuin aaseilla ja vuoto kuin orheilla. Ja sinä etsit nuoruutesi iljettävyyttä, jolloin egyptiläiset puristelivat nisiäsi nuorekkaiden rintojesi tähden." (Kun miettii ja visualisoikin tätä kohtaa, niin Holy Fucking Jesus Christ! En edes tiedä mitä sanaa minun pitäisi painottaa eniten.) Tästä saadaan olennainen elementti, jossa Eehud selittää turvamiehille olevansa egyptiläistä sukua. (Mikä mainio ja ehdottoman kristillisesti korrekti oneliner.)
Tästä kaikesta pitäisi tehdä elokuva. Ei sellaista perinteistä lässytyselokuvaa. Vaan sellainen joka muistuttaa sellaisia visuaalisia elokuvia kuin "300". Voin suorastaan nähdä sen kaiken tapahtuvan.
Mutta kun minä kerron tarinan, siinä on tietysti myös opetus. Pelkkä kikkelivitsailu ei minulle riitä, vaan haluan olla opettavaisesti sivistävä laajemminkin kuin vain tässä yhdessä aiheessa.
Jehovan Todistajista tämä salamurha ei ollut hienostunut, joten onnistuminen johtui siitä että Jumalan siunaus oli teon onnistumisen takana. Kysymys oli siis hyvästä poliittisesta salamurhasta. Minun mielestäni tuo kuitenkin oli varsin oppikirjamainen salamurha. Siinä on järjestelmällinen juoni, aseen kätkentä, ja pakosuunnitelma. Se ei ollut liian mutkikas ja moniosainen. Moni kenties uskoo monimutkaisiin suunnitelmiin, mutta usein hyvä suunnitelma on yksinkertainen suunnitelma jossa muutama asia hoitaa melko varmasti kaikki oleelliset.
Jos salamurhaaja olisi ampunut tulipalloja tai tehnyt jotain muuta vastaavaa, se olisi ollut selvästi yliluonnollista. Minun oli ylipäätään vaikeaa uskoa että kovin eettinen Jumala siunaisi kädellään poliittisen salamurhan. Otin kuitenkin varmuuden vuoksi mukaan skenaarion ruumiintarkastuksesta. Tämä viittaa siihen että onnellakin oli osuutta asiaan, ajatus ei liene kovin vaikea keksittäväksi. Mutta tässä sitä tulee huomanneeksi että vastaava epävarmuus koskenee kaikkia salamurhia, mutta niitäkään ei yleensä tästä syystä kutsuta Jumalan siunaamiksi salamurhiksi vain siksi että ne onnistuvat..
Tämän jälkeen Jehovan todistajien yritys perustella minulle Jumalan olemassaoloa - ilmeisesti kieroutuneiden kiinnostuksenkohteideni kautta - näyttäytyykin lähinnä kenties kummallisimpana mahdollisena jumalatodistuksena, mikä on keksittävissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti