Psykoanalyytikot katsovat että unien tulkinta on tärkeää. Esimerkiksi ihmisten painajaiset kertovat heissä olevista traumoista ja haluista. Sama näkyy tietysti ihmisten tekemässä taiteessa.
Tämänlaisia ajatuksia voi tulla mieleen, kun kuulee eräästä kristillisestä tietokonepelistä. Sen nimi on "Left Behind : Eternal Forces". En ole pelannut sitä (mutta hankin sen jos vain jotenkin voin) on alusta loppuun puhtaasti kristillinen, sitä mallia jossa kristityt esittävät että kristillisyyden on oltava tietynlaista ollakseen puhdasta.
Juoni on siinä, että ylöstempaus on tapahtunut. Hyvät kristityt on temmattu taivaaseen. Maassa on kovat ajat. Ihmiset eivät ole kuitenkaan vielä Helvetissä, heillä on viimeiset ajat tehdä parannus. Ja itkua ja hammasten kiristystä. Sekä konetuliaseita. Pelitekniikka on sitä että käännytetään ihmisiä, ja joskus kun he eivät käänny, heidät on paras ampua. Miehet osaavat rakentaa, naiset eivät, joten miehien käännyttäminen muuttuu ratkaisevan tärkeäksi. Lisäksi taistellaan pahoja voimia vastaan. Pahaa edustaa maailmanhallitukseen, jota johtaa antikristus. Pahikset ovat joko sotilaita (jotka [yllättäen] näyttävät YK:laisilta), heavymetalmuusikoilta sekä sekularisteilta.
Moninpelimoodissa toinen pelaaja voi ottaa pahan joukot valtaansa ja käännyttää ihmisiä sekularismilla ja sähkökitaroillaan. Ja ampua konetuliaseilla. Loppudemoja saa voittajan mukaan. Luvassa on taivasta jos kristilliset voittavat. Ja jos pahan joukot voittavat, nähdään pelattava hahmo kärisemässä Helvetissä.
Peli on melko graafinen, joten siinä on kuvattavissa varsin realistisesti taistelut ja väkivalta. Asennemaailma välittää realistisesti kristittyjen maailmankuvan apokalyptisimmät piirteet ja ihmiskuva, jossa kaikkien elämän ydin on se käännyttäminen ja se että kaikkien on oltava samaa mieltä kuin sinä.
Ei sillä, tämä on hyvää vaihtelua "Disgaea" -pelisarjalle, jota olen viime aikoina pelannut. (Dood?) Sehän on absurdi komedia suoraa Helvetistä ja sen valtakahinoista. Tähän suhteutettuna luvassa olisi hyvinkin mahdollitsa nähdä että kristillinen maailma tarjoaa absurdilla maailmankuvallaan riemastuttavaa viihdettä jota me sähkökitaristisekularistitkin voimme nauttia. Emme toki vakavissamme. Sillä me emme jaa fundamentalistien traumoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti