Olen seurannut huvittuneisuudella eroottisten elokuvien tarjontaa. Kysymys on siis elokuvista, jotka eivät tarjoa itseään pornografiana, mutta eivät koko perheen romanttisina elokuvinakaan. Yleisesti ottaen tämän ajatellaan olevan jotenkin pornoa puhtaampi ja eettisempi lajityyppi. Se kuvaa ihmistä kokonaisvaltaisemmin.
1: Tosiasiassa se saattaa olla vain pornografiaa joka on kohdistettu naisille. Tärkeimmät erot pornografiaan on se, että pornossa "jyystetään" eri asennoista ja seksissä näytetään enemmän. Eroottisissa elokuvissa näytetään vähemmän, asentoja on vähemmän. Ja vaikka pornografiasa seksisuoritteita kuvaa "jopa surrealismiin asti ylilyövä" toteutustapa, erotiikassa tämä liioittelu on vielä suurempaa. Esimerkiks ilmeet ovat hyvinkin liioiteltuja.
Lajityypin elokuvissa näyttää olevan suurimpana tarinatyyppinä seksin riskaabeliuden korostaminen. Tarina on ikään kuin tragedia, jossa seksuaalisuus tarjoaa vapautta ja itsetutkiskelua. Ihminen oppii tuntemaan itsensä ruumiinsa kautta. Tämä seikkailullisuus muuttaa kuitenkin jonkun ylilyönnin johdosta vaaralliseksi. Tästä seuraa vakavia ongelmia, josta on sitten jotenkin selvittävä. Tarinan lopuksi ongelmista yleensä pelastutaan, mutta tarinan perussävyksi jää silti se, että seksuaalinen seikkailu oli se, joka johti näihin ongelmiin.
Tämä tarina on hieman omituisen tuntuinen, kun ottaa huomioon että lajityypin koko ideana on näyttää paljasta pintaa ja seksuaalisia suoritteita. Ehkä tällä yritetään ostaa katsojan omatunto puhtaaksi. Hän kurkistelee seikkailunhaluisesti erotiikkaa - joka ei katsojatyypistä ehdottomasti ole pornoa koska kuvaus ei ole karua, vaan jopa liioitellun siloista ja yksioikoista. Ja tämä on pehmeyttä ja inhimillisyyttä - mutta kiistää tirkistelevänsä. Tämä moralismi tuo tarinaa ja sanomaa, jolloin erotiikkaa katsova ihminen voi perustella katsovansa elokuvaa tarinan, ei paljaan pinnan vuoksi. - Toki strategia on tuttu muualtakin aiheen piiristä ; Miehetkin voivat selittää lukevansa "Playboytä" siinä olevien artikkeleiden ja haastattelujen vuoksi.
Siksi onkin huvittavaa, että esimerkiksi televisiosta juuri tullut koko perheen skifielokuva "Bicentennial Man" kuvaa seksuaalisuutta positiivisemmin kuin erotiikan lajityypin päätarinatyyppi. Sehän sanoo seksistä esimerkiksi seuraavaa : "That you can lose yourself. Everything. All boundaries. All time. That two bodies can become so mixed up, that you don't know who's who or what's what. And just when the sweet confusion is so intense you think you're gonna die ... you kind of do. Leaving you alone in your separate body, but the one you love is still there. That's a miracle. You can go to heaven and come back alive. You can go back anytime you want with the one you love." Asenne on positiivinen, ja jokin joka minusta näyttää seksuaalisuudesta sellaisia piirteitä joita voisi käyttää erotiikka -lajityypissä tehokkaastikin. (Tirkistely olisi ainakin oikeutettua, koska seksuaalisuus itsessään ei olisi pahaa ja riskaabelia, vaan sen latistaminen tekniseksi suoritteeksi olisi.)
Erotiikan lajityyppi onkin siksi melko helppo määritellä. Se on kaksinaismoralistista pornografiaa, jossa pornografian joitain piirteitä on sensuroitu mutta olennainen on jätetty jotta katsoja voisi puhdistaa omantuntonsa kolkuttelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti