"Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille" kirjoitti maahanmuuttokriitikoiden asennemuutoksesta Norjan terroritekoihin. Teksti on hieman samantapainen kuin omat huomioni uskonnollisten tahojen toiminnasta, mutta tässä skaala on hyvin lyhyt. Teosta oltiin aiemmin epäilty islamilaista terrorismia. Silloin teko todisti maahanmuuton vaaroista. Nyttemmin on korostettu miten toimija on yksittäistapaus.
Perussuomalainen Kansanedustaja James Hirvisaari esittää asian provosoitumisen kautta "Käytännön tasolla tällaisten tapahtumien taustalla ovat väärät ja umpisokeat poliittiset valinnat. Järkevällä maahanmuuttopolitiikalla voitaisiin hillitä jännitteitä ja torjua hyvin monia ongelmia, myös tällaisia hirmutekoja. Ja voitaisiin edelleen. Myös Suomessa." Hänen teemansa on se, että hän pitää tekoja hirviömäisenä tekona, mutta voi kuitenkin ymmärtää ahdistuksen josta se nousee. Samanlaista ajattelua edustaa myös blogiini tullut kommentti "Ajatuksena on ollut murhaajan manifestin mukaan suurinpiirtein: "Nyt opetetaan näille väärä uskoisille että Kansa ei kestä mitä tahansa. Tähän vedetään raja! Saavat itse olla vastuussa koska Kansaa ei ole kuultu riittävästi."" Eli kun provosoivia asioita tuodaan eteen, niin vastuu on provosoijallakin. Valitettavasti tämä oman ryhmän vihan samastuminen voi kertoa juurikin siitä ideologisesta yhteydestä. Islamkin on vaarallista jos ja vain jos islamistit provosoituvat väkivaltaisesti ja tämä on ideologialla rakennettua. Kun systeemissä on sisäänrakennettu ymmärryssysteemi jossa tekijän "hyvällä asialla olemispuoli" osataan tuntea, on varmaa että jonkun kieroutunut mieli ymmärtää että tämä ymmärtäminen on sama kuin perustelu teolle.
"Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille" -blogin kommenteista selviää kuitenkin sekin että maahanmuuttokriitikot kuitenkin perustelevat sitä, miten islamin tuottama massasurmina ilmenevö väkivalta ja länsimaissa tapahtuvat vastaavat ovat erilaisia. "Jos vähääkään tuntee islamiterrorin taustaa, tietää, että ne eivät juuri koskaan ole yksittäisen ihmisen tekosia, vaan suuremman porukan organisointeja. Päämäärätön, valkoisen miehen suorittama ammuskelu on taas viime vuosien perusteella ollut lähes aina yksittäisen mielenvikaisen subjektin tekosia." Tässä onkin hyvä tapa lähestyä asiaa. Support groupit on hyvin tärkeä asia katsoa.
Valitettavasti tästä yksilöllisyydestä on kuitenkin pakko irrottautua sillä provokaatiopuolustus kertoo siitä että tekijä saa jonkinlaista sympatiaa. Tämä ei ole toki samaa kuin aktiivinen varustaminen, mutta jos tekijät nähdään hyvällä asialla oleviksi, on menty monta askelta siihen suuntaan (mutta ei perille asti) joka erottaa tavalliset ihmiset niistä fundamentalisteista jotka aborttiklinikkaiskun jälkeen eivät kannata murhia itsessään mutta perustavat kuitenkin Paul Hill Dayn. Nämä ihmiset eivät kannata murhaa mutta ymmärtävät tekijää ja näkevät miten hän oli tavallaan hyvällä asialla ja symppaavat tekijää tällä tavalla vaikka murhia eivätkään. (Paul Hill -päivän kuvaukseksi on onneksi juuri siihen sopiva sana "Irvokas".)
Ajattelin kuitenkin nousta yksittäistapauksien yläpuolelle. Ei, en ole listaamassa isoa kasaa irtolinkkejä ja pidä niitä tilastona. Sillä sehän ei vielä ole tilastotieteellinen asetelma. Ahkerakaan cherry picking ei ole samaa kuin perustelu. Onneksi voin tässä kohden saada apua. Esimerkiksi sitä on katsottu Europolin raporttia, joka opettaa paljon terrorismista. Tulos on yllättävä. Oikeistolainen kirjoittelu ylikorostaa islamilaisen terrorismin vaaraa. "In fact, a whopping 99.6% of terrorist attacks in Europe were by non-Muslim groups; a good 84.8% of attacks were from separatist groups completely unrelated to Islam."
1: Tässä ei tietysti ole eritetty "yksilöiden tekemiä" ja "ryhmien tekemiä" toisistaan. Mutta käytännöllisellä tasolla sillä ei ole mitään merkitystä ; Me laskemme ruumiita. Ideologian kokonaisriski nähdään jos sen parista nousee "yksittäistapauksiakin". Niiden sosiaalinen tausta voi tietysti olla erilainen ; Jossain tekoon kannustetaan ja toisaalla ihminen eristetään tai hänen mielenterveyden häiriönsä jätetään huomaamatta tai hoitamatta. Mutta kun mietimme asioiden vaarallisuutta yhteiskunnallisen käytännön tasolla, niin asenne on "henkilökohtaisesti hyvä", mutta laajemmin ei riitä oikein mihinkään. Suomalainen yhteiskunta ei kannata väkivaltaa, mutta silti esimerkiksi mielenterveys- ja nuorisotyön leikkauksilla voidaan nähdä yhteys kouluampumisiin. Tämä tekee kulttuurimme asenneympäristöstä vaarallisen, haitallisen ja huonon. Käytännön tasolla tekojen ja ruumiiden kokonaismäärä ratkaisee, ei se, mikä on surmaajan motiivi.
2: Toki Europolin aineistossa on tiettyjä vaikeuksia. Terrorismiksi ja ilkivallaksi lasketaan motiivin sijasta järjestätymisen mukaan. Kuitenkin jotkin ilkivallantekotavat, kuten autopommittaminen taas on automaattisesti terrorismia. Nämä muutokset kuitenkin johtaisivat islamilaisuuden yliedustuksen suuntaan ; Ideologia tekisi järjestäytynyttä ja autopommi ei ole euroopassa luonteva osa "mindsettiä" toisin kuin itämaissa. Näin tilastot "kenties heittävät" (terrorismi on aineistossa valikoitunut arkikielestä poikkeavalla määritelmällä), mutta siihen suuntaan että islamilainen terrorismi ylikorostuu, ei alikorostu. Siksi tällä ei liene argumenttini kannalta väliä ; Jos se jotain tekee, se pikemminkin vahvistaa sitä.
Käytännön tasolla (sillä jota minulta on pyydetty ja vaadittu) on selvää että ruumiiden kokonaismäärä ja kauheuksien tapahtumisen määrä on se olennainen katsoa. Sosiaalinen selkääntaputtelu on tässä kohden merkittävää vain sitä kautta miten se vaikuttaa näitä pahuuksia lisäävästi. Ja se kaikki näkyy tietysti tilastoista, jotka ovat kuitenki pohjimmiltaan kaikkien aikaansaavien elementtien konkretisoituma. Kun syy-seurausasioita tapahtuu, meille syntyy otos tapahtumista. Ja kun meillä on mukana kaikki tapahtuneet, niin otos ei ole otoksenottotavoilla vääristettyä valikointia vaan edustaa parasta sen hetkistä tietoa.
Separatismi on se, joka on isoin riski terrorismissa. Ja tämän näyttävät tilastot, jossa kaikki terroriteot on mukana, ei mikään lehtileikekokoelma jossa on omaa mielipidettä tukevat valitut palat vuosien varrelta. Mitä se separatismi sitten on "Separatismi on liikehdintää jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi nykyisestä valtiomuodostelmasta." (Separatisti haluaa siis irrottautua pienemmäksi itsenäiseksi kokonaisuudeksi, vaikkapa irrottautua Venäjästä ja kutsua tätä itsenäistymieksi. Tai EU:sta.) Toisin sanoen uskonto ei paina, politiikka painaa. Se, miksi syntyy mielikuva muusta on se, että islaminuskoiset tekijät saavat eniten mediatilaa. Tätä tilastollista yleisyyttä yleisempi ilmeneminen on jotain jota kutsutaan yliedustukseksi. Yliedustus mediassa vaikuttaa taatusti mielikuviin ja antaa mahdollisuuden "koota ison lehtileikekokoelman" (tai modernisti linkkikokoelman).
Pitäneekin varoa mitä kirjoittaa, koska jos joku provosoituu ja tappaa minut niin kyseessä on ymmärrettävä ellei peräti eettinen teko, joka on teknisesti sen suuntainen että kuolemassani kyseessä on murhan sijasta itsemurha. Näin minun tappajani olisi vain itsemurhani välikappale, syyntakeeton itse tapahtumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti