tiistai 26. heinäkuuta 2011

Eufemismejä ja toiminnan vaikeuksia

"Crackedissä" oli kertomus siitä miten USA:ssa voi oikeasti vahingossa napata kyytiinsä "Rakkauden ammattilaisen". Tarinassa koettiin että annettiin liftarille kyyti, mutta prostituoidun saaminen autosta oli vaikeaa. Opimme että ilman seksiä se voi olla jopa kalliimpaa kuin seksin kanssa. Tekosyy "en tiennyt" on tietysti jotain jonka poliisi myös aina saa. Tekosyyt eivät siksi oikein autakaan. Syyksi vaikeaan havaittavuuteen on poliisityössä. USA:ssa poliisit voivat tehdä valeostoja ja muita vastaavia. Näin alasta on tullut kissahiirileikkiä. Kiertoilmaukset ovat käytössä. ; Toisin sanoen lainsäädäntö ja valvonta paitsi kitkevät rikollisuutta, ohjaavat rikollisten toimintatapoja. He oppivat kiertämään sääntöjä.

Toki tarinassa on myös sosiaalista sokeutta. Mutta minä tiedän, mistä löydän lähimmän sosiaalisesti sokean. Itse asiassa koko tilanteen kuvauksessa on jotain juuri sellaista, jonka tapaista aspergerin syndroomaisille tapahtuu aina silloin tällöin. Sitä on jokin skeema jota on pakko seurata kun muuta ei ole. Sen parissa sitä sitten jättää paljon huomaamatta, antaa loput anteeksi joustavasti. Ja päätyy katastrofiin.

Tilanne opettaa myös sen, miten kiertoilmaukset, eufemismit, ovat hankalia. Siinä missä selkeä ja siististi määritelty kieli levittää ymmärrystä, eufemismi muuttaa kommunikaation kompleksiseksi harmaasävyiseksi leikiksi. Lopputulos on mystistä "mumbo-jumboa", joka kenties tavallisille ihmisille on hauskaa leikkiä ja tuo oman runollisen seikkailullisuuden siihen kun hakee sitä (useista halveksittavaa) ulkoistettua maksettua seksiä. Mutta jos jo normaali kommunikaatio on vaikeaa, tämä on erinomaisen eriyttävää.

Jos on sosiaalisesti sokea, on hyvin vaikeaa keksiä ratkaisua ongelmaan. Jos tavalliset naiset ja prostituoidut eivät erottaudu vaikkapa jonkinlaisen "ammattiuniformun" kautta, erottaminen on vaikeaa. Tämä johtaa tietysti vaikeuksiin jos on vaikkapa aspergerin syndroomainen ja ystävällinen kaveri joka antaa ihmisille liftikyytejä. Helppona vaihtoehtona onkin kasvattaa ilkeyttä. Se tarkoittaa sitä että on paranoidimpi ja varovaisempi. Epäsosiaalisuus on kätevä ratkaisu tämänlaiseen ongelmaan. Se tarkoittaa sitä että on sydäntä ajaa viattomien liftareiden ohi kaatosateessakin.

Onneksi asiaan on myös vaikeampi tie ; Jos on suoran reilu ja vain kysyy jokaiselta naiselta heti alkuun, että onko hän prostituoitu vai haluaako hän vain liftiä. Se ratkaisee kaikki ongelmat. Ei siksi, että prostituoidut eivät valehtelisi. Vaan sitä kautta että tavalliset naiset antaisivat tässä tilanteessa "ympäri korvien". Eli jos ihminen juttelee sinun kanssasi tämän kysymyksen jälkeen, hän on todennäköisesti prostituoitu. Ongelma ratkaistu, tiedät mitä ihminen on.

Tottakai tämä ylläoleva on vain esimerkki. Suomessa systeemi on erilainen. Sen sijaan tämä kuvastaa yleisempää ongelmaa, joka kattaa aspergerin syndroomaisen likimain kaikki kohtaamistilanteet. On aina jotain sekaantumisen paikkaa. Ja ne ovat joskus yllättävän vakavia. Ja usein ratkaisu nojaa johonkin sellaiseen, että erottelu tapahtuu, mutta lopputuloksena "on se pahin mahdollinen". Näin siis jos yrittää. Jos ei halua elää eristyneesti, tämänlainen katastrofi on nurkan takana. Moni voisi ajatella että sosiaalisuus sujuu, sitä pitäisi vain heittäytyä ja luottaa. Mutta he eivät olekaan niitä ihmisiä jotka eivät erota liftaria prostituoidusta ja jotka ajautuvat tilanteisiin joita poliisikaan ei usko.

Tämän valossa on huvittavaa, miten oireyhtymästä on tullut "tietyissä piireissä" muotia. Sillä se antaa "ilmaisen Albert Einstein -kortin", ja samalla "minun ei tarvitse välittää alkeellisimmistakaan käytöstavoista -kortin". He ikään kuin poimivat rusinat pullasta ja saavat fiksun maineen. Mutta unohtavat, että ihminen voi olla fiksu ilman aspergerin syndroomaakin. Itse asiassa moni ihminen pääsee fiksuuteen opettelemalla ja harjoittelemalla. Fiksu ihminen onkin siksi hieman kuin tyyppi joka saa Assien hyvät puolet osaamisessa. Mutta joka ei samalla vaivu pakkomielteeseen johonkin irrelevantilta tuntuvaan aiheeseen jossa he taitojaan kehittävät (kuten palapelejen kokoamiseen tai pihan muurahaisten määrän laskemiseen). Ja ennen kaikkea. He osaavat tunnistaa tavallisen liftarin ilotytöstä ja ottaa likimain kaiken irti siitä, mitä kaikkea tällä erottelulla voikaan sitten tehdä.
Kirjoittaja ei ota liftareita kyytiin. Mutta ei toisaalta kysy kaikilta naisilta ovatko he prostituoituja.

Ei kommentteja: