tiistai 19. heinäkuuta 2011

Dynaaminen idänkauppa

Päädyin tänään keskustelemaan ihmisen kanssa markkinataloudesta. Henkilö kuvasi että Suomalainen kulttuuri on hieman erilaista kuin esimerkiksi "Hong Kongissa. "Kaukoidässä" henki kaupassa on lyhytjänteisempi kilpailuhenkisempi. Opportunistisempi ja dynaamisempi.

Tämänlainen ajatus tuntuu kenties erikoiselta. Sillä geneerinen mielkuva "kaukoidästä" on rauhallisuus. Sellainen jossa nimen omaan olisi harmoninen ikuisuusperspektiivi ytimessä. Suomalainen taas on erilainen sisukas aggressiivinen taisteleva häjynjyllikkä. Kulttuurit näyttävät ikään kuin menneet ristiin.

Keskustelukumppanistani kulttuuri on ymmärrettävissä ihan perusasioiden kautta. Suomessa on talvi. Tämän vuoksi lyhytjänteisellä taloussuunnittelulla on ollut helposti kuollut nälkään. Siksi on pitänyt ahkeroida todella isolla volyymillä lyhyen aikaa ja lopun aikaa kituuttaa sillä mitä on saatu kasaan. Tropiikissa nälkään kuoleminen ei ole ollut yhtä helppoa. Siellä on toisenlaisia ongelmia. Kun ruoan säilyttämistä ja varastoimista ei tarvitse miettiä niin paljon. Ja aikaa jää muuhunkin, kuten siihen meditaatioon ; Ajatellaan lyhyestui että on puuro kupissa, ja se riittää. Sen jälkeen voidaan pitää ikuisuus ja oma lopulta koittava kuolema mielessä. Zen -henki sopiikin tämänlaiseen kiireettömään ja lyhytjänteisyyteen keskittyvään malliin paremmin. Näin voidaan sanoa että talvi ajaa kohti konservatiivisuutta ; Menetelmiä ei muuteta koska epäonnistunut kokeilu on ollut helppo tapa tappaa itsensä ja perheensä. Tropiikissa riski ei ole ollut yhtä lopullinen, joten liberaalimpi kokeiluhenki ja opportunistinen toiminta ovat mahdollisia ja jopa kannattavia.

Suomalainen jäyhä ja konservatiivinen henki olisi tätä kautta sopeutuma tiettyihin olosuhteisiin. Se, että olosuhteiden muuttuessa tilanne vaihtuu onkin sitten selviö. Tästä lienee hyvänä esimerkkinä se, miten Islantiin muuttaneille viikingeille kävi. He eivät ottaneet islantilaisilta oppia, koska he olivat konservatiiveja. Norja on karu paikka, joten riskinoton vaarat varmasti oltiin sisäistetty. Norja ei kuitenkaan ole sama Islanti. Erilaiset olot vaativat erilaiset sopeutumat.

Tämänlainen ajattelu on tietysti hyvä vastine niille, joiden mielestä kulttuuri ohjautuu etupäässä ideologioiden kautta. Heistä olisi erikoista ajatella että maaperässä olisi jotain taikasäteilyä, joka vaikuttaisi yhteiskuntarakenteeseen. Kuitenkin Suomalaisen on helppo nähdä miten täällä on varsin valloittava luonnonvoima nimeltä talvi, joka on luonut rytmin jota ihmisten on pakko seurata. Toki nykyään asia on muuttunut. Suomessa on nykyään kohtuullisen vaikea kuolla nälkään. Silti yhteiskunnassa on rakenteita jotka ovat rakentuneet silloin "ei niin kovin kauaa sitten" kun näin ei todellakaan ollut. Näin voidaan miettiä sitäkin, ovatko nykynuoret itse asiassa liberaaleja ja opportunistisia siksi että kulttuuri on muuttunut ; Eri strategiat toimivat. Sellaisetkin jotka olivat tuhoisia esimerkiksi vielä sata vuotta sitten.

Työttömyysturva takaa sen, minkä tropiikki ennen ; Se antaa ihmisille tilaisuuden tehdä asioita joissa epäonnistuminen voisi johtaa tuhoutumiseen.
1: Ihminen voi teoriassa heittäytyä elämäntaparentuksi ja ruveta yrittämään tekemään asioita jotka tuntuvat hänestä kivoilta. Tämä ei vaadi taitavuutta, mutta resursseja joilla pysyä hengissä. Moni pitää tämänlaista elämää laadukkaana ; Hän voi panostaa vaikka kokeelliseen taiteeseen tai ympärivuorokautiseen hengelliseen elämään jota päivätyö ei rasita.
2: Panostaa johonkin ammattiin johon on paljon hakijoita ja vaikeaa päästä (ja joka siis vaatii hypertaitavuutta joiden hankkiminen on riski koska epäonnistuminen voi tulla monille niillekin jotka ovat yrittäneet tosi paljon.

Keskustelukumppanistani ideologiat siis enemmänkin nojaavat yhteiskunnan olemassaolevaan perushenkeen. Ne yleistyvät vetoamalla ihmisiin. Vaihtoehtona on ideologiavetoinen yhteiskuntakuva, jossa Tosi Maailmankuva antamaa kannattajilleen menestystä. Ja tämän suomin resurssein he valloittavat toisia alueita ja sen alueen ihmiset siirtyvät Tämän Hyvän Ideologian seuraakiksi. Jos ideologia ei aja yhteiskunnan tekemään jotain vaan ympäristö ajaa esiin tietynlaisia käytänteitä joihin ideologioiden on sovittava, niin maailmankuvasta tulee kuitenkin tätä kautta tietyllä tavalla "faktuaalisempi". Ei toki siinä mielessä että uskontojen Jumalat muuttuisivat todemmiksi. Mutta ainakin ne käskyt ovat olleet johonkin maailmanaikaan jossain paikassa toimivia, sellaisia joita voitaisiin kutsua ohjeiksi.

Ei kommentteja: