Olen asunut Keravalla mielestäni sen verran aikaa, että on soveliasta tehdä pientä vertailua. Kokemukseni mukaan se on asuinpaikkana hyvin erilainen kuin mitä Korso oli. En sano että muutokset olisivat parempaan. Tai huonompaankaan. Ne voivat olla asuinpaikkoina samanarvoisia. Mutta paikat ovat kuitenkin erilaisia.
Korsossa on paljon opiskelija -asuntoloita ja jonkin verran humalikkoja, työttömiä, narkomaaneja ja muuta vastaavaa porukkaa. Ja koska asuin opiskelija-asuntoloissa se tarkoitti tietysti sitä että jossain lähellä oli yleensä juhlat tai vastaavaa. (Ei sillä että olisin käynyt koskaan vuosien asumisaikana niissä, mutta olennaista on että olisin voinut.)
Korso opetti että asuinpaikka ei ole pelkkä valinta. Asuinpaikka myös valitsee sinut. Elämäntilanne ohjaa tietyille paikoille. Ja sitten nämä ihmiset ovat se infrastruktuuri joka luo paikan asenneilmapiirin.
Kerava taas on päiväsaikaan suhteellisen (mikä se sana nyt olikaan) kuollut. Ulkona näkyy lähinnä perheenäitejä lapsineen. Kerava, ainakin se alue jolla itse elän, näyttää olevan ns. "nukkumalähiö" ; Ihmiset käyvät töissä muualla ja tulevat Keravalle nukkumaan. Vapaa -ajallaan he joko ovat kotona sisällä näkymättömissä tai sitten he lähtevät Helsinkiin tai jonnekin muualle.
Ja mitä perheenäitejä ne ovatkaan. Sellaisia, jotka ovat saaneet kaiken. Ja liian nuorena. Tämä kuvaa varmasti myös Espoon rikkaimpien alueiden eläkkejä. Mutta Keravalla se, mikä on saatu liian nuorena näyttää olevan sitä vähemmän hedonistista ja enemmä katkeroittavampaa mallia.
Eniten pelottaa kuitenkin se, mitä se kertoo itsestäni. Jos asuinpaikan henki on jokin joka kutsuu tietyn elämäntilanteen. Esimerkiksi tässä taannoin huomasin pahastuneeni kun talomme kerrostalokyttääjä, sellainen eläkeläisrouva, oli tonkimassa roskapusseja kun vein niitä pihalle. (Meillä oli niitä useita joten tuli useampi satsi. Heti oli eukko penkomassa kuin haukka.) Huomasin että olin järkyttynyt ja tyrmistynyt sen sijaan että olisin keskustellut hänen kanssaan arkeologisista työskentelymetodeista ja siitä miten paljon roskapussit tosiaan kertovat lähimmäisistäni.
Tänään ajattelin korjata tilanteen ja taistella ympäristön asenneilmapiiriin latistumista vastaan. Ostin paketin kondomeja, iltapuhteikseni ujuttelen ja liottelen niihin venhäjauhon ja veden seosta ja laittelen huomiseen pussiin mummolle yllätyksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti