Thomas Nagelin esimerkki siitä, miten vaikeaa on ymmärtää lepakon kokemusmaailmaa on hyvin tärkeä osa tietoisuuden käsittelyä. Se muistuttaa siitä, että tietoisuudessa subjektiivinen kokemusosa. Systeemin tarkastelu ulospäin näyttää erilaiselta kuin systeemin sisällä oleminen.Nagelin lähestyminen on tärkeää myös eläinten tietoisuuden tutkimisessa ; Se varoittaa antropomorfismista. Moni lepakkoa katsova ihminen voi kokea samastumiskokemuksia. Ja tätä kautta hän voi kokea kaksisintaista signaalien virtaa, jonka hän käsittelee esimerkiksi fenomenologisessa prosessissa. Nagel muistuttaa että samastumisen kokemus ei tarkoita samaa kuin että kokemus olisi samanlainen tai ymmärretty. Kokemus ymmärryksestä ja todellinen ymmärrys ovat eri asioita.
Tämä on tietysti arvokas muistutettava asia, sillä ihmisillä on tapana antropomorfistaa luontoa. Ja toisia ihmisiä. Näin ihminen mestaroi luontoa omista lähtökohdistaan. Jos ei muista samastumiskokemuksen ja identtisen kokemuksen välillä olevaa kuilua, syntyy taikauskoa ja toisten ihmisten henkistä väkivaltaa.
Kuitenkin eläinten tietoisuuden kohdalla ei saisi mennä liian pitkälle. Jos eläimiltä poistetaan tietoisuuden mahdollisuus koska se vaatii antropomorfismia, kielletään potentiaalinen olemassaoleva ilmiö kenties liian tiukasti. Tämänlaisen näkemyksen on esittänyt esimerkiksi Frans de Waal. Hänen mukaansa Nagelin esittämä lepakkoesimerkki on hyvä, koska siinä viitataan lepakon aistiominaisuuksiin, joita ihmisillä ei ole. Näin voidaan sanoa että epäanalogisuus johtaa siihen että erottelua on hyvä tehdä. Hän esittää että ihmiset ymmärtävät paremmin toisia ihmisiä kuin lepakoita, ja samaan kulttuuriin ja aatepiiriin kuuluminen parantaa vuorovaikutusta ja ymmärryksen tasoa. Joten samanlaisuus painaa.
1: Tässä voidaan sanoa että ihmiset eivät ymmärrä aspergerin syndroomaisia (ja toisinpäin), koska aivot toimivat eri tavalla. Ja tästä seuraa virheitä. Mutta kuitenkin ihmiset ymmärtävät aspergerin syndroomaisia paremmin ja tarkemmin kuin vaikkapa undulaatteja.
Hän esittääkin että tosiasiassa tietoisuuden käsittelyn, etenkin eläinten tietoisuuden käsittely, on aina tasapainottelua kahden ääripään kanssa. Liiallisuus johtaa tarpeettomaan ihmisenkaltaistamiseen ; Näin esimerkiksi apinoiden vaaran hetkellä tuleva pelkoilme voidaan tulkita helposti hymyksi ja tämä vääristää käsityksiä. Liian vähän taas erottaa ihmisen luonnosta ja pitää ihmistä erillisenä olentona, joka on huono koska ihminen kuitenkin on yksi eläin. Hänen mukaansa asioita on panostettava tiedolla.
Näin hän ei aja suoraa analogia -ajattelua, vaan pitää analogiaa kätevänä tapana kehittää uusia kokeita. Jos ihmisten ja apinoiden samanlaisuuden kautta voidaan vetää ennusteita jotka voidaan testata, analogiaa voidaan käyttää asioiden selvittämisen lähtökohtana. Hänkään ei suinkaan aja sitä, että ihmisen ja simpanssin lähisukulaisuus tarkoittaisi sitä että simpanssit saisi inhimillistää suoralta kädeltä. Samanlaisuus on vain kätevä tapa generoida testejä ja tutkimuksia ja tämä taas lisää tutkimusohjelman hedelmällisyyttä. Analogia on siis a priori -tasolla tehdyn asioiden määrittelyn sijasta h tiedeprosessin moottori joka rakentaa a posteriori tietoa.
Uskallan sanoa että tässä on taatusti jotain järkeä. Samalla se kertoo miten vaikea asia parsimonia itse asiassa on. Moni pitää ihmisominaisuuksien liittämistä "tuhlailuna" koska siinä asiaan liitetään uusi ominaisuus. Ja he ovat jossain oikeassa. Toisaalla taas moni ajattelee että nuukuutta on nimen omaan se, että asioiden ominaisuudet on nähtävissä muuallakin (ja kiveä koskee sama gravitaatiolaki kuin planeettoja vaikka kivet ja planeetat ovatkin monin paikoin hyvin epäanalogisia.)
On itse asiassa mielenkiintoista huomata, miten sarjakuvissa asiaa on ymmärretty ; Usein supersankari saa jonkin erikoisen ominaisuuden. Esimerkiksi "Daredevil" saa jonkinlaisen silmistä riippumattoman, lepakkomaisen, näkökyvyn. Näihin erikoiskykyihin tottumiseen liittyy alkukankeutta ja kommelluksia. Tätä voidaan pitää oppimiskokemuksena, jossa ihminen ei aluksi tiedä "miltä tuntuu olla lepakko", mutta saatuaan bat-ajassa bat-ominaisuudet hän totuttelee asiaan ja sitten kokemus ja samastuminen sujuvat paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi toiminnan parantumisessa ; Ennakkoluulopohjaiset asiat karsiutuvat pois ja näin syntyy vähemmän virheitä. Ja kuten joku ehkä muistaakin - Maltan olla sarjakuvantekijöiden kanssa samoilla linjoilla.
Oravamies, kuvassa ja muutenkin hieman hämärä. Mutta ymmärrät hänet tietoiseksi ja jotain hänen kokemusmaailmastaan. Samoin tekevät muut ihmiset sekä sinun että oravamiehen kohdalla, sillä et saa suoraan hullun leimaa jos juttelet oravamiehelle - toisin käy, jos juttelet vaikka puhelinpylväälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti