Kiiluvasilmäinen teräasefanaatikko

Jokainen tietää että en pidä Jussi Halla-ahosta. Hän on toki agnostinen ateisti, eli minun pitäisi olla hieman sympaattinen hänelle. En kykene, koska ideologinen kuuluvuus ei minulle yleensä riitä. Nyt kuitenkin ajattelin puolustaa häntä, vähäsen. Yllätys ei liene, kun sanon että puolustamani aihe ei ole hänen maahanmuuttopolitiikkansa. Odotuksien mukaisesti en kuitenkaan lähde käsittelemään myöskään "feminismikysymyksiä" joissa jossain kohden minulla onlkin joukossa varmaankin yhteneviä (joskaan ei samanlaisia) näkemyksiä.

Kysymys on siitä, että Halla-aho on kiiluvasilmäinen aseharrastaja. Hän kirjoitti "Kepeitä kevätjuttuja" -otsikolla blogauksen jo varsin pitkän aikaa sitten, 2007 maaliskuussa. Blogauksesta tuli sitaatti "Jussi Halla-ahon kootut sanansa syömiset" -palveluun 29. huhtikuuta 2011. Siellä otettiin lainaus, johon löytyy esimerkiksi seuraavanlainen kommentti : "voi juma. tosta on vain lyhyt matka tappamiseen, koska se on "mageeta"." Tästä kommentista voisi odottaa että Halla-aho olisi päästellyt jotain pelkopohjaisia kostofantasioitaan julkisuuteen. Tämä ei olisi tietysti mahdottomuus. Mutta kuitenkin itse lausuma sanoo lähinnä seuraavaa "Eräillä tahoilla on taipumus nähdä aseharrastajat "kiiluvasilmäisinä asehulluina", ympäristöä uhkaavina aikapommeina. Aseharrastajia on tietysti moneen lähtöön, mutta ajatus "kiiluvasilmäisestä asehullusta" ei ole kokonaan väärä. Minä ainakaan en harrasta ampumista meditointimielessä tai tavatakseni uusia, mielenkiintoisia ihmisiä. En ole kiiluvasilmäinen asehullu siinä mielessä, että aseet hallitsisivat elämääni tai ajatteluani, mutta myönnän olevani kiiluvasilmäinen asehullu siinä mielessä, että aseet ovat mielestäni mageita, ja tämä mageus on syy siihen, että harrastan niitä." Hän jopa selittää että useimpia aseharrastajia kuvaa juuri se, että toiminta on siistiä. Paremmaksi oppiminen tai meditointi ei ole ensisijaista asiaa, vaan "Aseet näyttävät mageilta; niissä on erittäin hienoa, mieltä hivelevää mekaniikkaa; niistä kuuluu tyydyttäviä naksahduksia ja lonksahduksia; öljy, metalli ja öljytty metalli tuoksuvat hyvälle; palava ruuti tuoksuu hyvälle; aseen potkaisu tuntuu hyvältä."

Kyseinen reagointitapa on hyvin tavallista suhtautumista kaikenlaiseen itsepuolustuksen harjoitteluun. Usein sitä joutuu ikään kuin perustelemaan miksi toiminta on ikään kuin eettistä, luvallista ja tässä mielessä "mahdollista". Pohjavireenä on että itsepuolustus on perusoletuspohjalta testosteronintihkuista tappamishalua.

Tosiasiassa minä olen historiallisena miekkailijana päässyt tässä melko vähällä. Sillä ihmiset eivät yleensä tiedä mistä on kysymys ja ajattelevat ensin että kyseessä on larppaus. Tai sitten se urheilumiekkailu jota ovat nähneet olympialaisissa. Mielikuvat ovat tässäkohden puolellani ja päädyn ensioletuspohjalta hyväksyttävään kultturelli-urheilijan tai pellemäisen "sanko päähän, leikitään että se on kypärä ja pehmomiekkapöhköilyä" -lokeroihin. Nämä molemmat ovat toki hieman ärsyttäviä lokeroita. Mutta Halla-ahon ampuma -aseharrastuksessa väkivaltatematiikka lienee mukana kovemmin kuin väkivaltaisiksi yhdistetyissä lajeissa. Kun kyseessä on mekaaninen laite, ei se enää ole oikein urheiluakaan.

Kuitenkin perusteluja ei periaatteessa tarvitsisi. Moni harjoittelee historiallista miekkailua sofistikoituneesti vaikkapa meditatiivisena harjoitteluna, oppiakseen taidon paremmin, päästäkseen osalliseksi manuaalejen tutkimustyöhön ja oppiakseen historiaa. Tai päästäkseen hengaamaan koulun jäsenten ~ universumin siisteimpien tyyppejen ~ kanssa. Moni haluaa kasvattaa itsekontrollia, päästä eroon peloistaan, saada itseluottamusta, oppia rohkeutta. Joku haluaa elää hyväkuntoisempana ja terveempänä pidempään. Joku käy lajiin liittyvän kirjaston ja keskusteluilmapiirin vuoksi - esimerkiksi minulle se on iso plussa.

Eli kaiken kaikkiaan moni käy saadakseen elämäänsä vuosia ja vuosiinsa elämää jollain sellaisella tavalla jota kaikki pitävät kultturellina, älylisenä ja perusteltuna. Kuitenkin mukana on aina jotain "eiperusteltuja periaatteita". On taattua, että esimerkiksi minun harrastusvalintana ei ole ampuma -aseet siksi että niiden käyttö tuntuu minusta liian etäiseltä, epäcoolilta, jopa pelkurimaiselta. Mekaaninen kone ei tunnu kivalta. Miekalla on karismaa. Ne ovat tosi siistejä ja olen niitä kohtaan tietyssä määrin kiiluvasilmäinen fanaatikko. Tämä on ollut varmasti yksi vaikuttava tekijä.

Voisin toki teeskennellä että ratkaisuni olisi täysin rationaalinen, ilman mitään tunne -elementtejä. Että mikään muu harrastus ei kykene tarjoamaan samanlaista älyllis-kuntoilullista settiä. Mutta tämänlainen emootioton robottikone olisi aika pelottava, ja kysymys siirtyisi siihen että meillä olisi oikeasti edessä kaveri, joka pistää harrastuksen pystyyn vain suorittaakseen. Väitän, että kaupallisuus ja suorittaminen on vallannut työelämän, ei sitä enää vapaalle asti tarvitse levittää.

Jos/kun miekkakoululle tulee/siellä on jo tyyppejä joiden mielestä miekat on vaan niin cooleja, niin sanon aivan suoraan, että siitä vaan. Kyllä mukaan pääsee olemalla kiiluvasilmäinen teräasefanaatikkokin.

Sillä siitä että kiiluvasilmäisesti pitää teräaseita mageina on pitkä matka siihen että pitää ihmisten paloittelua mageena ja haluttavana toimintana. ~ Tässä on itse asiassa hieman sellainen olo, että monella on antipatioita itse aseita kohtaan ja tämä välineantipatia siirtyy vihan kohteeseen. Näin se, että pelätään aseita johtaa siihen että aseharrastajia pelätään. Tämä ei itse asiassa eroa naurettavuudeltaan mitenkään siitä, että Halla-aho yhdistää ksenofobiansa pelon kohteeseen ja oikeuttaa omalla pelkopohjaisella antipatiallaan toimintansa. (Halla-aholaiskriitikoiden vähintään täytyy hyväksyä tämä rakenne koska he käyttävät sitä aika ahkerasti itse.)

Uskallankin lopettaa latinankielen sitaattiin "Abusus non tollit usum." ~ Väärinkäyttö ei ole hyväksyttävää käyttöä vastaan. Se, mitä asevaikutus tekee murhamielisen mielessä kannattaa erottaa siitä, mitä kiiluvasilmäinen aseharrastaja tekee väkivallattomasti ampumaradalla. Se, mikä ero on. Siihen saa apuja vaikka Tohtori Housen avulla, kun mietitään mitä eroa on väärinkäyttäjällä ja addiktilla.