"Miten käy kirkkojen omaisuuden, kun perusmotivaatio uskoa ja pitää yllä järjettömiä insituutioita (kirkkoja) loppuu? Mistä löytyy töitä tuhansille seurakuntien työntekijöille. Pitäisikö heillekin rakentaa sopeutumisohjelma, kuten kettutarhureille on esitetty siirtymänä johonkin eettisesti kestävään ammattiin?"(Lausunto facebookissa)
Minä vietin lapsuuteni Etelä-Suomessa. Asuinkaupunkini kirkko on suhteellisen liberaali ja suvaitsevainen laitos. Yleisesti ottaen asiat ovat ihan hyvällä tolalla. Silti sielläkin esiintyy joitakuita toimijoita, jotka olivat ns. "nuorekkaan & liberaalin maineessa" esimerkiksi tummiin pukeutuvan pukeutumistyylinsä vuoksi. Silti heillä oli hyvin tiukka näkemys asioista.
Kävipä esimerkiksi niin, että oli ihminen jolla oli itsetuhoisia vaikutuksia. Kun tätä ihmistä sitten yritettiin auttaa, niin pirahti ihmisten puhelimet. Soittoja tehtiin täysi-ikäistenkin ihmisten vanhemmille. Itse henkilöille asiasta ei puhuttu suoraan. Soitoissa perusteluna oli, että kyseinen ihminen oli huolestuttava, vaarallinen ja saatananpalvoja. (Perustelut: Tumma nuorekkaan liberaali pukeutuminen ja roolipelaaminen sekä kysely okkultistisista aiheista. Terve oppilashan ei kysy kysymyksiä!)
Ja vain ensimmäinen sana oli totta. Riskinä oli saatanallisuuden kontaminoiva vaikutus. Näin itsetuhoa ajattelevan ihmisen kaveripiiriä haluttiin kaventaa. Aikaansaada eristyskenttä. Se varmasti auttoi asiaa pirusti. Juuri tätä näille "nuorekkaille" ja "liberaaleille" tarkoittaa sana "kristillinen" ja "nuorisotyö". Itsemurha realisoitui, vaikka puhelinsoittojen seuraus ei ollutkaan henkilön ignoraatio, vaan hyvin usean ihmisen etääntyminen kirkosta.
Se, miten tämänlaiseen asiaan voisi vaikuttaa onkin sitten hyvinkin toinen asia. Moni voisi ajatella että kirkko ajaisi suvaitsevaisuutta ja puolustaisi heikkoja nuoria, joihin kohdistetaan tietyllä tavalla "korkeassa statuksessa" olevan ihmisen syytöksiä. Pappejen nuorisotyöntekokykyyn luotetaan - jopa uskonnoton kuten minä voi luottaa siihen että he osaavat, koska tekevät sitä työssään. Pappi on hyvä, joten hän ei tee mitään.
Kuitenkin tosiasiassa kaava menee sillä tavalla, että yleensä ottaen teoista ei ole seurauksia. Pappi vain kiistää tehneensä mitään ja "sana vs. sana" johtaa siihen että asialle ei tehdä mitään. Tässä on pohjasävynä se, että moni näkee papin vallankäytön uhrit pappia valheiden avulla vainoavana joukkona. Tämä taas vahvistaa "saatananpalvontaleimaa" ; Jos ennakkonäkemys "tietyissä piireissä" on että porukka on saatananpalvojia, niin tämän puolustamisen jälkeen ennakkonäkemys saakin vahvistusta, mikä ei tietysti suinkaan hillitse näitä ihmisiä.
Itse asiassa jotakuinkin näin kävi tuoreesti. Rippikoulussa syytettiin että naispappeus johtaa homoseksuaalisuuteen ja että Helvetin lieskat odottavat nuoria ja aika useita muitakin. Kun vanhemmat ensin valittivat, ei tapahtunut yhtään mitään. Piti ottaa yhteyttä ylempiin tasoihin. "He eivät saaneet toivomaansa kannanottoa asiaan ja lähettivät kuudentoista vanhemman allekirjoittaman kirjelmän kirkkoneuvostolle, kirkkoherralla ja tiedoksi Oulun hiippakunnan tuomiokapituliin." Sitten kun asiaa ruvettiin masinoimaan vahvemmin. Pohjasävynä oli selvästi ignoroida se, että yhteyttä asiasta oli otettu ensin paikallisesti jo kuukausia aikaisemmin. Ryhdyttiin ripeään epätoimintaan jossa saatiin vastaukseksi epämääräistä surinaa. Järjestettiin keskustelutilaisuus, ei siis mitään asian puntarointia josta tulisi jotain seuraamuksia. Ja kaiken huipentumana asianomaisia nuoria ei edes kuunneltu tässä keskustelutilaisuuksissa. Ja sävynä oli se, että nuoret olisivat liioitelleet ongelmaa.
Seurakunnan johto käsittelee asiaa muutoinkin vastaavalla lujalla eettisyydellä. Esimerkiksi löytyy seuraava lausunto : "Näistä teemoista on puhuttu. Kysymys ei välttämättä ole siitä, että olisi ymmärretty väärin. On kysymys myös siitä, että on ilmaistu asioita väärin ja epätarkasti." Kaikki huipentui anteeksipyyntöön, jossa henkenä oli se, että pappi korosti ensin että rippikoululaiset olivat ensin pyytäneet häneltä anteeksi ja vasta sitten nosti oman anteeksiantonsa esiin. Tämä jättää pohjasävyn, jonka mukaan koko tapahtuma olisi nuorten puheiden liioittelemalla rakentunut juttu.
Anteeksipyynnön merkitys elävän elämän tasolla näkyy itse asiassa kommenttipalstalla olevassa vetoomuksessa. Liberaalinoloinen suvaitsevaa ja rakentavaa sävyä yrittävä viesti esittää että "Rippikoulupappia ei ole syytä enää teilata enempää, hän tietää tehneensä väärin, mutta on pyytänyt anteeksi." Näin toimii kirkon leppoisa ja liberaali "leppoisto". Käytännössä tämä on pahantekijän suojelua. Uhreilla ei ole niin väliä.
Tapahtumaketju näyttää miten Kirkko nyky-yhteiskunnassa käytännössä suojelee sisäpiiriään. Nuorilla ei ole käytännössä oikeuksia ; Jos heitä hyväksikäytetään henkisesti ja hengellisesti, niin puolustautuminen johtaa siihen että heistä tehdään pahoja. Suojelu näkyy jopa siinä että mediajulkisuudesta on valitettu, vaikka mediajulkisuus tuli mukaan vasta varsin myöhään. Ja siinä että kyseisen väärintekijäpapin nimeä ei paljasteta. Eikä häntä selvästi erotettu virasta, vaan hän päinvastoin jatkaa juttujaan.
1: Strategia on koulukiusaajien maailmasta tuttu : On kiusaaja joka on aktiivinen ja sivusta katsovat ja asiasta vaikenevat sääliöt, jotka tietävät mitä tapahtuu, mutta eivät puutu asiaan. Ja juuri jälkimmäiset ovat niitä jotka mahdollistavat koko kiusaamisen. Kiusaamisessa suurin syyllinen ei olekaan minusta perinteiseen tapaan kiusaaja joka on aggressiivinen tai uhri "joka provosoi" - molemmat ovat ahkerassa käytössä koulussa kiusaamistapauksia vatvottaessa. Minun silmissäni suurin syyllinen on juuri se Sivustakatsova Enemmistö joka ei tee mitään ja valittaa sitten (kenties) kiusatulle jälkikäteen miten raskasta kiusaamista oli heille seurata. Tämä paha tunne on oikeasti ansaittu ; Olisitte tehneet jotain. Tätä tosiasiaa, puutteellista toimintaa, ei mikään nuorekas puhetapa tai mikään nuorisotrendikäs vaatestylismi korjaa.
No, onneksi tiedämme keitä tuolla laitoksessa on töissä, joten voimme pitää heitä kaikkia pahantekijän piilotteluun ja suojeluun osallistuneina ja tätä kautta "support groupina" ja osasyyllisinä. Ohessa ovat puhelinnumerot, mikä on kovasti ystävällistä koska tämä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden soittaa heidät ympäri ja tentata kannanottoja asiaan.
Tuontapaisilla tyypeillä "innostuksessa lipsahtelee" varsin säännönmukaisesti, ja onkin likimain varmaa kyseinen kerta ei jää ensimmäiseksi eikä viimeiseksi kyseisen papin höyryämiseksi. Hänen uskontonsahan tekee tästä tiedottamista ja eettistä. Paha naispappeja ja tätä kautta homoseksuaalisuuden syntiä ajava kirkko on vain jotain mädännäistä. Etiikka voittaa näiden höyryäjäpappien mielessä. Tosin tämä etiikka on perverssin kieroutunutta, mutta heille se on nimen omaan etiikkaa.
Ihan oikesti toiminta ongelmatilanteissa on käytännössä juuri tämänlaista. Sitten ihmettelevät että kirkolla on vaikeuksia. Toiminnan ollessa tälläistä uskallan sanoa että jos ruvettaisiin puhumaan ansaitsemisesta, niin nykyiset kirkon vaikeudet ovat liian pieniä. Laitos, jossa enemmistö on hyviä ihmisiä kykenee tekemään uskomattoman paljon pahaa juuri tämänlaisella kaavalla, jossa ongelmakohdat ensin lakaistaan maton alle ja leikitään että mitään ei tapahdu. Sitten kiistetään eli syytetään uhria valehtelijaksi. Ja sitten oletetaan että kaikki paha vaan unohtuu sillä että sanotaan yksi sana "anteeksi" jättäen pohjalle sävyn että oikeasti he ovat pahoillaan vaan siitä että jäivät kiinni. Se on vähän kuin pahoinpitelijä pahoittelisi sitä että oli lyönyt toista veitsellä mahaan pahoittelemalla asiaa mutisten jotain siitä että tähtäsi maksaan.
Onneksi tälläisestä Kirkon PR -työstä ja hyvästä toiminnasta on selvä seuraus. Se synnyttää minunkaltaisia ihmisiä. ~ Itse asiassa se on synnyttänyt minutkin, siitä kaltaisuus. ; Kun kirkko tekee avuttomille nuorille noin, on selvää miten kyseiset nuoret tekevät. He eroavat kirkosta, eivätkä taatusti uskalla laittaa omia lapsiaan laitoksen
Eli kirkko itse rakentaa omat vastustajansa. Ja ansaitsee heistä joka ikisen. Uskonnoton toivottaa "onneksi olkoot" Tornioon! Harva uskonnoton kykenee kampanjoimaan yhtä tehokkaasti ateismin puolesta, kuin miten teidän Seurakuntanne on kyennyt!
Kirjoittaja haluaisi kysyä epäilyttävän saatananpalvojan tapaan mustiin pukeutuvalta liberaalilta homoseksuaalisuuteen ajavalta rippikoulunopettajaltaan erinäköisiä asioita. Esimerkiksi sellaisen käytetyn hokeman kuin "Oletko nyt tyytyväinen????".
2 kommenttia:
Onko tätikin saatananpalvoja?
-J
Kaikki me ollaan, jos tältä kysytään. : Kenties tietänetkin sen, teoriani mukaan arvaan kuka lienet. Ja jos näin on ja oikein arvaan, silloin tiedän että näin on..
Lähetä kommentti