Tänään töissä sain mielenkiintoista "sisäpiirintietoa". Tarkalleen ottaen kyseessä oli artikkeli "What causes the genocide in Rwanda?" Siinä esiteltiin Omar McDoomin tekemää haastatteluihin perustuvaa tutkimusta. McDoom on tehnyt asiasta kirjan "Why They Killed - Security, Authority and Opportunity in Rwanda's Genocide." McDoom teki haastattelututkimuksia aika laajasti, mukana oli myös kansanmurhassa tappotöitä tehneitä.Huomiot olivat varsin mielenkiintoisia. Ensimmäinen huomio kun oli se, että "there were no significant differences in background and belief system between perpetrators and the rest - except that the perpetrators were overwhelmingly men." Eli uskonto, maailmankuva ja tausta ei ollut selittävä elementti joka teki kansanmurhiin osallistuvaksi. Kansanmurhassa tappaneet olivat periaatteessa tavallisia ihmisiä.
Teknisesti katsoen presidentin murhaaminen oli ollut elementti, joka oli johtanut ihmisten jakautumiseen kahtia. Syntyi kahtiajakautunut ilmapiiri jossa ollaan "joko puolella tai vastaan". Myös sosiaalisilla suhteilla oli ollut valtava merkitys. Sosiaalinen suhde toimi sillä tavalla, että murhaajat ikään kuin "klusteroituivat", olivat keskittyneitä pieniä saarekkeita jossa he asuivat lähekkäin toisiaan. Jos oli tiiviissä yhteisössä ja naapuri intoutui tappohenkeen, moni muu ikään kuin ajautui helposti mukaan. Sen sijaan eristyneemmät henkilöt olivat "suojassa". Naapurilla oli valtava vaikutus.
Tässä on jotain, jota olisi hyvä miettiä kun miettii sitä onko erilainen etnisyys provokatiivista, eli eri maailmankuvat itsessään ovat riidan aihe - ja toiset maailmankuva väkivaltaisempia kuin toiset. Tällöin etnisyys on merkittävää ensin. Vai onko kenties niin että provokaatio syntyy oman ryhmän sisällä, jolloin ensin on viha-ennakkoluulo ja vasta sitten etnisyydestä tehdään ensin merkittävää. Tämänlaisiin kysymyksiin kun on olennaista vastata Suomessakin - ainakin maahanmuuttokeskustelun ja uskontokeskustelun tiimoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti