Ylläoleva kuva on napattu Helsingin rautatientorin metrotunnelista. Siinä on jotain hyvin kuvaavaa. Yhteiskunnassa köyhyyteen suhtaudutaan hyvin paljon juuri tällä tavalla. "Eskon sänky" ja kehotukset pysäyttää köyhyys on esitetty kaupallisen mainoksen vieressä ja "Asiaton oleskelu kielletty" -kyltin alla.
Ihmiset ovat oikeasti kohtuu huolissaan köyhyydestä. Heistä sille pitäisi tehdä jotain. Mutta "aina jossain muualla". Tähän ei voi nostaa esiin kuin humoristista kirjallisuutta. Sillä todella raastavat asiat on joskus syytä pehmentää huumorilla. Tai ainakin humoristit käsittelevät teoksissaan usein aika kipeitä asioita.
1: Douglas Adamsin "Linnunradan käsikirja liftareille" esittelee "Jonkun Toisen Ongelmakentän", joka on käytännössä näkymättömyys. Asia ei ole oikeasti näkymätön, mutta ihmiset eivät näe sitä. Kodittomien kohdalla tilanne on juuri samanlainen. Heidät nähdään mutta asiasta ei välitetä koska asia olisi jonkun toisen hoidettava.
2: Terry Pratchettin "Kiekkomaailma" -kirjasarjassa Kuolema on konkreettinen ja näkyvä hahmo. Mutta koska ihmisiä pelottaa, he eivät suostu hyväksymään näkemäänsä. Siksi esimerkiksi "Viikatemies" -kirjassa käy niin että parimetrinen luurankorenki viikatteen kanssa on kaikista vain työmies Ville Uksi, joka on vain kovasti hoikkavartinen. Eikä missään tapauksessa mikään pluurankeli.
Vartijanhommissa kodittomat, alkoholisoituneet ja pahalta haisevat miehet ovat tietysti työsarkaa jota ei voi olla huomaamatta. Heistä kuitenkin aika usein halutaan eroon. Spurgu kun pelottaa asiakkaita pois. Siksi vartija joutuukin usein -nimenomaan kaupan kehotuksesta- hoputtamaan heidän ostoksiaan enemmän kuin oikeastaan keidenkään muiden ihmisten. Joskus vartijan on syytä tehdä kauppareissu juopon kanssa siksi, että asiakkaat kokevat että asia on järjestyksessä ja "jo hoidossa". Oikeasti spurgu ja vartija tietävät paremmin. Valtonva ei oikeastaan merkitse mitään epäilyä teoista, vaan on enemmänkin "herkkien mammojen pelkojen hyssyttelyä".
Toki joskus vartijaa suorastaan pyydetään poistamaan alkon mannekiini liikkeestä, vaikka poiston juridiset ehdot eivät toteudukaan. Silloin, ainakin minun kanssa, saatiin käydä aika huolestuttavia keskusteluja. Toki minä olisin ihan mallia "ilman väkivaltaa häiritsevä" -seuraavaa puliukkoa ohjaamassa tiukan kohteliaasti kassan kautta ulos. Sen tosin tekisin keski -ikäiselle kukkahattutädillekin. Ja tottakai olisin ensimmäisenä pamputtamassa ihmisiä väkivaltaisesti ja aggressiivisesti kohtelevaa spurgua - sekä työn että huvin puolesta.
1: Tähän ei tosin tullut tilaisuutta. Osasin nimittäin varoa sitä erästä tenukeppiä, jonka tapana oli ottaa selville vartijoiden toimialueet, houkutella tämä sen ulkopuolelle ja sitten käydä kimppuun. Voimankäyttö ei ole vartijoiden tärkein ominaisuus. Ei firmankaan puolesta, vaikka olinkin töissä ns. "pahamaineisessa" FPS:ässä.
Kaiken kaikkiaan sitä voisi kuitenkin ihan oikeasti miettiä, että mitä ihmettä pitäisi tehdä ihmisille, joiden oleminen on määritelty oleskeluksi. Ja oleskelu määritelty asiattomaksi sellaiseksi (ilmeisesti raha vaikuttaa tähän jotenkin.) Nykyinen ratkaisu näyttää olevan se, että näkymättömälle miehelle tarjotaan ratkaisuksi näkymätöntä kättä. Se vain tuntuu olevan kovin kylmää sellaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti