James Huber on kirjoittanut jutun "Learn from history". Tässä kerrotaan, miten konservatiivit puolustivat "Raamattuun" vedoten kuninkaanvaltaa, kun demokratiaa yritettiin saada aikaiseksi. Samoin konservatiiviset kristilliset tahot kannattivat orjuutta, jota puoltavia säkeitä löytyi myös "Raamatusta". Sama kävi rotuerottelun kanssa. Tietysti naisten äänioikeus olisi ollut pakko mainita tässä yhteydessä. Sitäkin on Raamattuun vedoten yritetty estää kirkon lisäksi myös yhteiskunnassa. Nyt kaikki on tietysti naisten äänioikeuden puolella.Kuitenkin tarinasta opitaan jotain ; Nykyisin kristityt nimittäin kertovat ajaneensa näitä asioita. Demokratia on kristityistä hyvä asia, ja he kertovat miten kristinusko onkin aina pitänyt pienimpien puolta, ja tätä kautta yrittänyt antaa esimerkiksi orjille oikeuksia jo Rooman hallituskaudella.
Tästä voisi nostaa esiin vaikkapa sen ajan, kun nykyistä homoseksuaalien parisuhdelakia oltiin säätämässä 2001, löytyi valtava määrä polvirukoilijoita. Heidän kielteisyytensä oli näkyvää ja ei vaadi hirveää googletyöskentelyä löytää heistä uutisia. Heistä yhteiskunta vähintään tuhoutuu lain myötä. Nyt samat konservatiiviset tahot ovat muistamassa että "nykyinen laki on hyvä".
Leinivaara kertoi myös siitä, miten nyt paraikaa USA:ssa ollaan tekemässä muutosta armeijan DADT -perinteeseen. Ennen valmistelua moni sotilaspappi mainosti lähtevänsä läiskimään jos muutos tulee voimaan. Nyt eroavia ei näy, ja päin vastoin, diskurssikenttää valtaavat sellaiset papit, jotka kertovat miten he ovat aina olleet homosotilaiden puolella. Aikaa tapahtumien välillä ei ole paljoa, enkä usko että kristinusko on niin muuttuvainen että sen sisältö muuttuu päinvastaiseksi muutamissa viikoissa tai edes kuukausissa.
Minua tämänlainen muutos kiinnostaa. Näyttää siltä, että pääeste muuttuu esteen murtamisen jälkeen tahoksi joka esittää että olisi erityisesti sen ansio että tämä muutos on saatu aikaiseksi. Tämä on hieman sama, kuin jos väittäisi että ihmisten polvilumpioiden pieksentä pesäpallomailalla tekisi parempia juoksijoita, kun karkuunpäässeet paljastuvatkin kelpo sprinttereiksi.Asiaan on kuitenkin kaksi ilmiötä, jotka tekevät tämän "ennen-jälkeen" -muutoksen ymmärrettäväksi. Luultavasti molemmat niistä toteutuvat jossain määrin:
1: Poliittinen pelikenttä muuttuu ja muuttuneen kentän mukana on leikittävä maksimaalisen valtapelin vuoksi. Jos ideana on saada lisää valtaa, niin kannattaa kulkea mukana kuin tuuliviiri ja vaieta PR -syistä joistain asioista jotka haittaavat edistymistä. Nämä ikävät käsitykset voidaan ottaa esiin sitten kun kenttää on pikku hiljaa manipuloitu muutoin omaan agendaan sopivaksi.
2: "Ennen" -mekastajat ovat aivan eri kristittyjä kuin "Jälkeen" -äänenkantajat. Kristittyjä on monenlaisia ja äänessä ovat ne, joilla on eniten valtaa. Toisin sanoen keskustelukentän muutos johtuu siitä, että valtasuhteet ovat muuttuneet arvojen muutoksen mukana. Kun arvomaailma ja valtaapitävien kristittyjen mielipiteet ovat erilaiset, on selvää että myös kristillisyys näyttää erilaiselta.
Näin ollen muutos ei johdu pelkästään kaksinaamaisuudesta ja teeskentelypelistä. On kuitenkin hyvä huomata myös se, mitä tahoa nämä jarrut ovat olleet. Etenkin kun se näyttää toimivan melkoisen säännönmukaisesti. Kun seuraava moraaliton syrjivä arvodebatti on yllä, minulla on vahva ennustu siitä, mistä päin moraalin tiellä olevat muutosvastarintaiset tahot tulevat. Tämän varmistaminen on ilmiselvyytensä vuoksi lähes nollatutkimusta. Hiiviskelijän luonne ja laatu on tunnettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti