Bifurkaatio

Alar Tamming kirjoitti "kultalehti 4/2011":ssä taloudesta. Hän käytti kovasti fysikaalisia termejä. Hän valitsi lähtökohdikseen kaaosteorian ja termodynamiikan, koska niissä ei tarkastella yksittäisiä kohtia vaan laajempia systeemeitä. Hänestä tämänlainen lähestymistapa on taloudessakin tärkeää.

Termodynamiikan ja kaaosteorian kombinaatio on karkeasti esitettävissä seuraavanlaisena tiivistelmänä:
1: Termodynaamisessa suljetussa systeemissä systeemin epäjärjestys kasvaa. Eli systeemi, joka ei vaihda tietoa tai materiaa ympäristön kanssa hajoaa. Tammin korostaa sitä, että termodynaamisesti katsoen järjestys vähenee. Lämpötilaerot tasoittuvat. Tämä tuotti aikanaan ongelmia, koska esimerkiksi ihmiskunta oli varsin järjestelmällinen yksikkö.
2: Ongelma ratkesi, fysiikan Nobelin palkinnon arvoisesti, kun Ilja Prigoginen tutki avoimia järjestelmiä. Niissähän järjestyksen synty energiantuonnin kautta on tietyissä oloissa jopa väistämätöntä. Näin järjestys voi kasvaa, eikä tarvitse tehdä "Asimovin virhettä".
3: Järjestäytymisellä on myös rajat; Tässä mukaan saadaan bifurkaatio. Tällä hän tarkoittaa tilaa jossa kaaosteoria ja termodynamiikka osuvat yhteen ; Avoimella järjestelmällä on järjestyksen kasvussaan raja. Syynä on se, että järjestyvä avoin systeemi kuitenkin joutuu levittämään epäjärjestystä ympärilleen. Kun energiaa laitetaan enemmän kuin systeemi voi ohjata ulos, se ei kykene sitouttamaan energiaa eikä ohjaamaan sitä poiskaan. Tällöin tilanne muuttuu kaoottiseksi. Bifurkaation kohdalla olennaista on se, että järjestelmä joko muokkautuu uusiksi, jolloin se kykenee hallitsemaan uuden tilanteen ja järjestys voi kasvaa. Tai sitten systeemi hajoaa. Minimaalinen muutos tässä voi tehdä muutoksia.

Ajattelutapa on itse asiassa varsin lähellä evoluutioteorian virhekatastrofin käsitettä. Mutaatiot ovat evoluution lähde, vaikka esimerkiksi mutaatiojalostus olisi eläimille aivan liian rajua ja tuhoisaa. Jos ajatellaan että mutaatio on muutos systeemiin, jossa ulkopuolinen voima, kuten säteily vaikuttaa DNA:han, päästään aiheen juurille. Luonnonvalinta on järjestävä elementti ja liika mutaatiotahti on itse asiassa "liikaa energiaa systeemiin" ; Evolutiivinen edistys tapahtuu tietyssä mutaatiotahdissa ja tietyissä olosuhteissa. Yksittäisen kuolleen eliön DNA rapistuu. Ja elävä mutta kovassa säteilyssä olevan eliön DNA rapistuu.

Tammingilla ei kuitenkaan ollut evoluutio mielessään. Hän käytti ajatusta entropiasta yhteiskuntaan. Yhteiskunnassakin on järjestystä, joka tuotetaan energialla ja josta on seurauksena jätettä. Kaaoottisessa tilanteessa yhteiskunnat voivat ajatua hyvin erilaisiin tiloihin. Voi syntyä uusi parempi hallinto, sisällissotia tai valtion hajoaminen.

Sillä klassisessa termodynamiikassa meillä on tarkastelussa lämpötilan mittaaminen. Kyseessä on lämmön virtaamisesta josta voidaan tehdä matemaattisia laskelmia. Meillä ei kuitenkaan ole tapaa mitata järjestäytyneisyyttä samassa mielessä ; Toki sekin on mahdollista joissain erikoistapauksissa, mikä mahdollistaa Prigoginen havainnot. Kuitenkin monesti tuloksen epätodennäköisyyden tarkka arviointi on vaikeaa. Järjestykseen olevat laskelmat ovat hieman erilaisia. Itse asiassa voidaan sanoa että entropia -termillä on kaksi hieman erilaista merkitystä ; Klassisessa termodynamiikassa entropia tarkastelee läsnäolevaa energiaa ja informaatioteoriassa entropia mittaa epävarmuutta, epätodennäköisyyttä.
1: Tanning puhuu järjestystä eikä ota esiin kompleksisuutta. Tähän virheeseen törmää kreationistien parissa aina ja toistuvasti. Epätodennäköisyys on sekin hieman eri asia kuin kompleksisuus, itse asiassa epätodennäköisyys tässä yhteydessä on nimen omaan pientä kompleksisuutta, järjestystä. Tästä voisi tehdä mantran ; Uncertainty ≠ Disorder ≠ Complexicity. Näiden yhdistäminen on virhe, tarkalleen ottaen ekvivokaatio. Ilmiöiden yhteys ja erillisyys on näissä kohden itse asiassa aika vaikeaa. Niiden välillä on toki yhteyksiä, mutta ne eivät ole sama asia. Ja tilanne tulee katsoa juuri kyseisen systeemin mukaan.

Merkityseroilla on suuri vaikutus käytettyyn argmenttiin ; Esimerkiksi rinnastus jätteisiin on hieman ongelmallinen, koska esimerkiksi rautanaulan ruostuminen, joka ihmisen mielessä liittyy epäjärjestykseen, on termodynaamisesti tarkastellen nimen omaan järjestäytymistä.

Tosin tällä ei liene hirveästi merkitystä talousteorian kohdalla, koska kyseessä on enemmänkin analogia, vertaus, joka ainakin minulla helpottaa asian ymmärtämistä. Tammingin ajatus on kieltää "ilmaiset lounaat". Esimerkiksi pörssin raha leijuu ilmassa ja konkretisoituu. Mutta mistään ei saada ilmaista rahaa. Sillä jos vaihdat osakkeet voitolla rahaksi, tämä on napattu pois. Kyseessä on joidenkin ihmisten tappio. Pörssin raha on virtuaalista, ja se voi heilahdella. Mutta hetki jona se muutetaan konkreettiseksi rahaksi on vaihdon hetki, jossa on voittajia ja häviäjiä. Osakkeissa voittanut jakaa pärjäämisensä useiden muiden kustannuksella. Kuitenkin yhteiskunnalla on mahdollisuus. Se voi pärjätä kriiseissä parantamalla järjestelmää. Ja toisaalta avoimessa systeemissä järjestyksen lisääntyminen on mahdollista.

Pidän vertauksen tiederakenteesta osittain. Ja itse yhteiskunnallisesta argumentistakin pidän sitäkin enemmän.