Jehovan Todistajat selittivät minulle miten vuorisaarnassa "Matt. 5:43-48" oleva Jeesuksen lause "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen" olisi kuvattava ja ymmärrettävä.
Perustelu nojautui rakkauden ja vihan määritelmiin ; Rakkaudessa uskottiin tarkoitettavan ystävänrakkautta, ei sellaista joka annetaan lähimmille ja ystäville. Lisäksi vihollisuutta kuvattiin yksityisenä vihollisena, kansan ja ideologian viholliset olivat asia erikseen. Tällä he yrittivät kuvata mitä tarkoittaa Jehovan Todistajien "rakkaus keskuudessaan". Minä kun viittasin siihen miten he kuitenkin suhtautuvat esimerkiksi apostasiaan, Jehovan Todistajista lähtemiseen (juridisesti "erotettuihin") varsin tiukasti. Näin Jehovan Todistajat näyttäytyivät minulle jokseenkin samanlaisina kuin vaikkapa moottoripyöräjengiläiset, jotka kyllä tukevat toisiaan mutta ovat monia kohtaan ignoroivia tai jopa hyökkääviä.
Jehovan Todistajien tapaista näkemystä on edutanut esimerkiksi Carl Schmitt. Hän nojaa perustelussaan etymologiaan ; Hän nostaa esiin Jeesuksen käyttämän vihamiestä kuvaavan sanan ekhtros, joka kuvaa nimen omaan henkilöä jolle on henkilökohtainen kauna. Hän muistuttaa että sodassa on hyökkäys valtiota kohtaan ja silloin käytetään termiä hostis. Ja että näin ollen ei olisi mitään hyvää syytä väittää että hostis olisi sama kuin ekhtros. Hän viittasi tässä myös Platoniin joka käytti samantapaista jakoa ; ekhtrosin lisäksi on myös yleisempi vihollinen, polemios. Eli joitain vihollisia kohtaan voitiin olla kova, kun toisia kohden oltiin armelias. Hänen ohjeensa oli siis se, että oman ideologian ja kansan edustajalle jonka kanssa tullaan riitoihin tulee antaa anteeksi ja olla pitkämielinen. - Kuitenkin tätä Schmittin käsitystä kritisoitiin varsin pian. Syynä oli se, että Platonin polemios oli itse asiassa alamääritelmä eikä vaihtoehtoinen eri termi. Toisin sanoen Platonille polemios oli vain yksi tapa olla ekhtros. (Schmitt käytti sanoja siis kuin ne olisivat "kissa" ja "koira", kun ne kuitenkin olivat enemmän kuin "eläin" ja "kissa".)
Näin mukaan voidaan saada monta astetta armeliaampi kuva. Tässä annetaan anteeksi. Siinä missä oikeudenmukaisuutta oli perinteisesti kuvattu kompensaation kautta, eli velallisen ja velanantajan suhteena, on uusitestamentillinen oikeuskäsitys sellainen, että ihminen jää vapaaehtoisesti velanantajaksi, eli antaa toisen lainaamat velat anteeksi jääden itse vapaaehtoisesti tappiolle. Heinimäki onkin kuvannut tätä armoa mielivaltana ; Siinä missä oikeudenmukaisuus vaatisi kompensaatiota, armo on mielivaltainen ja on välittämättä tästä. Se jättää kostamatta "normaalia oikeudenmukaisuutta suuremman oikeudenmukaisuuden" vuoksi.
Näin mukaan saadaan juutalaisten, kristittyjen ja John Lennonin kannattama näkemys jossa maailmaan saadaan rauha sillä että käydään itse vihollisuuden käsitettä vastaan kiistämällä taistelun tarve. Näin saadaan rauha, jossa ei ole vihollisuutta itseään.
Nietzsche ei tietysti pitänyt tämänlaisesta. Hänestä se oli askel kohti nihilismiä. Hän kuvaa "Antikristuksessa" sitä, miten armo on sitä että ei nouse pahaa vastaan ja puolustamaan oikeudenmukaisuutta. Armo on tässä mielessä passiivisuutta ja heikkoutta, ja tätä kautta laskettavissa nihilismiin ajavana voimana. Ja Nietzsche vihasi tämänlaista heikkoutta. Hänen yli-ihmisensä ei ollut (tämänlainen) nihilisti, vaan oli enemmänkin sen kanssa päinvastainen, omalakinen ja uuttera. Nietzshen kuvassa olennaista on tajuta, että viha on kenties itsessään paha asia, mutta se voidaan sublimoida kohti hyvään. Näin hän monin paikoin päätyykin intomielisesti kehumaan yleensä negatiivisia asioita "Hyvän ja pahan tuolla puolen" näyttämään malliin "...kaikki kovuus, väkivaltaisuus, orjuus, vaara ulkona ja omassa sydämessä, kaikenlainen salakähmäisyys, stoalaisuus, viettelytaito ja pirullisuus, kaikki ihmisessä ilmenevä paha, peljättävä, tyrannimainen, petoeläimen ja käärmeen kaltainen on omiaan korottamaan..."
1: Näin hänen kirjansa voidaan nähdäkin tarkoitushakuisen provosoivana ; Jos hän onnistuu suututtamaan uskovaisen ja aktivoimaan tämän puolustamaan näkemystään, olisi uskovainen siinä vaiheessa provosoitunut ja aktiivinen. Ja käyttäisi loukkaantumistaan oman asiansa puolustamiseen. Tämä olisi Nietzscheläisittäin nousu nihilismistä. Näin, Nietzschen omalla logiikalla, häijy ja provokatiivinen kieli on maailman parantamista, ja jonkinlainen palvelus provosoituvalle uskovaiselle.
Nietzscheläisiä ajatuksia onkin itse asiassa helppo löytää nykyään nimen omaan fundamentalistien parista. Ja esimerkiksi Jehovan Todistajien. Hehän nimittäin tunnustavat "rakastavansa syntistä mutta vihaavansa syntiä" . Tässä viha on toki aggressiivinen tuntemus, mutta ei sinällään paha. Heillä on tavallaan selvää että sublimaatio negatiivismielikuvallisen tunteen kasvattavasta vaikutuksesta voi todellakin tapahtua jos se vaikkapa aktivoi puolustamaan tärkeää asiaa, kuten oikeudenmukaisuutta ja totuutta. Näin se, että fundamentalismin historia näyttää rakentuvan vastaankirjoittamisen periaatteelle. Sublimaatiohakuisuuden kautta on ymmärrettävissä miksi fundamentalismi ilmenee vastustajien hakemisen kautta. Selittyy miksi fundamentalismi ilmenee siten, että fundamentalismi valitsee aina joitain kulttuurissa myllääviä tapoja joita se kieltää, vastustaa ja pitää tapojenturmeluksena.
Ainut mikä tässä tämän jälkeen ihmetyttää on se, että he tuntuvat käyttävän Lennon -tyyppistä kieltä ja ottavat kovasti negatiivisen suhteen Nietzscheen. Tyyppiin, joka on filosofian historiassa suunnilleen se ainut tyyppi, jonka näkemykset antaisivat heidän toimilleen oikeutuksen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti