sunnuntai 7. elokuuta 2011

Emme ole ääriliike - ja muita hyviä keinoja toteuttaa vallankaappaus

"Ropecon 2011" piti sisällään esitelmän vallankaappauksen rakenteesta. Esitelmä rakentui pääasiassa Luttwakin kirjoittamaan teokseen nimeltä "Vallankaappauksen käsikirja". Muutamia tärkeitä kohtia on hyvä mainita:
1: Vallankaappauksessa ideana on se, että olemassaoleva järjestelmä solutetaan prosentuaalisesti pienellä mutta oleelliseti sijoitetuilla joukoilla ja tämän jälkeen tehdään nopeasti operaatio jolla koko systeemi otetaan hallintaan operaatiolla.
2: Onnistumisen ytimessä on se, että enemmistö pysyy passiivisena. Enemmistöä vastaan ei hyökätä, vaan sen sijaan ytimessä on eristää oleelliset paikat prosessissa. Valta otetaan haltuun etsimällä strategisesti tärkeät paikat, saamalla sinne oman sisäpiirin mies, ja kohdistamalla vastustus oleellisesti ; Vastustajan voiman ydin joko tuhotaan suoraan tai sitten lamaannutetaan vaikkapa häiritsevällä väärällä tiedolla.
3: Onnistuneissa projekteissa on käytetty mediaa. Kaappaajan ei nimittäin kannata mennä argumentaation tasolle selittämään sitä miten vallankaappaus oli oikeutettu. Tämä kun tarjoaisi tilaa vallankaappauksen kritisoijille. Sen sijaan selitykset siitä miten tilanne on hallinnassa ja miten vallankaappaajat eivät ole ääriliike ovat hyviä asioita sanoa.
4: Vallankaappaajan kannattaa myös olla avomielinen ja suvaitsevainen kun valitsee solutettavia ; Rotu, uskonto tai muut vastaavat asiat eivät saa olla esteinä. Sitten kun valta on kaapattu, voidaan tietysti olla juuri niin suvaitsemattomia kuin mieli tekee.
5: Soluttautujille kannattaa olla hieman epämääräinen. On kysyttävä että onko tyytyväinen nykytilaan ja tahtooko siihen muutosta. Tarkat yksityiskohdat voi jättää sivuun. On tärkeämpää vastustaa olemassaolevaa ja kertoa miksi se on rikki, kuin oikein kuin esittää olennainen korjausehdotus.
6: Solutettavia valittaessa solutetut ovat vilpittömästi mukana. Tässä apuna on se, että hankitaan henkilöitä joilla on kaunaisuutta. Näin vaikutusta saadaan sotilaspuolella usein eversteistä mutta harvemmin kenraaleista ; Pitkään everstinä ollut kokee usein että hän ei ole saanut ansaitsemaansa ylennystä. Tähän katkeruuteen ja pettymykseen vedoten syntyy tulosta.

Vallankaappaus on erilainen verrattuna vallankumoukseen, jossa mukana on poliittinen mullistus, jossa lainsäädännön vastaisuus on paljon suuremmassa roolissa. Vallankumouksessa systeemiä vastaan käydään ja se korvataan toisella ja tämä tehdään rikkomalla vanhan järjestelmän sääntöjä jo ennen kuin uusi järjestelmä on astunut voimaan. Vallankaappauksessa valtarakenteita ei heti alkuun kumota vaan niitä hyväksikäytetään, jolloin valtarakenteita ei niinkään tuhota vaan ne otetaan haltuun. Ja systeemi haltuun ottaen saadaan sitten vaikutusvaltaa ja sen jälkeen niitä sääntöjäkin voidaan muutella vapaammin.

Ajatus vallankaappauksen rakenteesta voi ajaa miettimään vaikkapa pseudotieteitä. Nehän korostavat paradigmanmuutosta jonain joka muistuttaa hyvinkin paljon sitä miten yhteiskunnallisia murroksia kuvataan. Maailmankuva ja järjestelmä vaihtuvat toisiinsa. Itse asiassa kielenkäyttö onkin niin samanlaista että pseudotieteilijän puhe vaikuttamaan vallankumouksesta haikailevan yhteiskuntaan haluamista muutoksista, kunhan paradigmanmuutos muutetaan vaikka sanoilla "vallankumous" ja esimerkiksi vastustettava "skeptismi" tai "naturalismi" korvataan sellaisella sanalla kuin "kommunismi" tai "kapitalismi". Voidaankin sanoa että pseudotieteiden parissa halutaan, haikaillaan ja odotetaan "vallankumousta" ; Tietenkään pseudoteiteilijät eivät hyökkää väkivaltaisesti skeptikoiden kimppuun huutaen "viva la revolution" samalla kun kiväärejä ladataan. Mutta ideana on se, että "vallitseva norsunluutorni" nähdään pahana ja vastustettavana ilmiönä ja että sitä vastaan hyökätään suoralla toiminnalla.

Tosin tähän on olemassa poikkeuksia.

Ja hieman yllättävää kyllä - tätä kautta voidaan löytää olennainen ero Intelligent Designin ja kreationismin välille. Kreationismi nimittäin toimii "vallankumouksellisuuden hengessä". Intelligent Design taas toimii systeemin sisältä. Esimerkiksi:
1: Johnsonin "Wedge" -idea keskittyy juuri siihen että löydetään strategisesti olennaiset paikat. Hän ei iske koko tiedemaailmaa vastaan, vaan valikoi sieltä oleelliset pisteet joihin kohdistettu vastustus hoitaa asian.
2: Wells ja monet muut ovat korostaneet myös sitä, miten Intelligent Designiä kannattavien kannattaisi mennä yliopistoon professorinvirkoihin "livahtamalla takaportista". Eli opiskeluaikana ja tohtorinväitöskirjan tekoaikana toimitaan nykyisen systeemin mukaan, eli opiskelija käyttäsi naturalistista filosofiaa ja soveltaisi sitä. Ja sitten kun Ph.D. -arvonimi on hallussa, voidaan ruveta toimimaan Intelligent Designin pelisäännöillä. Eli toisin sanoen taloon mennään sisään eri osaamissetillä kuin mitä siellä sisällä sitten käytetään. (Tämä on oleellista ainakin sitä kautta että opiskelu nähdään usein harjaantumisprosessina. Tällä tavalla harjaantumisprosessi siihen mitä yliopistossa sitten alkaa tekemään täytyy hoitaa yliopiston ulkopuolella..)
3: Intelligent Designissä on "suuren teltan idea". Tämä ei ideologiasisällöllisesti ole sen kummallisempi kuin se, että se hyväksyy sekä YEC -kreationismin että OEC -kreationismin ja eri uskontojen kreationismin samaan joukkoon. Mikä on ollut jo kreationisminkin kohdalla. Mutta sen parissa kuitenkin jätetään oleellisesti käsittelemättä näitä kysymyksiä. Siinä missä YEC -kreationistit kertovat innolla maan iästä, Intelligent Designin kannattaja joka uskoo Raamattuun ja "nuoreen maahan" (koska se on yksi mahdollinen tapa olla Intelligent Designisti, eikä tätä näkemystä haluta kieltää) hän ei kirjoita tästä mielipiteestä vaan jättää sen myöhemmäksi. Näin samalla sisällöllä syntyy suvaitsevaisuuden fiilis hieman asennemaailmanmuutoksella.
4: Perushenkenä on myös todellakin se, että Intelligent Design ei ole ääriliike. Ja tässä pysytään vaikka "Wedge" -dokumentti onkin vuotanut julkisuuteen ja siinä on paljastunut että tavoitteena on (vähittäinen ja aikataulutettu) ateismin poistaminen koko yhteiskunnasta taiteta myöten.
5: Vaikka naturalismin kritiikkiä esiintyykin, ei selkeää korvaavaa mallia ole oikein esitetty. Tarjolla ei ole mitään ylinaturalismin tutkimismetodologiaa johon oltaisiin sitouduttu ja joka olisi rakenteeltaan selitetty ja perusteltu. Näin on ilmiselvää että paremmuusjärjestystä ei voida esittää. Pelkkä kritiikin esittely on kätevää vallankaappausajattelussa, koska se näyttää vain että vanhassa systeemissä on vikoja. Uuden systeemin vikoja ei tietysti tunneta kun systeemi ja toimenpiteet eivät ole selkeästi esitettyjä.
6: Jos haluaa löytää katkeruutta ID -puheessa ei tarvitse hakea paljoa. "Expelled" -elokuva kuitenkin tiivistää tämän hengen videokuvalliseen muotoon hyvinkin selkeästi. Siitä näkee miten katkeruus ja pettymys muuttaa akateemisella uralla epäonnistumisen epäonnistujaan kohdistetuksi vainoksi.

Toki mielenkiintoiseksi asian tekee se, että onko tämä ero oleellinen jos halutaan sanoa että Intelligent Design ei ole kreationismia. Tässä kohden kyseessä on metodillinen ero ; Kreationistit ja Intelligent Designistit uskovat ja kannattavat samoja asioita. Molemmat katsovat että evolutionismin valta on loppusuoralla. Mutta se, miten tämä vallanvaihto kannattaa tehdä on oleellisesti erilainen.

Toki tässä on huomattava että vaikka Intelligent Design käyttää vallankaappauksen kaltaisia menetelmiä ei tarkoita että heidän argumenttinsa olisivat väärässä. Tässä blogauksessa on siis lähinnä sosiologinen huomio, jossa keskittytään tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjen strategioiden tasolle. Myös vallankumous ja vallankaappaus tuntuvat ikäviltä sanoilta käyttää. Ne ovat kuitenkin enemmän strategisia toimintasääntöjä. On myös selvää että kun vallan halutaan vaihtuvan, on hyvä huomata että se joudutaan tekemään jotenkin.
1: Mutta tässä ei toki ole kaikki. Vallankumous ja vallankaappaus eivät ole ainoita vaihtoehtoja joita on tarjolla. Toki tämä muistuttaa siitä että tavallisesti tiedemaailmassa systeemin sisäinen toiminta ratkaisee, ei siis käytetä kumpaakaan, ei solutusta eikä hyökkäystä. ~ Paradigma vaihtuu kun (a) argumentit vakuuttavat nuoria tutkijoita ja (b) uudet näkemykset tuottavat hedelmällisen tutkimusohjelman jossa tutkimuksia on keksittävissä paljon. Tämä muistuttaa siitä että demokratiassakin puolueet vaihtuvat, mutta eivät vaadi solutuskeskeistä vallankaappausta eivätkä rakenteita vastaan hyökkäävää vallankumousta.

Ei kommentteja: