Himanen on mennyt vallan ytimeen. Ja tässä mielessä hän on hieman kuten minä. Minussa on sen verran oikeistolaista, että uskon että jos oikeasti haluaa lypsää rahaa rikkailta, täytyy mennä heille töihin. Minussa on myös sen verran vasemmistolaista, että jos haluaa lypsää rahaa rikkailta paljon, täytyy perustaa ammattiliitto tai liittoutua rikkaiden kanssa niin että nämä eivät maksa orjamaksuja vaan ihan oikeita rahoja. Järjestelyillä on ensin hilattava oman työn arvo niin pilviin että ostajan - riskianalyysit tietysti huomioiden - juuri ja juuri kannattaa ostaa se palvelu. Näin rahaa vuotaa minimimäärän ylös ja aito ahkera työn tekijä saa kiskottua maksimimäärät pennejä.
Toki tiedepoliittisesti tämänlainen lausunto on hieman ykskantainen. Se on vähän sama kuin selittäisi että homeopaatit ja muut vaihtoehtohoitajat kusettavat ihmisiltä rahoja koska he eivät saa yliopistolta ja lääketehtailta tutkimusrahaa. Ei homeopatian ja muiden kusettajien homma lopu sillä että heille hommataan rahoitus. Päin vastoin : Kun homeopaatikkoja on käytetty lääketieteen yhteydessä koeluonteisesti, niistä tehtiin homeopaattejen käsissä todisteita siitä että kyseessä on vakava tiede. Kusettamisen yrittäminen vain kasvoi. Yhteyden loppuminen ei tietysti romuttanut arvovaltaa, nyt kun homeopatian soveltamisesta on luovuttu monessa paikassa jossa sitä on käytetty, tilannetta kutsutaan sorsimiseksi ja sensuuriksi. Ja kyllä. Moni filosofi tekee juuri vastaavaa.
1: Tämä on skeptikon hyvä muistaa koska lähes jokaisessa pseudotieteessä on johtotähtenä joku PR -professori. Joka yllättäen toimii yleensä oman alansa ulkopuolella. Ja näyttää että heidän tietonsa todella ovat amatööritasoa. Jopa alemmat. On järkyttävää huomata miten akateeminen ammattilainen perseilee peruslogiikassa ja jo aivan lukiossa opetetuissa perusasioissa. Wilson kuvasi tämä olevan vähän kuin arkipäivää.
Hupaisaa - tai sitten ei - kyllä, tämänkaltainen toiminta on ollut aina. Nykyään filosofian kirjat pullottavatkin erikoisia tapauksia.
* Esimerkiksi René Descartes sai valtavasti mainetta jo omana elinaikanaan. Hän oli maailmanselitysten maailmanselittäjä. Hän saikin Ranskan hovilta stipendin. Tämä olisi ollut muuten splendid, mutta stipendi oli symbolinen. Ranskan hovi halusi vain kruunata maineensa kukkuloilla olevan miehen ja osoittaa kannattavansa sivistystä. Oikeasti Descartes ei nähnyt latin latia tuosta stipendistään. Joka on se syy, miksi tämä lämpöä rakastava hahmo suostui lähtemään kylmään Ruotsin hoviin opettamaan filosofiaa kuningatar Kristiinalle. Descartesin mieltymykset ja elämäntavat eivät sopineet Ruotsin ilmastoon ja hän kuolikin keuhkokuumeeseen.
* Eikä edes vallan ytimessä liehakointi ole tuonut rahaa laajalle kulmalle. Francis Bacon, joka oli aikanaan Shakespeareen rinnastettava nero - osa itse asiassa on kannattanut näkemystä että hän on tuottanut Shakespearen nimiin laitetut teokset. Hän kyynärpäili itsensä lordikansleriksi vallan ytimeen. Hän yritti tätä statusta hyväksikäyttäen saada varoja yhtenäisteorian rakentamiseen. Tähän ei lohjennut rahoja, koska se ei tuota samanlaista hyötyä kuin konkreettisemmat ja atomistisemmat ratkaisut.
Descartes ja Bacon ovat hyviä esimerkkejä siitä että ennenkin on hallittu Himasmainen vallan liehakointi. On itse asiassa hitusen hupaisaa että Himanenkin on tullut kuuluisaksi siitä että hän on pyörinyt pohjoismaiden kuninkaallisten seurassa. Hän on oppinut vähintään sen, että jos se sopii Descartesille, se on riittävän hyvää hänellekin. Tietyllä tavalla ymmärrän tämän. (Homeopaatikkokin haluaa palkkaa.)
Olen itse asiassa hyväksynyt että tiede toimii näin. Se on aina toiminut näin ja atomisoituminen on hyvinkin oleellinen osa prosessia. Maailma on hyvin vaikea ja on pakko erikoistua. Tiedemiehet ovat spesialisteja. Heidän on oltava spesialisteja. Olenkin pitänyt filosofian kannalta oleellisena sitä että siinä oltaisiin nimen omaan generalisteja. Sillä sitäkin puolta pitäisi vaalia.
Tämä selittänee esimerkiksi sen,
* Miksi en nojaa koherenssiin jossa näkemyksien sisäinen ristiriidattomuus on tärkeä vaan konsilienssiin - joka vain marginaalisessa muodossaan tarkoitta koherenssia - jossa eri alojen teorioiden on osuttava yhteen ja oman näkemyksen tulee paitsi osua oman atomistisen tutkimusalan sisällä havaintoihin, sen pitää sopia yhteen muiden tietojen kanssa.
* Ja sen näkemyksen tulee tarjota sovelluksia myös muille aloille. Ehkä siksi en ole klassisessa mielessä Popperilainen fallibilisti joka katsoo yhtä teoriaa ja miettii miten sen voi kumota. Vaan olen Quinelainen käsiteverkon kannattaja joka katsoo asioita holistisesti ja jossa falsifiointi redusoituu yhteensopivuuskysymykseksi, Duhemin-Quinen teesiin. Eli falsifiointipakko ei vielä kerro mitä pitää kumota jotta tilanne on taas eheä. Duhemin-Quinen teesi kertoo että se osio pitää poistaa minkä poistaminen vahingoittaa vähiten tieteen kokonaisuutta.
Purppura viittaa tässä tietysti Wilsonin mainitsemaan luonnonfilosofia -symbolismiin. Ja sydän nyt symbolisoi mieltä noin yleensä. Asiaa auttaa se, että Purppurasydän (Purple Heart) on Yhdysvaltain armeijan presidentin nimissä tarjoama kunniamerkki, joka myönnetään palveluksessa haavoittuneille tai kuolleille. Tämänlaista yhdistelyä ei yhden alan spesialisti voi ymmärtää ilman että joku selittää asian auki, kuin taaperolle.
1 kommentti:
Tuossa ekassa kuvassahan on brittiläinen versio kotimaisesta leppäkertusta/leppäpirkosta. Hupaisaa ja tarkoitushakuista on, että sen siivessä on heijastuma, josta voi oikeasti nähdä paikan jossa se on otettu. Heijastuma on Lontoon Luonnontieteellisen museon etupihan torneista. Minusta siisti yksityiskohta. Muuten jätän kyllä paljastamatta mitä rinnastuksia kuvissa on. Niissähän aina on jotain.
Lähetä kommentti