 |
| Siistimmän, ei siistin. |
Saimme kotiimme pari uutta kirjahyllyä. Niille oli tarvetta, koska olen niitä ihmisiä joiden mukaan internet on "rajallinen" ; Että kunnon kehittämiseen täytyy tehdä muutakin kuin lukea monen kirjan edestä blogauksia. Sillä tekstimäärä ja tekstin laatu ovat kuitenkin hitusen eri asia. Ja kirjoissakin kysymys ei ole siitä että kirja itsessään on parempi. Vaan se, että kirjojen parhaimmisto on aivan omaa luokkaansa ja niiden hankinta on helpompaa kuin internetin parhaimmiston seulominen. Uusien hyllyjen vuoksi päädyin järjestelmään kirjojani uusiksi. Vanhat hyllyt olivatkin jo lähinnä kirjakekoja, jossa kirjojen päälle ja lomeen oli lähinnä kasattu-tungettu muita kirjoja. Tämä järjestelyprosessi auttoi luokittelussa ja teki kokonaisuudesta siistimmän näköisen että helpompikäyttöisen kun teoksia ei tarvitse penkoa. Huonona puolena oli se, että huomasin että kirjastoni on latistunut eräänlaiseksi epäkirjastoksi.
 |
Ei sillä, on minullakin sisustuksessa
intellektuellista mielikuvaesineistöä. |
Olen monesti halveksunut sitä tapaa, että kirjoja pidetään esillä ikään kuin oman maun mainostamisena.
"Seinfeld" -televisiosarjassa Georgen appivanhempia kuvataan juuri tämänlaisiksi. Heillä on kirjahyllyt pullollaan hienoja arvokkaita teoksia. Mutta silti jos anoppi saisi pennin jokaisesta kirjasta jonka appiukko on lukenut, anoppi olisi rutiköyhä. Kirjat olivat
statusesineitä. Ne loivat illuusion lukeneisuudesta ja sivistyneisyydestä ilman että toisivat mukanaan substanssia.
Omalla kohdallani kirjasto on latistunut koska se ei tällä hetkellä sisällä kirjoja joita en olisi jo lukenut. Kirjasto on jotain jonka pitäisi olla myös "työmaa", eli siinä olisi teoksia joita on hankittu tutkimushalusta ja tulevaisuuteen tähdäten, ei kohdallani ole sitä. Se on pelkkä luettujen kirjojen kokoelma - eli oikeastaan pelkästään näyttely siitä mitä olen tullut lukeneeksi & ostaneeksi. Se, että kirjastossa olisi lukemattomia kirjoja kertoisi siitä että on kiinnostunut uusista asioista ja on valmis kehittymään. Luettu kirjasto vihjaa kertaukseen - joka on kenties opintojen äiti, mutta vain tiettyyn rajaan asti.
 |
Kirjat tosin eivät tartuta tetanusta.
Ja ne voi järjestää värin ja koon mukaan. |
Onkin oleellista huomata, että hyllyihin kasautuneet kirjat ovat helposti vain statuselementtejä, sisustuselementtejä tai romuvarastoksi verrattavia omaisusukokoelmia. Teknisesti minulla ei tällä hetkellä ole mitään (koti)kirjastoa, vaan joko kirjamuseo joka tallentaa teoksia, kirjanäyttely jossa näytän teoksia statuksen vuoksi tai kirjavarasto jossa teokset pölyttyvät - eli vertautuvat niihin ruostuviin autonraatoihin jonkin harrastelunsa lopettaneen rasva -apinan takapihalla.
Suoraan sanoen ; Hinta siisteydestä oli aika kallis huomio itsestä. - Ja kenties vähän myös Suomen "tieteellisemmän ja filosofisesti vakavamman" kirjallisuuden markkinoista, joihin tulee uutta kiinnostavaa materiaalia sen verran niukasti, että perässä on liiankin helppoa pysyä. Suoraan sanoen tähän liittyen tekisi mieli kannustaa ihmisiä ostamaan sivistysteoksia vaikka vain statusesineiksi. Koska kirjakauppias ei välitä miksi asiakas ostaa kirjan, pinnallinenkin motiivi helpottaisi lukijoiden elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti