keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Sehän on ihan eri asia/sama asia.

Uusimmassa "City" -lehden sisällä oli standardinomainen Walter de Camp -pseudonyymin kysy-vastaa -palsta. Tällä kertaa mies kyseli polyamoriasta, jossa ytimessä oli se, että jos nainen on sängyssä toisen naisen kanssa, se on OK. Mutta mies ei voi toteuttaa homoseksuaalisia kokeilujaan tai olla tämän saman naisen kanssa jonka kanssa nainenkin on. Walter de Camp muituttaa realistisesti siitä, miten nainen voittaa pakosti tilanteen käyttämällä taikasanoja "sehän on ihan eri asia".

Otan tämän esimerkin lähtökohdaksi nostaakseni esille arvokeskustelujen ytimen.

Tämänlainen strategia on hyvin toimiva arvokeskustelussa. Sen ydin on siinä, että jonkinlainen epäanalogia voidaan aina rakentaa. Esimerkiksi biseksuaalisuuttaan kokeileva mies ei ole nainen, ja tätä eroa voidaan pitää olennaisena, jos ei muuten niin olettamalla että näin on. Lopputuloksena on koherentti tulos. Ongelmana tässä on tietysti se, että se tuntuu epäreilulta jos satut olemaan erimielinen. Mutta silloin vetoat analogisuuteen ; biseksuaalisten kokeilujen pitäisi olla molemmilla puolisoilla samanarvoisia. Tässä rakennetaan analogiapäättely, jossa viitataan että samalaisuudet ovat olennaisia. Tämäkin rakentuu perusoletukseen "yleisinhimillisyydestä" joka on samanlainen molemmilla sukupuolilla.

Kritiikin kannalta biseksuaalinen nainen joka ei halua että hänen miehensä kokeilee toista naista tai miestä, vetoaa eriasiaudessa siihen että mies tekee väärän analogian. Samoin hän voi esittää että miehen näkemys on slippery slope, viettävä pinta ; Onhan siinä rakenne jossa yhden asian salliminen tarkoittaisi jotain muuta, joka on naisen ehdoilla by definition "ihan eri asia". Tulkinta on koherentti naisen omista määritelmistä käsin.

Mies voi taas syyttää naista väärästä dikotomiasta, jossa hän laittaa eron sinne minne se kuuluu. Tämäkin on miehen ehdoista koherentti.

Yksi tapa ratkaista asia on erottaa sisäinen ja ulkoinen määritelmä. Tällöin esimerkiksi homojen avioliittokiistassa argumentti jossa homojen kannattajat olisivat - salliessaan kirkkojen kieltää avioliittoseremoiniat homoseksuaaleilta mutta antaessaan homoseksuaaleille tasavertaisen avioliiton yhteiskunnassa - harjoittamassa "baby step" -strategiaa olisi väärässä, koska homoseksuaalejen sekulaarin avioliiton kannattajat eivät ensinnäkään väitä mitään tälläistä. Hivuttamissyyte tulee puolueen virallisen linjan ulkopuolelta.

Toisaalta tämä sallii politikoinnin, jossa tämänlaiselle "vauvanaskel" -menetelmällä saadaan toinen pakotettua kompromisseihin kompromissien jälkeen sarjana - tavalla joka on kuvattu Intelligent Designin "päämajan" Discovery Instituten "Wedge" -dokumentissa, jossa uskontoneutraali näkemys on alkusoittoa sille että vaarallinen "ateismi/naturalismi/materialismi" saadaan pois yhteiskunnasta taiteita myöten. Tosiasiassa liikkeillä on varsin tunnetusti olemassa virallisen linjan ulkopuolisia agendoja. Homoseksuaalejen oikeuksien kannattajat voivat luonnollisesti olla tämänlainen.

Kenties ainut ratkaisu, jonka demokratia tarjoaa, on se, että päätetään asia kerrallaan. Tällöin on aivan yksi ja sama onko jokin asia kytköksissä johonkin toiseen. Jos ihmiset haluavat ensin sallia jotain, voidaan sen sallimisen jälkeen alkaa miettimään uusia yksityiskohtia. Debatti rajoista käydään tilanne kerrallaan, ei kokonaisuus kerrallaan. Näin itsemääritelmällinen (petitio principiipohjainen lähestyminen) samanlaisuus/erilaisuus inttäminen (analogia- ja epäanalogiaperustainen arugmentaatio).

Toisaalta kokonaisuuden pitäminen on sen verran absurdia, että ainakin minun mielestäni olisi hauskaa seurata tilannetta jossa tehotuotettua lihaa syövä aborttia vastustava "pro life" joutuisi samoilla argumenteilla puolustautumaan abortinvastustajaa vastaan samalla kun debatoi kettutytön kanssa eläinten oikeuksista. Ihan vaan sen takia että saataisiin "sehän on ihan eri asia" "sehän on ihan sama asia" -inttämistä ja naama punaisena huutamista. Tämänlaisessa tilanteessa ei ole koskaan kysymys mistään kommunikaatiosta vaan vallankäytöstä. "Keskustelun" vaatiminen tämänlaisessa lohkarekirjoittamisessa on yleensä vain vaatimus saada käyttöön julkista tiedotusta. Eli saada lisää näkyvyyttä omalle propagandalle.

Ei kommentteja: