Siinä on osio, jossa on kolme kohtausta. Kuvassa Lalli surmaa kirveellä miekkamiehen. Kuva herätti mielenkiintoni. (Uutisia, huomioni saa kiinnitettyä "miekka eiposeerauskuvassa" -tyylisillä ratkaisuilla.)
Koska Kansallismuseo antaa valokuvata kuvia omaan käyttöön, kuvasin siitä itselleni paljonkin kuvia. Kuitenkin tähän blogiin laittaminen olisi tuskin omaa käyttöä, joten piirsin tietokoneenruudulta läpi karkean tussivedoksen jossa on yksityiskohta johon kiinnitän huomion. Samalla sain tietysti poistettua kuvasta krumeluureja, joita siinä on paljon. Näin sain itse tässä blogauksessa oleelliset kuva -aiheet esiin, jopa paremmin kuin mitä valokuvat voisivat näyttää.
Kuva on välttämätön, jotta kykenee seuraamaan asiaa. Ilman kuvaa ei olisi onnistunut, joten päädyin karkeaan mallintavaan piirrokseen, jonka kuitenkin katson olevan vähintään riitävän tarkan tarpeisiini. Internetissä ei ollut tarpeeksi yksityiskohtaista kuvaa, mutta Kansallismuseossa vieraillen kykenee kyllä varsin kepeästi tarkistamaan tarpeelliset yksityiskohdat.
Kuva on tyylitelty ja edustaa gotiikkaa. Silti argumenttini rakentuu siihen, että tyylitelty ei tarkoita samaa kuin todellisuuspakoinen. Voisi sanoa että kuva mallintaa jotain. Se, että kuparikaiverruksessa ei ole perspektiiviä on korostanut aikanaan sitä, että perspektiivi kuuluu maalliseen, tämänpuoleiseen. Perspektiivitön, malliteltu kuva onkin "eskapistisen idealistisempi". Tulkinnalle tämä ei tuota mahdottomia vaikeuksia, koska vanhimmat kamppailumanuaalit on tehty ennen perspektiivin yleistymistä. Niissäkin on lähinnä katsomiskulma. (Ja samaan kuvaan on voitu asettaa eri vaiheita tai liioitella jotain tärkeää yksityiskohtaa. Tämä voi itse asiassa jopa helpottaa tekniikan sisällön ymmärtämistä ja vaatia harvempia kuvia saman kuvailuun...)
Kuvassa on selvästi tilanne, jossa Lalli kirveineen iskee miekkamiestä. Miekkamiehellä on miekka pois huotrasta. Miekka vaikuttaa olevan yhden käden armingsword, jota hän pitää taipuneessa asennossa. Lisäksi asento näyttää että Lalli on tarttunut miekkamiestä vasemmasta kädestä ja vääntää sitä sivulle. Maassa on tikari, mitä ilmeisimmin rondel -mallinen. Miekkamiehen vyöllä on tuppi johon tikari selvästi sopii.Kuva on itse asiassa selvästi kamppailullinen. Kyseessä ei ole yksisuuntainen hyökkäys, vaan molemmilla on aseet käytössä ja esillä. Etenkin miekkamiehen aktiivinen osallisuus toimintaan on suorastaan ilmiselvä. Jo se, että miekkamiehellä on esillä esillä peräti kaksi asetta on kuvaava. Miekan huotra on peräti maassa, eli kohtuu kaukana miekkamiehestä. - Joissain tapauksissa huotra voidaan heittää miekan päältä vihollisen päälle, joten kenties se on maassa tälläisen syyn takia? Tai sitten miekka on vain vedetty huotrasta ja huotra on maassa muutoin vain.
Voidaan jopa nähdä, että tikarikäteen tarttuminen tuollaiseen asentoon johtaen on todennäköinen lähinnä siten, että miekkamies on vetänut tikarin vyöltään ja yrittänyt lyödä tällä. Oikea reagointitapa tällöin onkin tarttua lähimmällä kädellä tikarista ja vääntää sitä. Ranne vääntää tikarin kädestä. Ja kun tikarista päästää, lopputulos itse asiassa näyttää hyvinkin tuontapaiselta. Kuvassa onkin ilmeisesti tilanne, jossa miekkamies on yrittänyt lyödä Lallia vasemmalla kädellä tikaria pitäen (luultavasti tikaria on pidetty "jääpiikki -otteessa" ja yritetty lyödä "rystypuolelta", eli siltä puolelta millä se kuvassakin on.
Isku on siis ikään kuin "torjuttu ja siirretty takaisin siihen suuntaan mistä se on tullutkin", joka itse asiassa on hyvin tavallinen tapa toimia. Isku on torjuttu lähimmällä kädellä, eli vasemmalla.
Ja - aivan kuten kunnon tarttumis-disarmissa pitääkin - Lalli saa otteellaan vaikutuspintaa vastustajansa tasapainoon ja horjuttaa miekkamiestä. Tämän suoman edun voimin hän pääsee lyömään tätä päähän kirveellä. Horjutus tehdään peräti oikeaoppisesti, hyökkäämällä jalkojen väliin. Tämän näkee selvästi siitä, miten miekkamiehen maassa oleva jalka peittää osan Lallin jalan varpaasta. Ja toinen jalka on ilmassa Lallin toisella puolella siten että Lalli peittää näkyvyyden jalkaan melko pitkän matkan. Horjutustilanteen huomioiden voidaan sanoa jopa että ennen horjutusta miekkamies on pitänyt miekkaa todennäköisestä italialaisen tyylin Posta di Fenestra -tyyppisesti, sen verran paljon asento muistuttaa sitä "vielä kuvaushetkelläkin".
Lalli on selvästi ripeästi lyönyt kädessään olevalla kirveellä. Vasen käsi on tehnyt tarttumista ja horjuttamista ja antanut aikaa tälle. Kuvaushetkellä Lallin kirves on ilmeisesti matkalla ylöspäin iskun jälkeen, koska miekkamiehen päässä on päälaella jotain jota on vaikeaa tulkita oikein miksikään muuksi kuin kirveellä lyödyksi haavaksi. (Tai sitten kuvassa on haluttu kuvata Lallin lyömistä ja kuvassa onkin ajallisesti monta vaihetta ; Kirves on itse asiassa samassa kuvassa vasta lyöntivaiheessa että on jo tehnyt haavan päähän.)
Se, miksi miekkamies lyö tikarilla vaikka miekalla on parempi ulottuvuus jää auki. Kenties syynä on ollut se, mitä on tapahtunut aikaisemmin. Kenties kirves ja miekka olivat yhdessä ja estivät niiden tehokkaan käytön. Miekkamies on sitten lähtenyt purkamaan tätä bind -tilannetta siirtymällä lähemmäs - mikä on yksi mahdollinen tapa ratkaista tilanne - ja tätä kautta etäisyyspeli on mahdollistanut tikarin käytön.
Muuten asetelma on jopa kelpo, mutta Lallilla on hieman kapea asento. (Ja ilmeiseti sama on koskenut miekkamiestä ennen kaatamistakin.) Jaloilla joustamisen sijasta Lalli näyttää kumartuvan hieman eteenpäin. Toisaalta nämä yksityiskohdat korostavat kaatumissuuntaa, tekemällä hahmoista "pitkänomaisempia", ja näillä on luultavasti rakennettu sitä goottilaista tyylittelyä realismin edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti