Mitä merkitystä?

Moni kertoo kavereilleen unistaan. Olemme unessa esimerkiksi joutuneet jahdatuiksi tai nähneensä niissä kuolleen sukulaisen. Emme yleensä ala hirveästi kritisoimaan näitä kokemuksia. Sen sijaan Jumalan kohtaamiset johtavat paljon kiivaampiin keskusteluihin. Tosiasiassa voidaan kuitenkin sanoa että tilanteet eivät oleellisesti eroa. Niiden painoarvo toimintaan sen sijaan eroaa suunnattomasti.

Pragmaattisella tasolla unikertomusten kohdalla kysymys on eräänlaisesta viihteestä. Ei ole mahdollista erottaa onko unessa todella nähty juuri tiettyjä asioita. Kenties tyyppi ei ole nähnyt unia, ei muista niitä, tai vain muuten satuilee. Minäkin voin helposti valehdella toiselle, että olen nähnyt viime yönä unta vaikkapa siileistä. Se on toki mahdollista, mutta tiedoksi tätä ei voida sanoa. Tietyssä määrin kysymys on kohteliaisuuden yhdistyminen siihen että jos kyseessä on valehtelu, se on elämämme kannalta hemmetin yhdentekevä.

Mutta asiassa on tietysti tieteenfilosofinenkin kanta. Ihan siksi että pidän puhdasta pragmatismia hieman kuivana ja tylsämielisenä lähestymistapana.

Unet ovat sinänsä hyvä esimerkki, koska niitä on pidetty Jumalallisina tiedonkulkuväylöinä. Tätä kautta voidaan sanoa että meillä olisi kaksi yhdensuuruista selitystä unen kautta saaduille uskonnollisille kokemuksille. On luonnontieteellinen ja hengellinen. Siinä missä laiska tekee "kaksi vaihtoehtoa, saa valita" -päätöksen, voi ahkerampi ruveta vertailemaan eri näkemysten tehokkuutta:
1: Luonnontieteellinen näkemys voisi lähteä selittämään unennäköä reduktionistisen ohjelman mukaan ja aloittaa alkuräjähdyksestä ja universumin laajentumisesta ja jatkaa evoluution kautta ihmisiin. Tarinassa on paljon yksityiskohtia siitä miten aivot ovat kehittyneet historian varrella. Se voisi mainita sivulausessa vaikkapa hallusinoivat kasvit, jotka tuottavat unenkaltaisia oireita kemiallisesti.
2: Hengellinen selitys nojaa siihen että superäly on luonut maan ja vaikuttaa ihmisen mielessä. Tarinassa on mukana henkimaailmoja ja havaitsemattomia immateriaalisia ulottuvuuksia.

Maagiset unet ovat maagisia koska niiden takana on magiaa ei ole yhtä hyvin todistettu kuin se, että väittääettä unet ovat seurausta aivotoiminnasta, jossa on muuntunut tajunnantila. Se, että on kaksi selitystä, joista kumpaakaan ei ole kumottu ei tarkoita että molemmat olisivat tieteellisesti yhtä perusteltuja ; Luonnontieteellisen selityksen ei tarvitse olla aukoton. Riittää että siinä on enemmän asioita jotka eivät ole "extraordinary". Niitä on koeteltu. Meillä on havaintoja siitä että kemia muuttaa tietoisuutta ja tätä voidaan tutkia - esimerkiksi miten neuronien toiminta muuttuu havaittavasti kun havaittava LSD -molekyyli vaikuttaa havaittavan ihmisen havaittavassa elimistössä. Sen sijaan vastaavaa "Jumala läsnä-Jumala poissa" -vertailua ei ole ainakaan toistaiseksi voitu tehdä. Tätä kautta epistemologia ajaa meidät "vaihtoehtoisista mahdollisista selityksistä" kohti "hyvin perusteltua uskomusta ja huonosti perusteltua uskomusta". Hauskinta on, että meidän ei tarvitse kumota Jumalaa voidaksemme tehdä tämän. "Riittää että työ aivojen kanssa tehdään ja toiset jättää omat hommansa tekemättä". Näin toinen kehittää loogis-rationaalisesta näkökulmasta hedelmällisen tutkimusohjelman ja toinen ei.

Siinä missä ontologiaan perustava pelkkään loogiseen spekulaatioon keskittyvä filosofi voi miettiä siitä, että kysymys on aksioomienvalinnasta, joka ratkaisee vastauksen sitä kautta että ongelma pohjaa siihen, että on tehty oletuksenvaraisia loogisia spekulaatioita siitä mitkä oletukset ovat tarpeellisia, epistemologi pääsee vastaamaan siihen kumpi selitys on tieteellisempi. Tässä ratkaisee ei vain (1) yksityiskohtien tarkkuus ja eksaktius vaan myös (2) empiirisesti todennettujen yksityiskohtien määrä sekä (3) niiden osuus selitysten perusilmiöissä. Jumala on vähemmän todistettu kuin luonnontieteen perusvoimat. Jos gravitaatiosta puuttuu gravitoni, sillä on kuitenkin esimerkiksi mitattu nopeuskiihtyvyys joka voidaan varsin kätevästi tarkistaa ja ne antavat yhtenäisiä tuloksia. - Sen sijaan Jumalan on todistamaton ja hänen tekemät ihmeetkin ovat kummallisen eitodistettuja yksittäistapauksia ja muutenkin oikukkaita ja kenkkuja.

Tätä kautta meillä on, hieman yllättäen, enemmän varmuutta silloin kun joku kertoo nähneensä unta äidistään kuin silloin kun joku kertoo että hänellä on aitoja unen aikana tapahtuneita kohtaamisia Jumalan kanssa. Syy on se, että uskovainen ottaa kaikki uneen liittyvät loikat - ja vielä joitakin lisää. Näin ollen uskonnollisen kokemuksen rinnastus unennäköön ei ole niin perusteltua, kuin sitä voisi rinnastuksen yleisyyden kautta arvata.

Käytännönihminen muistaa tosin vielä sen, että uskontoa ei kaupata viihteenä vaan siinä myydään maailmankuvaa jossa on mukana myös sellaisia asioita kuin etiikka ja elämäntapa. Uskonnollinen kokemus siis käytännössä "komentaa paljon enemmän", se liitetään osaksi vallankäyttöä ; Uskonnolla oikeuttaen tehdään "arvoistasi politiikkaa" jopa Suomessa asti. Unia ei sen sijaan oteta yleensä yhtä vakavasti. Tätä kautta jos perustelemattomamman perusteella pitäisi alkaa tekemään isompia vaikutuksia elämäänsä, on selvää että jossain on jotain varsin kummallista.