Sain maanantaina ihanan mahdollisuuden päästä kokeilemaan ninjutsua - hyvin hyvin pitkästä aikaa.Käytännössä pyörimme lattialla hyvin erikoisilla ja erilaisilla tavoilla. Siihen liittyi myös alkuvenyttely. Kokeilu oli puoleltani virhearvio, koska päädyin tekemään liian paljon liian nopeasti. Käteeni tuli bujinkanin kirous, joka muistuttaa siitä että itsepuolustuslajit ovat hieman kuten parisuhteet : Ei pidä hyppelehtiä ihan minne tahansa ja miten tahansa. Sillä eri lajit vaativat erilaista lihaksistonkäsittelyä. Miekkakaksintaistelussa hyppeleminen ja pomppiminen ja pyöriminen lattioilla erilaisilla tavoilla ei olisi kovin järkevää. Venyttelyssä sainkin aikamoisia kramppeja, jotka johtuvat ilmeisesti siitä, että lihas venyy liikaa ja sitten se refleksinomaisesti toimii kuten olisi tilanne jossa raajoja revitään. Eli supistaa liikettä vastaan.
Niinpä käteni kipeytyi. Ja tämän vuoksi jouduin lähtemään tiistain miekkailutunnilta kesken. (Vika oli tietysti tavallaan oikeutettu rangaistus, hieman kuten sukupuolitauti.) Olisin itse toki ollut mielelläni loppuun asti, mutta Windsor huomasi melko pian (mikä on melko hieno huomio, koska hänellä oli aika monta oppilasta) että käden toiminta ei ollut normaali, tarkisti että kyseessä ei ollut normaali lihasvamma. Ja hän suositteli että lähtisin lääkärille asian kanssa. (Hoiti tilanteet ja pyöritti samalla muuta luokkaa ilman että harjoitteluun tuli katkoja, mikä on jo itsessään temppu.)
Lääkärissä paljastuikin sijoiltaan mennyt luu. Sama kohta on ollut rikki jo aiemminkin, kaaduin sen kanssa ekaluokkalaisena kun juoksentelin käytävillä ja minut ystävällismielisesti kampattiin. Kyseessä ei ollut aggressio, mutta sillä oli pitkäjänteiset seuraukset joita ekaluokkalaisen järjenjuoksulla ei oikein osaa arvioida. Tätä kautta on jopa todennäköistä että minulla on kädessä joku heikompi paikka (joka joko ilmeni ensimmäisen kerran kun kaaduin ensimmäisellä luokalla tai sitten vamma syntyi tuossa hötäkässä ja jatkossa se tapahtuu helpommin.)
Mitään pysyvää vammaa ei pitäisi tulla - ja se itse asiassa tuntuu jo ihan hyvältä ilman tukisidettä jota minun muka pitäisi pitää - mutta joudun ottamaan käden kanssa rauhallisesti jonkin aikaa.
Mutta onneksi minulla on nyt erinomainen mahdollisuus ja motivaatio harjoitella yhden käden punnerruksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti