tiistai 12. huhtikuuta 2011

Ⓐrki

"Kung -fu is everything we do. It's how we take jacket on and take jacket off. It's how we treat people. Everything is kung -fu."
("Karate Kid"[2010])


rkea pidetään harvoin syvällisenä. Perinteinen lähestymistapa tähän voidaan löytää esimerkiksi Simone de Beauvoirilta, jonka feministinen lähtökohta oli eksistentialismin immanentin ja transsendentin erottamisessa. Immanentti on sitä, että seurataan annettuja ohjeita ja olla tätä kautta annetun tilan vanki. Transsendentti sen sijaan tunkeutuu uusille alueille ja rikkoo rajojaan ja normejaan.

Beauvoir käytti asiaa kuvatessaan analogioita jotka olivat paitsi kulttuurisia, myös sukupuolielinten rakenteissa. Hän esimerkiksi kuvasi neitsyydenviemistä kuvaten sitä, miten huomaavaisinkin mies tekee väkivaltaisen aktin, jossa nainen rikotaan ja halkaistaan kivulla. Myös miesten sukupuolielimet ovat ulospäin suuntautuvia ja ulospurkautuvia, kun taas naisen sukupuolielimet ovat kovasti sisäänpäinkääntyviä. Beauvoirin näkemys on kuitenkin vahvimmillaan naisen velvollisuuksien kuvaamisen kautta ; Kahlittu naisen elämä on sarja rutiineja, kuten tiskaamista. Beauvoirin mukaan esimerkiksi siivoava nainen pistetään taistelemaan likaa vastaan toistuvasti, ja lika on eräänlainen synti jonka huomioonottaminen vaatii ainaista taistelua. Hänestä tästä kotityörumbasta seuraa usein naisen alistuminen.

Pintatasolla olen Beauvoirin kanssa hyvinkin samaa mieltä. Eikä vastemielisyyteni kotiaskareita kohtaan ole kenellekään tuntematon. Tämä ei tarkoita että en tekisi niitä - sillä teen paljon asioita joista en pidä sitten yhtään. Esimerkiksi sängyn petaamisessa sänky pedataan, mutta käyttöönottaessa se kuitenkin revitään auki. Olisi monin paikoin parempi jättää sänky petaamatta, säästää repimisen ja aukomisen aika ja vaiva. Tosiasiassa en petaa käytännössä lainkaan ; Vihaan sitä toimenpidettä kaikessa sen turhuudessa. Ja mitä useammin teen sen, sitä useammin se tuntuu ikävältä.

Mutta sitten otan askeleen kohti teologiaa. Puhtaasti eksistentialistinen immanentti/transsendentti -jako nimittäin näyttää kummalliselta silloin kun aletaan katsomaan Jumalaa ja enkeleitä kokonaisuudessaan. Transsendentti Jumala on jotain josta voi sanoa "ei tottele vaan tekee miten huvittaa". Tätä kautta transsendentin lainomaistaminen olisi samaa kuin sanoisi että Jumala tottelee. Lopputuloksena on se, että esimerkiksi pelastusteemasa väitetään että Jumala sittenkin tottelisi koska Hänen väitetään noudattavan tiettyä normia. Enkelit, jotka toteuttavat Jumalan käskyjä, ovat kenties paranormaaleja ja yliluonnollisia ilmiöitä, ovat tästä huolimatta kuitenkin immanentteja olentoja. He noudattavat sääntöä. Tämä vie ainakin minun mietteet kohti fundamentalistejen näkemyksiä. - Tällä kertaa niitä puolia, joista pidän. He näkevät esimerkiksi normeissaan sitovana juuri sen, että luonnonlait ja moraalilait ovat objektiivisia ja kytköksissä Jumalaan. Tätä kautta Jumaluuden vaikuttamisessa on iso annos immanentteja osasia. Tuleekin mieleen se, että Jumalan määrittäminen transsendentiksi vie ajatuksia helposti pois siitä, että kenties Jumala sittenkin vapaalla valinnallaan haluaa seurata niitä normeja ; Tämä on hyvä muistutus siitä että Jumalalla on toimintatapoja. Kristinuskon Jumala ei ole anarkiaa tai kaaosta - ei vaikka kuinka muistutettaisiin siitä miten Jeesus on "A ja O", jotka kiistämättä limittäin laitettuna yhdessä muodostavat anarkismin symbolin...

Koska teologinen saivartelu on minulle vain jotain "pinnallista", jota käytän jotta siitä olisi jotain vaikutusta johonkin "konkreettiseen ja syvälliseen maailman ymmärtämiseen" palaan tämän jälkeen Camuksen teemoihin. Hän kuvasi Sisyfoksessa turhaa työtä tekevää miestä, joka on kirottu ikuisesti kierittämään kiveään. Camus korosti miten Sisyfos voi olla kivensä kanssa onnellinen.

Tätä kautta kotityötkin saavat uuden ulottuvuuden. Uskallankin sanoa ett toistuvien kotityörutiinien vihaaminen kertoo siitä, että minulla on tiettyjä puutteita tavoiteihmisyydessäni. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys - minulla on sellainen erittäin monisyinen, rikas ja sadistinen sisäinen elämä, jonka ilmitulemisesta en olisi lainkaan ylpeä. Kenties suurin heikkouteni löytyy kotitöiden kohdalta ; Minulla on tällä kohden alkeellinen asennemaailma, jossa kammoan absurdia. Absurdia, joka ilmenee esimerkiksi toistuvana ja kokonaisuuden kannalta melko mielettömänä petausprosessina, jonka jätän tekemättä vain koska sillä ei ole "suurempaa merkitystä". Toisin sanoen olen kotitöiden kohdalla omilla kriteereilläni asennevammainen ja pinnallinen pelkuri.

Ei kommentteja: